30.8.2016

Tea for two







Syksyn lähestyminen on palauttanut jälleen arkirutiineihin teehetken. Kesällä en osaa nauttia lämpimistä juomista, mutta nyt aika on taas otollinen teen nauttimiselle.

Parin viime vuoden aikana tee on todella löytänyt tiensä keittiöömme. Aiemmin kaapista löytyi muutama paketti pussiteetä vierasvaraksi, mutta nykyään valinnanvaraa on koko hyllyllinen. Irtoteetä, helmiä. Mustaa, valkoista, vihreää, punaista. Hedelmäistä, mausteista, kukkaista, marjaista... Joka lähtöön jotakin.

Ymmärrän nyt, että teen tekeminen on taitolaji. Niin monella asialla on merkitystä. Veden lämpötilalla, teelehtien määrällä, haudutusajalla. Ei ihme, etten aiemmin ole tykännyt teestä. Olen nimittäin tehnyt kaikkeni pilatakseni sen. Käyttänyt pussiteetä, kaatanut päälle kiehuvaa vettä ja hauduttanut aivan liian kauan. Tuloksena on ollut kitkerää lientä, jonka juominen on ollut nautinnosta kaukana.

Onneksi aina voi oppia uutta. Laadukkaat irtoteet, sopivan lämpöinen vesi ja oikeat haudutusajat ovat avanneet minulle aivan uuden makumaailman. Nykyään teehetki on minulle lähes rituaali. En tee teetä koskaan, jos on kiire. Enkä juuri nauti teen juomisesta esimerkiksi asiakastapaamisissa tai jos olen tekemässä jotakin. Haluan nauttia teeni rauhassa ja ajan kanssa. Seuraan sopii parhaiten hyvä kirja.

Myös mieheni innostui teen juomisesta ja on korvannut ison osan kahvinjuonnistaan teellä. Niinpä teevalikoimamme on kasvanut pikkuhiljaa. Nykyään emme pääse teekaupan ohi ilman ostoksia. Melkein joka ulkomaanreissusta ollaan myös tuotu tuliaisina itsellemme muutama pussillinen makumuistoja. Valikoima on niin laaja, että aina löytyy uusia makuja kokeiltaviksi. Valikoimaa kasvattaa myös se, että teemakumme ovat hyvin erilaiset. Mieheni juo useimmiten mausteista chai lattea maidon kanssa. Lisäksi hänen lempimakuihinsa kuuluu valkoinen tee ja vihreä itsetehty jäätee.  Minulle taas maistuu parhaiten vihreä tee hunajalla maustettuna. Myös rooibos kelpaa paremmin kuin hyvin. Makuja vaihtelen fiiliksen mukaan.

Tänään päivääni kuuluu iso pannullinen lakritsiteetä. Jäin kotiin etätöihin ja silloin päivä alkaa normaalia rauhallisemmin. Teetä ja hiljaista taustamusiikkia, voittaa normaalin avokonttorin melskeen.

26.8.2016

Syksyn merkkejä


Elokuun alkaessa vannoin, että elokuu on kesäkuukausi jolloin eletään vielä vahvasti kesämoodissa. Nooh, aika vahvasti syksyltä tuntuu ja näyttää, kesäistä fiilistä ei kyllä tahdo enää löytää etsimälläkään. Ilmassa tuoksuu syksy ja kesän spontaanius on vaihtunut tuttuihin rytmeihin ja aamuherätyksiin.

Paitsi että ulkona alkaa näyttää syksyisemmältä, myös täyttyvä kalenteri kertoo oma karua kieltään arjen alkamisesta. Töissä on taas täysi pöhinä päällä ja illat täyttyvät niin harrastuksista kuin vanhempainilloistakin. Sovitellaan kalentereihin syksyn harrastuksia. Kesälajit ovat vielä käynnissä ja syksyn ryhmät käynnistyvät pikkuhiljaa. Muutama viikko eletään täyttä kaaosta kun harrastetaan päällekkäin molempia kausia.

Kuopukselle koripalloa, suunnistusta ja uintia. Esikoiselle suunnistusta, uintia ja jujutsua. Miehelle sählyä. Minulle joogaa ja kuntosalia. Kaikelle löytyy oma aikansa. Kalenteri näyttä täydeltä, mutta ei liikaa. Tarpeen tullen tiputellaan sitten jotain pois. Arki on palannut.

