27.2.2013

Matkalle mieleni tekevi...

Kesäloma painaa päälle. Ei onneksi vielä muuten kuin ajatuksissa. Jonnekin reissuun olisi päästävä, mutta ajatukset vielä harvinaisen levällään. Moneen vuoteen ei olla oltu missään Tanskaa pidemmällä ja nyt olisi kova halu lähteä edes vähän kauemmas.

Mieheni kanssa ollaan reissattu omatoimisesti ja ilman sen kummempia suunnitelmia. Lasten mukaan tulo on jotenkin muuttanut suhtautumistani. Kontrollifriikkeys nostaa päätään ja kaikki yksityiskohdat pitäisi olla etukäteen hanskassa. Kaikki reissut lasten kanssa ovat menneet tosi hyvin, joten ongelma on enemmän korvieni välissä kuin todellisuudessa. Yritänkin nyt tätä reissua suunnitellä vähemmän tiukkapipoisesti...

Tällä hetkellä eniten kiinnostavia kohteita ovat Dubrovnik, Barcelona, Gdansk, Pohjois-Saksa autoillen, Itävalta. Näistä ensimmäisenä tipahtaa pois Itävalta, jonne kannattanee mennä vasta kun pojat ovat vähän isompia.

Kuva: Aurinkomatkat.fi
Kroatian Dubrovnik on kiinnostanut mua siitä asti kun sinne on enemmän reissuja tehty. Sinne onnistuisi reissu joko valmismatkana tai omatoimisesti. Olisi kiva yhdistelmä lämpöä ja kaupunkia.

Kuva: kilroygroups.fi

Gdansk olisi tosi helppo vaihtoehto, lyhyet lennot Turusta ja vaihtoehdoista myös edullisin. Sieltä olisi lyhyt matka Sopotiin, jossa mahtavat hiekkarannat. Hiukan arveluttaa mikä sää siellä on alkukesästä...

Kuva: yle.fi

Pohjois-Saksa autoillen oli miehen heittämä villikortti. Oma auto lahden yli ja sitten seikkailtaisiin. Plussia olisi vapaampi pakkaaminen kun autoon voisi heittää mukaan kaikkea "varmuuden vuoksi" ja tietenkin matkustamisen vapaus. Saksan liikenne kuitenkin hieman hirvittää...

Kuva: Stay.com
Barcelona olisi mun unelmakohde, kaupunki- ja rantaloma samassa paketissa. Lennot vaan on ratkaisevasti pidemmät ja koko matkabudjetti kuluisi tähän. Haaveissa kun olisi miehen kanssa pieni viikonloppuloma Lontoossa elokuussa.

Seuraavaksi varmaan ruutupaperi eteen ja laskemaan hintoja sekä plussia ja miinuksia...


25.2.2013

Nimppariherkkuja

Viikonloppuna juhlittiin esikoisen nimppareita. Tällä kertaa järjestettiinkin vierasvastaanotto jo aamulla kello 10. Koska kellään ei ollut menoja eikä muutakaan ohjelmaa ajateltiin, että hoidetaan homma heti aamusta alta pois niin jää iltapäivä vapaaksi. Ja onneksi tehtiin näin, oli se auringonpaiste sunnuntaina niin ihana, että mieluummin sitä ihaili hiihtoladulta kuin ikkunoiden takaa.

Meillä vieraat joutuu "kärsimään" aina siitä, että kokeilen uusia reseptejä juhlien aikaan. Harvoin leivon ihan vain meidän perheelle vaan teen jotain uutta kun porukkaa on enemmän paikalla. Tällä kertaa kokeiluna oli valkosuklaapistaasijuustokakku. Muistatteko sen valkosuklaapistaasitahnan, jonka ostin jo hyvän aikaa sitten. En ole osannut käyttää sitä oikein mihinkään, mutta sitten sain tämän ohjeen. Ohje oli tosi helppo, sillä kaikki aineet vaan sekoitettiin yhteen. Makukin oli herkullinen, ei liian makea.

Ostin tahnan silloin laivalta, mutta sitä saa mm. maahantuojan verkkokaupasta www.delideli.fi. Ja voihan kakun tehdä ihan tavallisesta valkosuklaastakin.



