Fiiliksissä viikonlopusta

 

Mukava viikonloppu takana. Paljon ulkoilua ja mukavia juttuja. Mulle viikonlopussa ehdottomasti parhainta on aikatauluttomuus. Mieli lepää kun ei tarvitse katsoa kelloa ja juosta paikasta toiseen.

Pojat pääsi perjantaina mummilaan yökylään ja me elokuviin. Käytiin katsomassa miehen toiveesta Star Wars. En ole tainnut yhtä ainutta Star Warsia ennen katsoa alusta loppuun, mutta ihan hyvähän tuo oli. Ensimmäinen kerta mulla myös 3D elokuvissa ja olihan se vaikuttavaa kun avaruusalukset kiisi ohi oikealta ja vasemmalta. Lauantaina käytiin vielä kahden kaupungilla lounaalla ja ostoksilla ennenkuin haettiin nappulat kotiin.

Kelit ovat olleet niin mainiot, että viikonlopun aikana on tullut harrastettua kattavasti talviliikuntaa, hiihtoa, luistelua ja pulkkamäkeä. Pienimmäinen oli ensimmäistä kertaa kunnolla hiihtämässä. Ensimmäiset kaksi metriä mentyään totesi, että kyllä hän voi toisenkin kierroksen mennä. Aika optimistista kun kierrosta on siinä vaiheessa puoli kilometriä edessä. Mutta niin vaan sisulla meni puolitoista kierrosta kunnes oli aivan loppu.

Tänään lähdettiin iltapäivällä vielä Mathildedaliin ulkoilemaan. Monta kertaa mainittu ja yksi lempparikohteita tässä lähistöllä. Auringon laskiessa maisemat olivat aivan upeat. Käytiin myös katsomassa noita karvakavereita, jotka ovat aika vastustamattomia otsatukkiensa alla. Pakollinen vierailu oli myös Ruukin kehräämö, sillä sormiani on syyhyttänyt aloittaa uusi kutomisprojekti.

Sunnuntain kruunaa tänään vielä sauna ja uunituoreet leivät. Näillä eväillä reippaana tulevaan viikkoon.

Miniloma

Kyllä muutama extra vapaapäivä tekee kummia. Pidin torstain ja perjantain ylityövapaita, jotta sain viettää aikaa koko viikon lomailevan miesväkeni kanssa. Jo pari päivää irrottaa kummasti siitä normiarkihässäkästä. Olen viettänyt nyt jo sunnuntaita pari päivää ja vielä huomisenkin saa chillailla kotosalla.

Mitään sen kummallisempia lomasuunnitelmia meillä ei ollut. Esikoiselle olin luvannut lähteä kiipeilemään Skanssin Flowparkiin. Siellä olimmekin jo viime viikonloppuna. Oli muuten hauskaa. Poikanen meni edellä aikamoista vauhtia ja minä yritin pysyä perässä.

Torstaina lähdettiin extempore Heurekaan. Olen viimeksi ollut joskus kouluaikoina ja muistikuvissa paikka oli tosi mielenkiintoinen. Silloin se tosin tuntui ihan hirmu isolta paikalta. Mitenköhän tuntui tässä vuosien kuluessa kutistuneen?? Koululainen oli paikasta ihan innoissaan, tutki ja kokeili kaikkea mitä tarjolla oli. Kuopus ei vielä saanut paikasta ihan kaikkea irti, mutta viihtyi silti hyvin. Onneksi lasten heurekan puolella oli pallonheittoa ja kuukävelyä tarjolla...

Tänään meillä on mieheni kanssa treffit Arttu Wiskarin kanssa. Lapset on viety yökylään ja konsertin jälkeen kaapista kaivetaan esiin juustot, keksit ja punaviini :)

Rentoa viikonloppua!

Äitienpäivänä

Tähän äitienpäivään herättiin täydestä sängystä. Yön aikana pikkumiehet olivat yksitellen vaeltaneet kainaloon. Sitä tapahtuu nykyään enää niin harvoin, ainakaan isomman kohdalla, että oli ihan mukavaa heräillä vaihteeksi niin. Sopi hyvin päivän teemaan. Nuo pikkumiehethän ne ovat minut äidiksi tehneet.