20.8.2016

Kirjaholistin yöpöydältä



Hei, olen Iina ja olen kirjaholisti. Täysin riippuvainen painetuista kirjoista, vieroitusoireet alkavat hyvinkin nopeasti kirjattoman päivän jälkeen.

Pienenä haaveenani oli tulla kirjastontädiksi. Mikä upea ammatti, olla kaiket päivät kirjojen keskellä. Lukea uutuudet ensimmäisenä. Edelleenkin nautin kirjastossa vaeltelusta. Kuljen pitkin hyllyvälejä poimien kirjan sieltä toisen täältä. En pääse ulos ilman raskasta kirjapinoa. Hyvän kirjan osuessa kohdalle en voi jättää sitä paikoilleen. En, vaikka kotona jo odottaisi vino pino hyviä odottamassa.

Kirjakaupoissa käyn katsomassa mitä uutuuksia on tullut ja teen listoja kirjastoa varten. Englannissa asuessani vierailin täydellisissä kirjakaupoissa, joissa oli kirjoja lattiasta kattoon. Siellä täällä nahkaisia nojatuoleja, joihin voi istahtaa selailemaan käteen osuvia opuksia. Sellaisia vanhan ajan kirjakauppoja, joissa on aivan omanlaisensa henki.


Yksi asia, jonka haluan lapsilleni opettaa kun juuri lukemisesta nauttiminen. Molemmilla pojilla on ennen nukkumaanmenemistä lukuaika. Seitsemänvuotias on kahlannut jo läpi kaikki Harry Potterit ja lukee viikossa useampia satoja sivuja. On lukiessaan kovin samanlainen kuin minä, uppoutuu täysin toiseen maailmaan, täysin ulottumattomiin. Viisivuotiaalle eivat sanat vielä aukene, joten iltasatu luetaan yhdessä. Sen jälkeen jää vielä itsekseen selailemaan sivuja. Aapisesta tavailee jo joitakin sanojakin.

Kesän aikana kirjastossa tuli käytyä moneen otteeseen ja sen kyllä näkee yöpöydälläni. Useimmiten luen illalla, sillä tarvitsen hetken, oman rauhallisen hetken, ennen nukkumaanmenoa. Tartun fiiliksen mukaan johonkin kesken olevaan kirjaan joita saattaa olla kolme neljäkin yhtäaikaa.

Kuvista näkee mitä luen juuri nyt. Dekkaripuolella ehdoton suosikki tällä hetkellä on Lars Kepler. Kirjat on pakko ahmia lähes yhdeltä istumalta. Iltaisin menee pitkään kun "luen vielä yhden luvun, ja vielä yhden..." Tätä Vainoojaa en suosittele yksinäisiin iltoihin, sen verran riipivän jännittävä se oli. Uusi tuttavuus on Michael Katz Krefeld, jonka kaikki kirjat olet nyt tätä lukuunottamatta lukenut putkeen. Hömppäosastotta vakkarisuosikki on Nora Roberts. Kevyttä ja nopeasti luettavaa, aina onnellisia, ennalta-arvattavia loppuja. Uusi ahmintakohde, kuten kuvasta näkyy, on Cecilia Samartin. Jostain blogista nappasin suosituksen, tykkäsin kuvailevasta elämänmakuisesta tekstistä ja hain loputkin odottelemaan lukuvuoroa.

Keittokirjat on mun heikkous. Usein lainaan ensin kirjastosta ja jos löytyy monia hyviä ohjeita, käyn hakemassa kirjan omaksi. Nettireseptit ei vaan ole mun juttu. Nyt Kööpenhaminan Street Foodin innoittama pari aiheeseen liittyvää kirjaa; Jenni Häyrisen Katuruokaa: parempaa roskaruokaa ja Geraldino Olivon Street Food: inspiroivia ohjeita urbaaniin makuun. Jennin kirja on jo toista kertaa lainassa ja vahva ehdokas omaan hyllyyn hankittavaksi. Olivon kirjassa taas liian monessa ohjeessa oli kikhernejauhoja, jotka menee mun listalla "liian hankalaa hankkia". Ei jatkoon. Emmi-Liia Sjöholmin Viljaton kattaus tarttui käsiini uutuushyllystä. Paljon herkullisen oloisia oheita kauniilla kuvilla höystettynä.