Valkosuklaapistaasijuustokakku

pohja
175g minttudominokeksejä
½ dl sulatettua margariiniä

täyte:
200g rahkaa
200g vaniljarahkaa
2 purkkia (á 150g) ranskankermaa
1 kananmuna
3 rkl perunajauhoa
1 dl/maun mukaan valkosuklaapistaasitahnaa (käytin koko purkin)
3/4 dl sokeria

Murenna keksit ja lisää margariini. (Minttudominoista tulee aika hallitseva maku, valitsisin seuraavalla kerralla ihan tavalliset dominot) Painele seos irtopohjavuoan pohjalle, jossa on leivinpaperi

Mittaa täytteen aineet kulhoon ja vatkaa sähkövatkaimella n. 1 minuutti. Kaada täyte keksipohjan päälle ja tasoita. Paista 175 asteessa n. ½ tuntia. Anna jäähtyä ja vetäytyä pari tuntia tai seuraavaan päivään kylmässä. Koristele suklaalla tai hedelmillä. Itse sulatin päälle valkosuklaata. 



PS. Viime postauksessa kerroin meidän ihailleen lomalla moneen otteeseen peuroja olohuoneen ikkunasta. Nyt ihailu on muuttunut ihan joksikin muuksi, sillä huomasin että kuusi tuijaa ja pari marjakuusta on parturoitu varsin reippaalla otteella....

24.2.2013

Hotelliaamiainen

Tiedättehän sen tunteen, kun reissussa pääsee ensimmäiselle hotelliaamiaiselle? Pääsee valmiiseen pöytään, pöydät notkuvat runsaista valikoimista, syödään pitkään ja hartaasti, maistellaan uusia makuja. Se toinen hotelliaamiainen ei koskaan anna samaa fiilistä. Yhden ystäväni kotona syödään aina välillä "hotelliaamiainen" kotona ja ajatuksesta innostuneena toteutin saman nyt lomalla.




Runsaasti hedelmiä, uunituoreita croissantteja, pekonia, muita herkkuja. Lapset olivat aivan ihmeissään ja pöydässä viihdyttiinkin paljon normaali aamua pidempään. Ainoa miinus on, että itse joutuu aamupalan kattamaan ja tekemään. Sitäkin yritin helpottaa niin, että katoin pöydän jo edellisenä iltana ja muutenkin valmistelin kaikki mahdollisimman pitkälle valmiiksi.



Ihanaa vaihtelua ja toi tavalliseen aamuun aika paljon eri fiilistä. Tämän jälkeen päivä ei voi olla muuta kuin hyvä.

22.2.2013

Lomalla...

Tämä viikko on otettu lomailun kannalta kuten blogin päivitystahdistakin voi päätellä. Pikkuhiljaa taas palaillaan normaalitahtiin.


Me ollaan vietetty lomaa ihan kotosalla vaan. Eletty ilman kelloa, ei ole ollut kiire minnekään eikä pakko tehdä mitään. Silti ollaan luisteltu, hiihdetty, ulkoilu, laskettu mäkeä, tehty hyviä ruokia, syöty muitten hyviä ruokia, saunottu, nukuttu perhepäikkäreitä, katsottu leffoja, rakennettu legoja, leikitty autoilla ja oltu vaan. Tarkkailtu olohuoneen ikkunoista niin kettuja kuin peurojakin. Tehty retki Turkuun, jossa pääkohteita olivat lelukauppojen lisäksi kirjaston lastenosaston leluvitriinit ja Hesburger. Hyvin onnistunutta lomailua siis..






18.2.2013

Kirppislöytöjä

Viime perjantain kirppiskierrokselta jäi käteen muutakin kuin se viime postauksen lyhty. Usein katsastan kirpparilta vaan lasten vaatteet, mutta kun nyt olin ajan kanssa liikkeellä niin keskityin naisten vaatteisiin. Löysinkin kivasti ihan uudenveroisia vaatteita. Objectin ihanan mustan topin 3 euroa, Hilfigerin neuleliivin 4 euroa ja Piecesin ison trikoisen tuubihuivin 6 eurolla.

Paras löytöni oli kuitenkin mielestäni tämä Sisleyn villakangastakki. Villaa ja alpakkaa, täydellinen istuvuus ja pituus. Sopivan ohut kevätkeleille. Ihana väri. Hinta 6,50 euroa. Pienenä miinuksena vuorikankaassa ollut parin sentin sauman purkauma, mutta se on jo korjattu.