Sänkyyn tuotiin päiväkodissa salaa tehdyt lahjat. Pienempi ei millään kyennyt pitämään salaisuutta, vaan se oli pakko kertoa jo loppuviikolla. "Sä saat hierontakiven. Se on kerppälettu, mutta en kerro minkä värinen." Esikoinen oli tehnyt ihanan sydämen ja kortin. Äidin sydän sulaa tällaisiin lahjoihin.

Äidin sydän sulaa myös tuohon kerppälettuun. Pienempi on sanonut leppäkerttua kerppäletuksi alusta saakka, emmekä raaski sitä korjata. Toinen ihana sana"virhe" on esikoisen armeliaat. Hän kutsuu kaikkea armeijaan liittyvää armeliaksi. Ja nyt kuopus perässä. Kaupungilla kun perjantaisin näkyy armeijasta lomille kiiruhtavia poikia, selittää yksi kovaan ääneen " Tuolla on taas niitä armeliaita!" Mun mussukka. En kyllä korjaa tuotakaan erhettä. Kyllä se sitten viimeistään 18-vuotiaana armeijan portilla huomaa mikä on oikea termi :)

Äitienpäivää me on vietetty rennoissa merkeissä. Kuopuksen kanssa käytiin aamulla perheuinnissa ja iltapäivällä käytiin lähikentällä potkimassa palloa. Nyt taustalla pyörii Madagascar ja odotellaan ruuan valmistumista. To do-lista on kasvanut parin viime viikon kiireiden takia kilometrin mittaiseksi, mutta päätin että se saa odottaa ensi viikon pitkää viikonloppua. Nyt vaan nautiskellaan yhdessäolosta.

Ihanaa äitienpäivää kaikille äideille!

Vuosi vaihtukoon!

Viimeistä viedään. Tätä edeltävään vuoteen mahtui niin paljon huolta ja murhetta, että olen nauttinut tämän vuoden tasaisuudesta ja onnellisuudesta. Olen nauttinut kotona olosta lasten kanssa. Nauttinut reissuista niin Ruotsiin kuin Tanskaankin. Nauttinut ystävien seurasta. Aloittanut bloggaamisen ja huomannut nauttivani siitäkin :) Paljon hyvää ja mukavia hetkiä on mahtunut tähän vuoteen.

Tänään vietetään vuoden viimeistä iltaa ystäväperheen kanssa. Perheessä on samanikäinen poikakaksikko kuin meilläkin eli vauhtia ja ääntä ei ainakaan tule illasta puuttumaan. Raketteja ei meidän perheessä ole harrastettu, mutta olohuoneen ikkunasta näkyy kaupungin ylle, joten eiköhän mekin osamme saada ilotulituksista.

Ihanaa Uutta Vuotta 2013!

Arjen häivähdyksiä

Vaikka meidän perheessä vielä lomaillaankin niin arki alkaa taas näyttäytyä pyhien jälkeen.Ihanaa, kun  jääkaapista näkyy taas takaseinä ja saa tehdä ihan vaan muusia ja jauhelihakastiketta. Vaikka joulusta nautinkin niin aika äkkiä joulun jälkeen tekee mieli kerätä koristeet pois. Vanhempieni luona joulukuusi ja koristeet ovat aina loppiaiseen asti. Mä pystyn juuri ja juuri antamaan niiden olla uuteen vuoteen.

Onko muuten muita, joiden mielestä uusi vuosi tulee liian äkkiä joulun jälkeen? Tuntuu, ettei ikinä ehdi suunnittelemaan uudeksi vuodeksi mitään erikoista. Ennen joulua ei kykene suunnittelemaan muuta, joulunpyhät vaan nautiskellaan ja sitten se vuosi jo vaihtuukin. Tästä syystä aika usein ollaankin katsottu vuoden vaihtumista ihan vaan kotosalla oman porukan kesken.

Nyt ollaan kutsuttu vieraita, mutta en ole vielä saanut itseäni kytkettyä siihen vaihteelle, että olisin edes suunnitellut tarjottavia. Puhumattakaan siitä, että viikon päästä on kuopuksen 2-vuotissynttärit. Sielläkin pitäisi vissiin jotain tarjota. Täytyy ilmeisesti kaivaa viikonloppuna reseptiarkistot esiin...