Uutuushyllystä nappasin mukaani myös Kaisa Jaakkolan Hyvän olon hormonidieetin ja Leena Putkosen Superhyvää suolistolle. Molemmista olin kuullut jo aiemmin, joten mielenkiinnolla tartuin näihin. Hyvinvointi ja ravinto ovat muutenkin aiheita, jotka tällä hetkellä kiinnostavat kovin. Näistä varsinkin tuo Putkosen kirja oli hyvin selkeästi ja kivasti kirjoitettu perusopas herkkävatsaisille esim. FODMAPista. Hyvän olon hormonidieetti on myös mielenkiintoista luettavaa, mutta ihan kirjan kohderyhmään en tainnut osua.

Hyvinvoinnin puolelta löytyy myös useampi "hyvän elämän opas". Näistä omaksi olen ostanut Sanna Wikströmin Hyvän elämän reseptit ja Sara Karlssonin ja Pia Sievisen Hyvän elämän anatomian.  Näitä tykkään lukea kappaleen silloin toisen tällöin. Näistä enemmän tykkään Hyvän elämän resepteistä, joka kauniilla kuvillaan ja käytönnänläheisemmillä teksteillään on noussut iltalukemisen suosikiksi. Paljon ajattelemisen aihetta ja ahaa-elämyksiä. Samasta aihealueesta suosittelen myös Saku Tuomisen Hyvä Elämä -kirjaa. Tämä pieni kirja löytyi mieheni kirjahyllystä ja on tullut luettua sen jälkeen jo useampaan otteeseen. Ystävän suosituksen pohjalta lainasin myös Krista Launosen Luovuus lähtee käsistä : käytännön ohjeita värikkäämpään työelämään, mutta jostain syystä tuo kirja ei tahdo edistyä vaikka mielenkiintoinen onkin. Ja yksi ikisuosikki Anna Perhon Superarkea. Siihen palaan aika kun tuntuu etten saa mitään aikaiseksi. Virtuaalinen potku takapuoleen. Kakkososakin multa löytyy, mutta se oli tähän ensimmäiseen verrattuna pettymys.

Kirjaholistina etsin aina uusia hyviä kirjailijoita ja kirjoja. Onko suosituksia?

19.8.2016

Copenhagen Street Food

 








Ihanaa, viikonloppu edessä. Käsi ylös kuinka moni tekee perjantaisin jotain spesiaalia ruokaa? Meillä perjantai on viikon herkkuruokapäivä. Tänään syötiin tortilloja, aika usein leivotaan pitsaa ja hampparit ranskalaisillakin meillä tehdään useimmiten perjantaisin. Vähän sellaista street food -tyylistä helppoa ja herkullista kaikille maistuvaa ruokaa. Tästä pääseekin mukavan aasinsillan kautta takaisin Kööpenhaminaan.

Olen ikuisesti kiitollinen sille kanaaliristeilyn oppaalle, joka vinkkasi meille Copenhagen Street Food alueesta. Koko paikka olisi saattanut jäädä meiltä käymättä tai löytynyt vasta viimeisenä päivänä. Nyt meillä oli mahdollisuus käydä siellä loman aikana kolme kertaa. Kertonee jotain siitä, että viihdyimme...

Vanhaan paperinkierrätysvarastoon on tehty mieletön katukeittiöiden taivas. Halli on täytetty konteilla ja vaunuilla, joista myydään street foodia kaikista maailman kolkista. On korealaista, japanilaista, italialaista, meksikolaista. On antipastoja, pitsoja, falafeleja, hamppareita, smoothieita, salaatteja, pannukakkuja, sushia, vegeä, pastoja, hodareita, drinkkejä, kakkuja.... vaikka mitä. Ihan varmasti jokaiselle jotakin. Malliannokset saivat kuolan valumaan suupielistä ja valinnanvaikeus iski väkisinkin.

Ja se miljöö... yksi kulttuurien, värien, tuoksujen, musiikkien ja yksityiskohtien sekamelska. Löytyy avotulta, kynttilöitä ja glitterilehmiä. Ulkona terassilla on jatkuvat festarit. Istumapaikkoja on sadoille ja aurinkoisilla keleillä kaikki paikat varattuina. Musiikki soi ja puheensorina täyttää ilman. Yhdestä kontista nostettiin kasoittain aurinkotuoleja, joita sai levittää kanaalin varteen. Istua siinä kanaalin rannalla laivoja katsellen auringosta nauttien. Aahh, loman parhaita hetkiä...