Opin viime kesänä kummitytöltäni, että kirppikselläkin voi sovittaa vaatteita.  Ei niin, ettenkö tiennyt siellä sovituskoppeja olevan, jotenkin en vaan ole muutaman euron ostoksia viitsinyt kokeilla. Sanomattakin on selvää, että kaikki ei aina päällä näytäkään siltä kuin ajattelin. Ja sitten vaatteet suoraan omaan kirppiskasaan odottamaan eteenpäin myyntiä. Ihan hölmöä...

Viime kesän kirpparikierroksella kummityttöni tunnollisesti sovitti kaikki kivaksi katsomansa vaatteet ja osti vain ne, jotka ihan oikeasti miellyttivät. Itseäni oikein hävetti oma ostotapani. Nytpä olen parantanut tapani ja myös kirppisostokseni mietin tosi tarkkaan. Sovitan ja mietin minkä kanssa vaatetta käytän. Ja myös tarkastan vaatteet huolellisesti ennen ostoa. Kirppikseltä löytää kyllä laadukasta ja hyvää vaatetta, mutta se vaatii hiukan enemmän etsiskelyä. Toisaalta hyvä löytö kyllä palkitsee etsijänsä :) Siinä se kirppistelyn ihanuus onkin...



16.2.2013

Viikonlopun viettoa

Viikonlopun vietto on alkanut hyvin rauhallisesti. Eilen vein lapset yökylään mummin ja pappan luo ja kotimatkalla poikkesin kirppikselle. Ihanaa kuljeskella ja katsella tavaroita ihan rauhassa ilman kiirettä. Tein muutamia kivoja löytöjäkin. Itselleni! Yleensä mukaan tarttuu jotain pojille, mutta nyt kaikki oli vain mulle :)

Kirpparilöytö lyhty 2,50

Illalla tehtiin miehen kanssa susheja ja katsottiin elokuvaa kunnon äänillä. Myös tänään tehtiin ruokaa yhdessä päivällä. On aika eri tehdä ruokaa kahdelle aikuiselle kuin koko perheelle. Voi maustaa reilusti ja saa tehtyä keskeytyksettä. Ja oman annoksenkin saa syötyä lämpimänä loppuun asti.


Nyt kullannuput ovat taas kotona, leikit alkaneet ja meno normalisoitunut. Meidän perheellä alkoi myös viikon loma, suunnitelmat tosin vielä kovin auki. Kaipa sitä jotain kivaa keksitään....


14.2.2013

Ystävänpäivänä

Meillä ei ystävänpäivää sen kummemmin vietetä, mutta pikkuisten toipilaiden kanssa askarreltiin tänä vuonna muutamia kortteja. 



Elämä on kyllä ihanaa, kun ympärillä on ystäviä ja nimenomaan erilaisia ystäviä. On ystäviä joiden kanssa on tunnettu lapsuudesta asti. Tunnetaan perheet, sukulaiset ja ystävät, tiedetään ne kummin kaiman serkutkin. Ollaan eletty yhdessä monet ilot ja surut, häät, lasten syntymät. Kaikki tärkeät. Tiedetään puolesta lauseesta mitä toinen tarkoittaa.

Sitten ystäviä joiden kanssa nähdään epäsäännöllisen säännöllisesti muutaman kerran vuodessa, joidenkin kanssa useammin, joidenkin harvemmin. FB:stä nähdään suurimmat kuulumiset. Kuitenkin juttu jatkuu aina siitä mihin se on viimeksi jäänyt. Rikastuttavat elämää tuoden uusia tuulahduksia välillä maailman ääristä asti.

Ja sitten ns. "hiekkalaatikkoystävät". Nämä ystävät näkyvät eniten siinä normaaliarjessa. Ei ehkä tiedetä toisistamme ja perheistämme kaikkea tai välttämättä juuri mitään, mutta sitäkin paremmin mitä ruokapöydästä löytyy tänään ja mitä uutta lapset ovat juuri oppineet. Niitä ystäviä, jotka tekevät tästä joka päiväisestä arjesta paljon mukavampaa.

Hyvät ystävät ovat kuin lyhdyt tiellä
- eivät lyhennä matkaa, mutta tekevät sen valoisammaksi kulkea

13.2.2013

Valentine whoopies

Jostain luin, että whoopies on uusi cupcake. No, nyt sitä ollaan sitten ihan aallon harjalla ja kokeiltu näitä täytekeksejä in real life. Kinuskikissa julkaisi tämän reseptin juuri kun mietiskelin, että tälle viikolle olisi kiva tehdä jotain spesiaalia.