Meidän joulu

Meillä alkaa olla kaikki valmiina jouluun. Lapset olivat alkuviikosta mummin ja pappan luona yökylässä ja sain silloin lahjat paketoitua ja suurimmat siivoilut tehtyä. Toki vielä täytyy imuri kaivaa kaapista, mutta moppia tai pölyhuiskaa ei pitäisi enää tarvita.

Ennen omia lapsia ajattelin aina, että joulu tuntuu joululta vain kotona vanhempieni luona. Siellä joulua vietettiin perinteikkäästi vuosi toisensa jälkeen ja paikalla oli aina vakiojoukko ihmisiä. Mieheni tultua kuvioihin mukaan, joulu muuttui hieman. Yöksi tultiin omaan kotiin ja muutenkin aattona käytiin pistäytymässä myös mieheni vanhempien luona.

Esikoisen synnyttyä ensimmäinen joulu vauvan kanssa mentiin vielä saman kaavan mukaan, mutta sitten alkoi tuntua siltä, että joulua olisi ihana viettää omassa kodissa. Niinpä jo kolme joulua ollaan oltu meillä. Meille tulee minun vanhempani, mieheni vanhemmat, veljeni perheineen ja tätini. Ihanasti väkeä ja tunnelmaa.

Meillä jouluun laskeutuminen alkaa jo aatonaattona, silloin käymme hautausmailla ja joulusaunassa. Kuusikin koristellaan silloin. Aattoaamuna katsellaan telkkarista jouluohjelmia ja pienistä huomaa joulujännityksen alkavan kohota. Pientä puuhaa on vielä silloinkin kuten pöydän kattamista, mutta ruokia meillä ei tarvitse juurikaan tehdä, sillä kaikki vieraat tuovat ruokaa tullessaan. Joskus olen joutunut vain keittämään perunat :)

Ruuan jälkeen odotellaan pukkia. Sitten vain availlaan lahjoja ja seurataan lasten riemua. Kyllä ne pienet lapset tuovat jouluun ihan oman fiiliksen. Myös minä itse rakastan lahjoja, sekä antaa että saada. Osan lahjoista tiedän etukäteen, mutta sen verran lapsellinen olen, että yllätyslahjat ovat parhaita. Samoin nautin kun joku antamani lahja on saajalleen erityisen mieluinen.

Vaikka joulu on kaikenkaikkiaan ihana juhla ja pitää sisällään paljon mukavaa, niin rehellisesti sanottuna kaikista parhain hetki koittaa kun ilta on jo kääntymässä yöksi. Talo on tyhjentynyt vieraista. Lapset rauhoittuvat keskittymään uusiin tavaroihinsa. Laitetaan yöpuvut päälle, haetaan jääkaapista vielä yksi lautasellinen herkkuja ja ollaan vaan.

Lämmin muisto

Kysymys eilisillalta: "Äiti, kuka se oli kun meni taivaaseen?" "Isomamma" "En muistanut enää." Poikien isomamma, minun äitini äiti kuoli puolitoista vuotta sitten. Esikoinen oli silloin 2,5 vuotias ja kuopus kuukauden.

Esikoinen muistaa vielä isomamman kerrostalon puiston, mutta muuten muistot alkavat haihtua. Itsellä muistot elävät hyvin vahvasti ja  mamma käy mielessä useasti. Mamma hoitamassa minua ja veljeäni koulun jälkeen. Mamma tekemässä kuumaa kaakaota ja juustohapankorppuja. Mamma kutomassa sukkaa. Mamma kertomassa äidilleni, että kyllä tytölle pitäisi jo hankkia rintsikat. Mamma kertomassa lukuisia tarinoitaan nuoruudestaan ja elämästään. Saan olla onnellinen, että mamma oli mun elämässä niin kauan. Ja ehti näkemään molemmat lapseni.

Mulle kultaakin kalliimpia aarteita on kolmet mamman kutomat villasukat. Iltaisin vedän ne jalkaan lämmittämään, mutta muuten käytän säästeliäästi.

Esikoisen ollessa pieni aloin koota sukupuuta hänelle, mieheni ja oman sukuni juuria. Varsinaista sukututkimusta en ole tehnyt, koonnut vain useista lähteistä tiedot samaan tauluun. Nimiä kirjoittaessa on herännyt halu tietää myös jotain henkilöistä nimien takana. On surullista, että eletyn elämän jälkeen jää vain nimi, jolla on syntymä- ja kuolinaika. Tutkiminen taitaa tosin vaatia enemmän aikaa ja energiaa kuin mitä siihen nyt on mahdollista laittaa.  Sillä välin kerron lapsille tarinoita isomammasta, ettei isomamma jää vain nimeksi tauluun.