Ruokapaikat avaavat kello 12, joten ennen ei kannata mestoille saapua. Siitä paikka onkin auki  iltayhdeksään - kymmeneen. Itse olimme liikkeellä aina lounasaikaan, mutta uskoisin että iltaisin paikan tunnelma vaan nousee, sillä silloin lauteille nousee DJ:t ja muut artistit.

Tänä kesänä Kööpenhaminassa avattiin uusi pyöräilijöille ja kävelijöille tarkoitettu silta Nyhavnin kohdalle. Papirøen, jossa Copenhagen Street Food sijaitsee, on melkeinpä suoraan vastarannalla. Sillan yli ja vasemmalle pienen sillan yli, jonka jälkeen taas tiukka vasen. Todennäköisesti löydät perille vain seuraamalla ihmismassaa.

12.8.2016

Hämmentävä Christiania





 

Christiania on Kööpenhaminassa sijaiseva vapaakaupungiksi julistautunut alue. Alue on aikoinaan ollut kasarmialuetta ja sen tyhjennyttyä hipit ja talonvaltaajat omivat sen käyttöönsä. Nykypäivänä alueella asustaa hippejä, taiteilijoita ja huumeidenkäyttäjiä. Vaikka huumeidenmyynti on laitonta Tanskassa, myydään alueella tupakkaa vahvempaa poltettavaa aivan avoimesti. Alueen alkuperäinen hippimäisyys onkin vaihtunut rikollisjengien valtaamaksi business centeriksi.

Olemme tosiaan aikaisemmin matkustaneet Kööpenhaminassa lasten kanssa, eikä olisi tullut mieleenkään vierailla kohteessa. Alue on kuitenkin vähän epämääräisessä maineessa. Nyt halusimme alueella käydä, sillä onhan kyseessä kuitenkin oikeasti yksi Kööpenhaminen maamerkeistä. Alueella vierailee vuosittain noin miljoona turistia, joten erityisen vaarallisena en osaa aluetta pitää.

Christiania ei voi jäädä huomaamatta jos lähellä liikkuu, sillä kasarmialue on aidattu ja koko aita koristeltu taidokkailla graffiteilla. Muurien sisäpuolella ympäristö on sellaisella hurmaavalla tavalla ränsistynyt. Kaunis, vähemmän kaunis ja mielenkiintoinen. Silmiinpistäviä yksityiskohtia on paljon. Alueella ei saa autoilla, joten pienillä kujilla on mukava kävellä. Siellä täällä näkyi viitteitä alueen yhteisöllisyydestä; tavaranvaihtopiste, yhteissauna, pyörälainaamo. Kontrasti muurin eri puolilla on suuri.

Alueella kierrellessämme huomasimme yhdellä kadulla markkinameininkiä ja suuntasimme tietenkin sinne. Hetken kummastelun jälkeen havaitsimme olevamme keskellä kannabiskioskeja. Pusher Streetillä käydään avointa kauppaa ja siellä valokuvaaminen on ehdottomasti kielletty. Kymmeniä pieniä enemmän tai vähemmän peiteltyjä kioskeja, joiden takana huppupäiset naamioidut miehet kauppasivat sätkiään. Edes tällä kadun pätkällä ei tuntunut vaaralliselta, sillä turisteja oli kadut täynnä. Koko homma tuntui ja näytti enemmän teatterilta. Turisteja varten pystytetyltä "pahalta paikalta", jossa voi käydä harrastamassa pieniä laittomuuksia.

Näiden kioskien lisäksi Christianiasta löytyy toki muutakin; ravintoloita, kahviloita, kauppoja ja löydettiinpä yksi tyylikäs (ja täysin alueen tyyliin sopimaton) sisustusliikekin.

Christiania on mielestäni vierailemisen arvoinen kohde. Siellä näkee palasen täysin erilaista Kööpenhaminaa. Pimeään aikaan en lähtisi alueelle hortoilemaan, mutta päiväsaikaan alueella liikkuu paljon ihmisiä ja liikkuminen on turvallista. Muistat vaan alueen säännöt: pidät hauskaa, et juokse (saattaa aiheuttaa paniikkia) ja jätät kameran laukkuun.