Ohje oli tosi helppo ja nopea valmistaa. Ohjeessa tosin käskettiin tekemään kahden euron kolikon kokoisia taikinapalloja ja minusta keksit jäivät vähän liian pieniksi. Ensi kerralla teen reilumman kokoisia. Täytteen kanssa menin siitä mistä aita on matalin eli valmiita vaahtokarkkeja vain lämmitin. Siitä näppärää, että silloin voi täyttää kerralla vaikka vain pari whoopiesia.



Nämä voisivat olla ovat kivoja esim. lastenjuhliin ja kesällä voisi täytteenä käyttää vaikka jätskiä...

12.2.2013

Trendenser

Meidänkin perhe on vihdoin astunut yhden askeleen kohti moderninpaa maailmaa. Ostettiin koko perheen yhteiseksi joululahjaksi iPad. Siihen on tässä viime viikkoina nyt tutustuttu. Applen maailma ei ollut aiemmin tuttu, mutta tosi helppoa on tämä käyttöönotto ollut. Varsinkin kun käyttöohjeita ei laitteessa mukana edes tullut. Myönnän että pakkaus tuli katsottua läpi useamman kerran ja etsittyä ohjenivaskaa. Mutta totta, niitä ei tarvittu.


Olen haeskellut kaikenlaisia appseja laitteeseen, mutta varsin alkuvaiheessa tässä vielä ollaan. Mielelläni ottaisin vastaan vinkkejä käyttökelpoisista ja viihdyttävistä appseista joita kannattaa ladata. Hay Day on ollut kova sana, sitä pelataan yhdessä esikoisen kanssa.

Koska sisustuslehdet aina kiinnostaa, niin iPadin lehtikioskissa silmiini pisti skandinaaviseen sisustukseen keskittynyt Trendenser, jota tekee Ruotsin suosituin sisustus- ja design bloggari Frida Ramstedt. Lehdestä oli mahdollista ladata ilmaiseksi viime vuoden ensimmäinen numero. Tykkäsin kovasti ja tilasinkin  3:kkn pätkän, joka ei sekään kustantanut kolmea euroa. Ihania kuvia ja ideoita ja todella hyvä käyttöliittymä. Kannattaa ainakin se ilmainen numero tsekata jos sisustaminen kiinnostaa! Fridan blogi löytyy osoitteesta http://trendenser.se/, myös siellä ihania kuvia ja ajankohtaisia juttuja sisustusrintamalta.



Viimeisessä kuvassa hauska DIY idea ystävänpäiväksi...

10.2.2013

Laiskiassunnuntai

Meidän laskiaissunnuntai on kääntynyt laiskiaissunnuntaiksi. Perheessä vellova vatsatauti on vienyt voimat kaikilta ja päivää vietetty päikkäreitä nukkuen ja tv:tä tuijotellen. Toivotaan, että tämä olisi toipumispäivä ja huomenna oltaisiin taas täysissä voimissa univelat kuitattuina.


8.2.2013

Ihanat + 20cm

Enpä silloin arvannut, kun joitakin vuosia sitten oltiin sänkykaupoilla, kuinka hyvät kaupat sitä tulikaan tehtyä. Pitkän pohdinnan jälkeen ostimme Jensenin runkopatjat, jotka ovat 90 cm leveät eli sen 10 cm normisänkyä leveämmät. Silloisen 120cm leveän sängyn jälkeen tuo 180 cm tuntui järkyttävän isolta. Turhankin leveältä...





Vähänpä silloin tiesin... Viime viikkoina olen kiittänyt niin monta kertaa noista ylimääräisistä 20 sentistä. Yöt kun ovat olleet niin levottomia, että lähes poikkeuksetta meitä on aamuisin samassa sängyssä neljä. Kun kaksi pientä makaa keskellä X-asennossa, niin tuo ylimääräinen 20 senttiä on juurikin se mun nukkumatilani. Missäköhän olisin ilman sitä...



Vaikka välillä yöllä tekisi mieli ärräpäitä päästellä, kun olo on kuin potkunyrkkeilytunnilla, niin silti uskon, että joku päivä vielä muistelen näitä öitä ja surkuttelen sitä kun meidän sänky ei enää kelpaakaan.