Tällaisen sukupuun teen pojille vielä joku päivä.
Kuva lainattu täältä.

Vähän surullinen fiilis, mutta kevennyksenä reilun vuoden takainen tapahtuma. Esikoinen oli hyvin kiinnostunut maapallosta ja maailman maista. Karttapallosta niitä sitten tutkittiin. Kerran sormi osui Thaimaan kohdalle. "Sinnekö se isomamma lähti?" esikoinen kysyi. Nauratti ja itketti. Olisikin lähtenyt ysikympin villityksessä sinne, niin pääsisi katsomaan. IKÄVÄ!

Lauantaina

Huomenna juhlitaan ensimmäinen erä esikoisen synttäreitä. Tänään onkin aika kulunut keittiössä. Myös esikoinen halusi auttaa kakkunsa leipomisessa, joten mikäpä siinä... Onneksi en ole vielä siivonnut kunnolla, sillä jauhoja on käytetty reilusti ja laajassa kaaressa :)

Leipomisen lisäksi ollaan väkerretty koristeita pöytään. Esikoinen on todella tohkeissaan kaikista järjestelyistä ja olenkin yrittänyt keksiä sellaisia koristeluja, joissa hän pääsee auttamaan. Tunnelmia huomisista juhlista tulossa myöhemmin. Leppoisaa lauantaita!

Näihin tikkuihin tulee merirosvojen ateriat.

Servetit ovat vähän liiankin hurjan näköiset. 

Mihinköhän tämä merirosvojen aarre on kätketty?

Syksyisiä fiiliksiä

Sumuisten ja viileiden aamujen lisäksi syksystä muistuttaa alkava nuhakausi. Meillä on viime päivät vietetty tiukasti neljän seinän sisällä. Kuopuksen kuumeilut alkavat jo olla ohi, mutta nyt on esikoiselta veto pois ja nenä vuotaa. Itselläkin kurkku on vähän kipeä.

Viikonlopun kyläreissut, juoksukilpailut ja uinnit vaihtuu nyt sohvalla pötköttelyyn WALL-E:tä katsellen.  Ei tosin hullumpaa sekään :)

Tammisaaressa

Kesän ensimmäinen reissu Tammisaareen tehtiin eilen. On se vaan niin sympaattinen paikka. Tälläkään kertaa ei tehty mitään ihmeellistä. Pääasiassa oltiin lasten leikkipuistossa, jonne oli sitten viime kerran tullut uusiakin härpäkkeitä. Molemmat pojat olivat innoissaan eivätkä tienneet mistä olisivat leikin aloittaneet.

Albatrossin grilliltä haettiin makkaraperunat ja mentiin rannalle syömään. Perinne tämäkin :) Vaikka aurinko paistoikin niin tuuli oli vielä vähän kylmä, joten edes varpaita ei käyty kastelemassa.

Kaupungilla kierrettiin pieni kierros, mutta sen enempää shoppailuja ei suoritettu. Tänä kesänä museohallissa on myös Helene Schjerfbeckin näyttely, jossa seuraavalla reissulla aiomme pistäytyä. 

Seuraavaa reissua odotellessa!

Omalla autolla Kolmårdeniin, osa 2

Kolmården sijaitsee n. 1,5 tunnin ajomatkan päässä Tukholmasta. Reitti oli varsin helppo. Meillä oli Tomtom apuna, mutta Siljan satamasta asti on opasteet E4-moottoritielle, jota pitkin Kolmårdeniin ajetaan. E4 tieltä on taas hyvä opastus perille eläintarhaan asti. Näitä pienempiä teitä ajetaan n. 35 km.

Koska laiva oli satamassa jo kuudelta ja eläintarha aukeaa vasta kymmeneltä, oli meillä todella hyvin aikaa ajella. Käytiin matkan varrella aamiaisella, kunhan ensin päästiin pois Tukhoman keskustasta. Huoltoasemia ja McDonaldseja oli matkan varrella useita. Perillä Kolmårdenissa oltiin yhdeksältä ja meillä oli hyvä tuuri, sillä saimme hotellihuoneen heti käyttöömme. Hotellilta pääsi eläintarhaan "takaoven" kautta, joten aloitettiin kierros ikäänkuin väärästä päästä. Koska olimme kaukana pääportista, oli takaosissa vielä todella hiljaista ja saimme katsella eläimiä ihan rauhassa.