Alue on kaikenkaikkiaan hämmentävä. Samaan aikaan kaunis ja ruma. Turistikohde ja huumekaupan keskus. Yhteisöllinen ja itsekäs. Itse en usko, että alue pysyy tuollaisena enää monia vuosia. Maapohja on miljoonien arvoinen ja heti muurien ulkopuolella rakennetaan tällä hetkellä toinen toistaan hienompia asuinrakennuksia. Vaikka alue onkin ainutlaatuinen turistikohteena, uskon että raha puhuu jossain vaiheessa. Kaunis alue tulee joskus vielä olemaan modernien talojen ja kauniiden hoidettujen puistojen valtaama ja puhdistettu nykyisistä epämääräisyyksistä.

10.8.2016

Lehtikaalisipsit pistaasiöljyllä




Matkapostausten väliin vähän jotain muutakin...

Tänään ollaan vietetty viimeistä lomapäivää. Huomenna esikoinen palaa koulun penkille ja me aikuiset töihin. Juniori saa lomailla vielä kuun loppuun ja nauttii isovanhempien hellästä huolenpidosta lähiviikot. Hieman taas ahdistaa palata rennon kesän jälkeen tähän aikataulutettuun arkeen, mutta eiköhän se tästä muutamassa viikossa tasoitu.

Tänään nappasin kaupasta ostoskoriini lehtikaalia, tuota superruokaa, jota viime kesänä kaikki lehdet hehkuttivat. Tein jo silloin muutamaan otteeseen niistä sipsejä, mutta ihan täydellistä onnistumista en saanut aikaan. Kokeilut kuitenkin jatkuivat. Tänään onneksi oliiviöljy oli loppu ja pohdin mitä sipseihini käyttäisin. Keittiöstä löytyi avaamaton pistaasiöljy. Purkissa luki, että öljy on voimakkaan makuinen ja todella jo tuoksukin oli todella oliviiöljystä poikkeava. Kaksi voimakkaanmakuista elementtiä yhteen, lopputuloksen oli joko oltava ihan hirveää tai sitten onnistunutta. Onneksi tällä kertaa jälkimmäistä. Sipseihin tuli kiva hieman pähkinäinen maku ja ne katosivat kiposta alta aikayksikön. Pienet miehetkin söivät näitä mielellään.

Lehikaalisipsit

3-4 lehtikaalin lehteä
pistaasiöljyä
suolaa
(savupaprikajauhetta)

Irrota lehtikaalista keskellä oleva puumainen lehtiruoti. Sekoita purkissa lehtien mukaan hieman öljyä, vähän suolaa ja halutessasi paprikajauhetta. Levitä pellille. Paista uunissa 150 astetta n. 15 min (kiertoilmalla riittää vähempikin). Itse tykkään lisätä suolan vasta kun sipsit ovat valmiita, jolloin vähempi riittää.

8.8.2016

Pyöräillen Kööpenhaminassa




 

Meillä oli vain yksi suunnitelma Kööpenhaminaan: kaupunkiin tutustuminen pyöräillen. Kaupunki on tunnettu pyöräilykulttuuristaan ja kaupunkisuunnittelussa pyöräilijät on otettu todella hyvin huomioon. Vähän kyllä hirvitti etukäteen. Vauhdit näyttivät olevan aikamoisia ja liikenne muutenkin vilkasta.

Mieheni löysi etukäteen netistä bycyklen.dk - palvelun, jota kautta vuokrasimme pyörät. Jo ennen matkaa rekisteröidyin palvelun käyttäjäksi. Palveluun annetaan luottokortin tiedot ja paikanpäällä pyörän nappaaminen telineestä vaatii ainoastaan käyttäjätunnuksen ja salasanan. Laskutus tapahtuu automaattisesti sen mukaan kuinka kauan pyörä on ollut lainassa (25 DKK/h = 3,40 €/h). Pyöräpisteitä löytyy lukuisia ympäri kaupunkia. Voit ottaa pyörät yhdestä pisteestä ja palauttaa toiseen.

Pyörässä on mukana tabletti, jonka avulla voi navigoida kaupungissa. Sen avulla löytyi helposti lähinnä oleva palautuspiste ja tärkeimmät nähtävyydet. Lisäksi näet kuinka kauan olet ollut liikkeellä. Pyörissä on mukana avustava moottori, jonka avulla polkeminen on kevyttä. Muuten pyörä onkin varsin raskas liikuttaa eikä siksi sovellu lapsille. Moottorin akku kestää n. 2 tuntia, jonka jälkeen pyöräily muuttuu huomattavan raskaaksi. Kannattaa siis pyörää valitessaan tarkistaa ensin pyörän akun lataustilanne. Se näkyy helposti tabletin näytöllä.

