Meillä ei ystävänpäivää sen kummemmin vietetä, mutta pikkuisten toipilaiden kanssa askarreltiin tänä vuonna muutamia kortteja.
Elämä on kyllä ihanaa, kun ympärillä on ystäviä ja nimenomaan erilaisia ystäviä. On ystäviä joiden kanssa on tunnettu lapsuudesta asti. Tunnetaan perheet, sukulaiset ja ystävät, tiedetään ne kummin kaiman serkutkin. Ollaan eletty yhdessä monet ilot ja surut, häät, lasten syntymät. Kaikki tärkeät. Tiedetään puolesta lauseesta mitä toinen tarkoittaa.
Sitten ystäviä joiden kanssa nähdään epäsäännöllisen säännöllisesti muutaman kerran vuodessa, joidenkin kanssa useammin, joidenkin harvemmin. FB:stä nähdään suurimmat kuulumiset. Kuitenkin juttu jatkuu aina siitä mihin se on viimeksi jäänyt. Rikastuttavat elämää tuoden uusia tuulahduksia välillä maailman ääristä asti.
Ja sitten ns. "hiekkalaatikkoystävät". Nämä ystävät näkyvät eniten siinä normaaliarjessa. Ei ehkä tiedetä toisistamme ja perheistämme kaikkea tai välttämättä juuri mitään, mutta sitäkin paremmin mitä ruokapöydästä löytyy tänään ja mitä uutta lapset ovat juuri oppineet. Niitä ystäviä, jotka tekevät tästä joka päiväisestä arjesta paljon mukavampaa.
Hyvät ystävät ovat kuin lyhdyt tiellä
- eivät lyhennä matkaa, mutta tekevät sen valoisammaksi kulkea
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos viestistäsi!