Uusinta Kolmårdenissa oli köysirata, jolla pääsee ilmojen halki puolisen tuntia kestävälle Safarikierrokselle. Se oli hieno kokemus. Köysirata puikkelehti puiden lomassa ja näimme mm. karhuja, zeeproja ja kirahveja. Lapset olivat ihan innoissaan.

Eläintarhassa etäisyydet olivat aika pitkiä ja katsottavaa paljon. Käytimmekin alueen koluamiseen kaksi päivää. Ensimmäinen päivä päätettiin delffiinien showhun. Esitys oli todella hieno ja pieninkin jaksoi katsoa sen kokonaan (20min).

Toisena päivänä ajoimme auton pääparkkipaikalle ja kiersimme loput eläintarhasta. Pojat tykkäsivät kovasti kiliaitauksesta, jonne pääsivät silittämään eläimiä. Lisäksi Bamsen maailman leikkitalot ja karuselli kiehtoivat.

Kolmårdenin eläintarha on todella laajalla alueella. Porteilla onkin kärryjä, joihin voi laittaa tavarat ja kulkee niissä pieni lapsikin. Ruokapaikkoja oli useita ja niistä löytyi myös mikrot lasten ruokien lämmittämiseen. Mukavia leikkipaikkoja oli myös, mutta meillä ilmat oli sen verran vilpoiset, että kovin pitkäksi aikaa ei niissä pysähdytty. Alueen kiertää varmasti myös päivässä, mutta kahdessa päivässä ei tarvitse väsyttää itseään liikaa kerralla.

Omalla autolla Kolmårdeniin, osa 1

Ensimmäinen kesäreissu on nyt tehty! Alunperin matkaan piti lähteä kesäkuun alussa, mutta aikataulu aikaistui hieman. Kohteena oli Kolmårdenin eläintarha Ruotsissa.

Minulle matkasta ainakin puoli hauskuutta on suunnittelu. Minne mennään, koska mennään, mitä tehdään, mitä otetaan mukaan jne.  Oma auto mukana reissussa antoi vapautta niin aikatauluihin kuin mukaan otettavaan tavaramääräänkin. Kaikenlaista pystyi pakkaamaan mukaan ihan vaan varmuuden vuoksi!

Matkan suunnittelu alkoi jo useampi kuukausi sitten, ensin vaan hahmotelmina mikä olisi kivaa ja siitä sitten pikkuhiljaa tarkentuen. Itseasiassa laivapaikat kannattaakin varata ajoissa, varsinkin jos on auto mukana. Itse varasin liput n. puolitoista kuukautta ennen matkaa ja silloinkin olin vähän myöhässä. Ensin sain matkan vain toiseen suuntaan Siljalta ja toiseen suuntaan piti ottaa Viking. Kävin kuitenkin tsekkaamassa tilannetta muutaman päivän välein uudelleen ja onnistuin saamaan myös menomatkan Siljalle. Onneksi Vikingillä matkaa ei ollut tarvinnut maksaa etukäteen ja se oli helppo perua netin kautta. Hintaerot Vikingillä ja Siljalla olivat yllättävän suuret. Saattoi osittain johtua siitä, että keskiviikko oli Vikingillä viikonloppuhinnoiteltu helatorstain takia ja Siljalla ihan normaalihintainen.. Eli hintaero oli reilusti Siljan hyväksi!  Laivamatka on tässä se pakollinen paha. En ole ollenkaan ruotsinlaivaihminen. Mua ahdistaa ne ruuhkat ja yöllä huutelevat humalaiset. Tälläkin kertaa ne odotukset täyttyivät, vasta aamuviideltä käytävä hiljeni :(