7.2.2013

Kastikkeita kalalle

Kala-auto kävi viime viikolla ja nyt on pakkanen täynnä kalaa. Kyllä se vaan niin on, että kalaa tulee syötyä paljon useammin kun sitä on pakkasessa valmiina kuin, että sen ostaisi joka kerta erikseen. Tällä kertaa kalamixissä oli mukana lohta, kuhaa, kampelaa, nieriää ja tonnikalaa.

Kuvassa tonnikalapihvi lime-korianterivoikastikkeella sekä paistettuja porkkanoita ja sipulia.

Tässä pari loistavaa kastiketta kalalle. Molemmat suht helppoja ja tosi maukkaita.

Lime-korianterivoikastike
2 annosta

Tämä kastike on napattu ohjelmasta 4 tähden keittiö. Ei kevyt, mutta tosi hyvän makuinen.

1 salottisipuli hienonnettuna
1 tl sambal oelekia (chilinen maustetahna)
½ valkosipulinkynsi hienonnettuna
1 dl valkoviiniä
½ limetin mehu
2 rkl vispikermaa
100g voita huoneenlämpöisenä
2 rkl tuoretta korianteria hienonnettuna
suolaa
valkopippuria

Sekoita kattilassa hienonnetut salotti- ja valkosipulit, sambal oelek, valkoviini ja limetin mehu. Käytin itse valmista limemehua ja määrä oli n. puoli ruokalusikallista.  Keitä, kunnes nestettä on jäljellä enää pari ruokalusikallista. Lisää kerma ja kiehauta. Ota kattila liedeltä ja vatkaa voi seokseen nokare kerrallaan. Mausta suolalla, pippurilla ja korianterilla (itse en lisännyt enää suolaa tässä vaiheessa). Ohjeessa oli, että kastike riittää neljälle. Meillä on riittänyt juuri sopivasti kahdelle eli neljälle on mielestäni aika pieni annos.

Chilikastike kalalle
2 annosta

Tämän ohjeen olen saanut thai ruokakurssilla. Ihana! Ja väkevä jos niin haluat...

yksi pieni chili tai maun mukaan
1 rkl tamarindia (mausteosastolta löytyy purkissa tamarinditahnaa)
2 salottisipulia hienonnettuna
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
30g palmusokeria (tavallinen tai ruokosokeri käy myös)
3 rkl thai kalakastiketta (löytyy myös mausteosastolta)
(korianteria)

Murskaa chili ja sipulit (olen käyttänyt morttelia eli ensin hienontanut veitsellä ja sitten murskannut morttelissa tahnaksi)

Lisää tamarinditahna n. ½ dl:aan vettä. Keitä kokoon ja lisää sokeri ja kalakastike.

Paista chilitahnaa miedolla pannulla ja lisää tamarindiliemi päälle. Lisää halutessasi koristeeksi korianteria.

6.2.2013

Voihan helmikuu...

Helmikuu on mulle vuoden hankalin kuukausi. Pieni toive keväästä näkyy jo, mutta silti se tuntuu olevan vielä niin kovin kaukana. Olo on kuin viikon vanhoilla tulppaaneilla, vähän matalalentoa, ei niin hehkeää.


Syysväsymystä mä en tunne, silloin odottelen innolla iltojen pimentymistä ja joulun valmistelua. Nyt sen sijaan tekisi mieli vaan hautautua sohvan nurkkaan karkkipussin kanssa. Odottelemaan sitä, että aurinko alkaa paistamaan ja sulattamaan lumikerrosta. Ideoita ja ajatuksia olisi vaikka mistä projekteista, mutta en vaan saa tartuttua toimeen.


Helmikuussa hyvää on ainoastaan sen lyhyys. 22 päivää jäljellä...


3.2.2013

Pullan tuoksua

Meillä kävi tänään myöhäisiä kuopuksen synttärivieraita. Kyläilyä on siirretty jo monta kertaa, kun aina joku sairastaa. En ollut pitkään aikaan leiponut oikein rehellistä pullaa, joten tein tarjottavaksi laskiaispullia. Osan taikinasta paistoin korvapuusteiksi, jotka on ihan mun lemppareita. Paljon kanelia ja kardemummaa.



 Mä en osaa tehdä pieniä ja sieviä puusteja vaan mun korvapuusteissa tuota kokoa riittää. Ihanaa herkkua kylmän maidon kanssa.