Matkasuunnitelma oli että keskiviikko iltana lähdetään ja sunnuntai aamuna ollaan takaisin eli pari yötä Ruotsin puolella. Ensimmäinen yö varattiin Kolmårdenin kyljessä olevasta kylpylähotellista (http://www.kolmarden.com/Vildmarkshotellet/Vildmarkshotellet/). Hotelli oli aika kallis, mutta on ainakin lähellä :) Hintaan toki kuului kahden päivän lippu eläinpuistoon sekä kylpyläosaston käyttö. Hotelli osoittautui erittäin hyväksi valinnaksi. Saatiin huone jo heti aamulla kun oltiin perillä, sekin näitä sesongin ulkopuolella matkustamisen etuja. Hotelli sijaitsi upealla paikalla ja näköalat merelle hienot. Hotellissa oli todella iso ja monipuolinen leikkihuone, jossa oli paljon erilaisia leluja, kiipeilyseinä, leikkikeittiö ja myös konsolipelejä vähän isommille lapsille. Myös kylpyläosasto oli kiva, siellä oli poreallas, ulkoallas, virtausallas sekä lapsille oma allas. Jos jotain pitää kritisoida niin sitä, että kylpyläosaston opastus oli aika heikkoa. Kylpylä on nimittäin kahdessa kerroksessa ja ainakaan meidän silmiin ei osunut siitä kertovaa kylttiä. Onneksi nähtiin kun ihmisiä kulki uimapuvuissa rappusia...

Käytiin myös hotellin ravintolassa syömässä illallinen. Sielläkin lapsiasiakkaat oli hienosti huomioitu. Esikoinen oli ihan ihmeissään, kun ravintolan pöytäliinaan sai piirtää ja värikynätkin oli pöydässä valmiina :) Tarjolla oli monipuolinen seisova pöytä, josta löytyi syötävää sekä isoille että pienille. Eikä tarvinnut stressata omien kullanmurujen käytöstä, kun jokaisessa pöydässä oli lapsia. Voimme siis suositella kyseistä hotellia! Teen itse eläintarhasta ihan oman postauksen, jossa sitten sinne liittyviä juttuja :)

Toinen yö varattiin Scandic Hotel Kungens Kurvasta. Koska emme halunneet autoilla Tukholman keskustassa, pyrimme löytämään hotellin hieman kaupungin ulkopuolelta. Kungens Kurva vaikutti etukäteen hyvältä paikalta, koska ihan hotellin lähellä on ostoskeskus ja paljon muitakin liikkeitä. Hotelli oli aika perus. Olemme käyttäneet Scandicin hotelleita, koska niissä on ollut hyvä leikkihuone lapsille. Tässäkin hotellissa se oli, mutta aika kulunut versio. Lapsia se ei tosin tuntunut haittaavan. Lähistöllä oli pari pientä ostoskeskusta ja muita liikkeitä mm IKEA. Olin etukäteen katsonut, että ostoskeskus Heron Cityssä olisi ollut sellainen HopLop-tyyppinen paikka, jonne olisi voinut lasten kanssa mennä, mutta he olivat jo niin uuvuksissa kaikesta muuta ohjelmasta, että hotellin leikkihuone oli aivan riittävä..

Lauantaina ohjelmassa oli Hagan puistossa oleva perhostalo. Siellä oli perhosten lisäksi kaloja, liskoja, sammakoita yms. eläimiä. Ei mikään kovin iso paikka, mutta jälleen pojille iso elämys. Ilma oli tosi hyvä, joten perhostalon jälkeen kierreltiin Hagan puistossa ja käytiin katsomassa Prinsessa Victorian linnaa. Puisto on tosi kaunis ja siellä menee paljon kävelyreittejä. Kaunis ilma oli saanut paljon ihmisiä liikkeelle.  Huom! Puistossa on maksullinen paikoitus ja siellä käy vain korttimaksu.

Ennen laivan lähtöä meillä oli vielä vähän tyhjää aikaa. Emme halunneet lähteä ajamaan keskustan ruuhkaan, joten ajoimme suoraan satamaan. Siellä on entinen Ariadne, nykyinen Scandic-hotelli, jossa jälleen hyvä leikkihuone :) Lapset pääsi leikkimään ja mekin saimme istahtaa hetkeksi. Kävimme myös syömässä hotellin ravintolassa. Sitten päästiinkin paluumatkalle kohti Turkua.

Kaiken kaikkiaan Ruotsissa on kiva matkustaa lasten kanssa. Lapset huomioidaan joka puolella tosi hyvin esim. monessa ravintolassa lapset sai jotain extraa kuten kyniä, värityskirjoja tms. pientä. Kaikkialla oli myös tosi siistiä.

Eläintarhasta sitten lisää huomenna!