Esikoinen on myös innostunut leipomaan. Hän haluaa ehdottomasti tehdä oman taikinansa ja käy ahkerasti kaapeilla hakemassa eri ainesosia. Joskus on ihan paistettukin näitä tuotoksia. Tällä kertaa kokeilut meni sinne Madventuresin keittiön puolelle. Ehkäpä kokki ensi kerralla muistaa, että suola on parempi mauste kuin pääraaka-aine. Mutta antaa kokin kokeilla, tiedä sitä mikä seuraava Master Chef sieltä vielä tulee.



1.2.2013

Liikunnan iloa

Selässä ja vatsassa lihakset vähän muistuttaa itsestään parhaillaan, kävin eilen jumpassa niitä herättelemässä. Tiedättekös, olen pitkästä aikaa löytänyt jälleen liikunnan ilon. Vaikka mä olen koko ajan harrastanut liikuntaa niin jotenkin se on ollut jo pitkään sellaista rutiinilla puurtamista. Mutta nyt vihdoin se ilo on palannut. Ja voi että olen siitä onnellinen!


Mä olen liikkunut oikeastaan aina. Yläasteella ja lukiossa käytiin kimppakyydeillä jumpissa. Se oli sitä perusjumppien aikaa. Ensin vähän askelkuvioita, sitten lihaskuntoa ja lopuksi venytykset. Onkohan sellaisia jumppia enää olemassakaan? Sittemmin olen harrastanut liikuntaa eri kuntosaleilla ja erilaisissa jumpissa. Parhaimmillaan tuli käytyä tunneilla monta kertaa viikossa.

Sitten alkoi hässäkkävuodet. Ensin rakennettiin taloa, kuntosali vaihtui harkon kantamiseen ja raksasiivoukseen. Sen jälkeen vuorotellen raskaus, vauva, toinen raskaus, vauva... Vaikka liikunta kuului arkeen myös raskaus- ja vauva-aikana, se ilo hävisi jonnekin matkan varrella. Kävin salilla ja kävelyillä enemmänkin tavan kuin halun vuoksi. Ajatukset oli liikunnan aikana ihan jossain muualla kuin siellä. Pitääkö kaupasta tuoda jotain? Onkohan kotona kaikki hyvin? Itkeeköhän vauva? Pitäisiköhän vaatekaappi siivota jne. Liikkuessanikin olin puolittain kotona, kotiaskareissa...


Viime syksynä aloin käymään uudella kuntokeskuksella. Sh'bam vei multa jalat alta.  Joulun aikaan miehellä oli pidempi loma ja tuli mentyä tunneille useammin kuin kerran viikossa. Sh'bamia, zumbaa..ihanaa musiikkia ja rytmejä. Tunnin jälkeen hiki ja hyvä mieli.

Lopullinen muutos tapahtui kun menin kokeilemaan CX Worksia. Meinasin kuolla jo lämmittelybiisiin. (CX Works on puolentunnin tehopaketti, jossa keskitytään vain keskivartalon lihaksiin.) Ihan kamalaa ja samalla kamalan ihanaa. Seuraavana päivänä koko keskivartalo huusi apua ja kaikkia lihaksia särki. Ei se mitään, se on hyvä juttu, eniten otti päähän se, että sellaset täti-ihmiset pystyi tekemään siellä paljon enemmän kuin minä. Liikkeet vaikeimmilla tasoilla ja ilman taukoja. Siinä missä mä huilasin salin lattialla henkeä haukkoen. Ei naurattanut, ei... 


Mutta tätä mä olin kaivannut, itsensä haastamista. Siellä ei kertakaikkiaan pysty ajattelemaan mitään muuta kuin seuraavaa liikettä. Nyt käyn CX Worksissä kerran viikossa. Jaksan jo paremmin ja huomaan lihaksissakin jotain kehittymistä, mutta vielä en pysty pistämään kampoihin niille tädeille. Mutta kyllä sekin päivä tulee... 

Yhtäkkiä huomaan oikein odottavani liikkumaan pääsyä. Aiemmin tuntui jo yhden jumpan sovittaminen viikko-ohjelmaan vaikealta, nyt aikaa löytyy useammallekin tunnille. Kotiasiat jää kotiin jumpan ajaksi ja nautin musiikista ja liikkeistä. Nautin!





Mutta nyt...viikkosiivoukset tehty, perjantaipitsat syöty, sohvan nurkkaan lehtiä lukemaan. Perjantaipuskan kuvien myötä 

Hauskaa viikonloppua!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...