Kun olet löytänyt sopivan pyörän, kirjaudutaan omilla tunnuksilla sisään. Samoilla tunnuksilla saa vuokrata yhtäaikaisesti kaksi pyörää. Pyörän lukitus aukeaa ja matka alkakoon. Pyörän voi myös lukita muualle kuin telineeseen ja lukko on aukaistavissa vain omilla tunnuksilla. Tosi kätevää. Ajon jälkeen pyörä palautetaan lataustelineeseen ja kuitataan vuokraus valmiiksi. Koska laskutus menee alkavien tuntien mukaan, kannattaa hieman tarkkailla matka-aikaa; 59 minuuttia on 25 DKK, 1h on 50 DKK. Heti palautuksen jälkeen sähköpostiin kilahtaa sekä selostus reissusta että kuitti maksusta. Koettiin tämä palvelu todella toimivaksi ja myös edulliseksi. Esim. meidän hotellin pyörävuokraus olisi ollut 150 DKK/päivä, mutta emme kuitenkaan polkeneet koko päivää ja oli kätevää kun pyörän voi jättää muualle kuin lähtöpisteeseen. Teimme pariin otteeseen niin, että kävelimme toiseen suuntaan ja palasimme takaisin pyöräillen.

Ja se pyöräily itsessään... helpompaa kuin kuvittelinkaan. Ensimmäisenä päivänä aloitimme pyöräilyn Harbour Circle -reittiä pitkin. Kyseessä on yhteensä 13 km pitkä merkitty reitti joen rannalla. Lukuisat sillat mahdollistavat myös tarvittaessa lyhyemmät matkat. Suosittelen sitäkin. Rantaa pitkin oli mukavan rauhallista polkea ja reitin varrella oli monenlaista nähtävää, jota ei välttämättä muuten tulisi nähtyä. Reitti poikkesi niin uusilla asuntoalueilla kuin siirtolapuutarha-alueellakin. Muutamissa kohdissa olisin kaivannut lisää opasteita, mutta koska reitti kulki pääsääntöisesti rantaa pitkin ei eksymisen vaaraa kuitenkaan ollut.

Kun oltiin saatu varmuutta pyöräilyyn, lähdettiin sukkuloimaan myös kaupunkialueelle. Pyöräilijöille on omat kaistansa ja se teki pyöräilyn todella mukavaksi ja sujuvaksi. Pyöräkaistat olivat leveitä ja nopeammat pyöräilijät suhahtivat vasemmalta ohi tarvittaessa. Risteyksissä oli omat valot pyöräilijöille ja yleensä myös omat kaistat kääntyville. Parissa haastavammassa risteyksessä liimauduimme paikallisten perään ja katsoimme mallia heistä.

Suosittelen lämpimästi tutustumaan Kööpenhaminaan pyörillä, mutta ellei pyöräily houkuttele on tutustumistapoja lukuisia; opastetut segway ajelut, kanaaliristeilyt, vuokrattavat veneet, kajakit, riksat, hop on hop off -bussit jne. Sen kuin valitset oman tapasi...

7.8.2016

Ihana Kööpenhamina

copenhagen little mermaid

 
 

Terveiset aina yhtä ihanasta Kööpenhaminasta! Laskeskeltiin tuossa mieheni kanssa, että viimeisen reilun viiden vuoden aikana olemme käyneet Tanskassa neljä kertaa, joista kolme kertaa Kööpenhaminassa. Tuossa maassa ja kaupungissa vaan on jotain kertakaikkiaan valloittavaa ja kotoisaa. Jos moni haaveilee eläkepäivistä Välimeren rannalla, voisi Tanska olla meille sopiva kohde.

Tällä kertaa olimme ensimmäistä kertaa Kööpenhaminassa kahdestaan ja se mahdollisti aivan uudenlaisen tutustumisen kaupunkiin. Tämä oli itseasiassa aika extempore -reissu, sillä tätä ei tähän vuoteen suunniteltu. Olimmehan jo kevääksi varanneet itsellemme aikuisten matkan Lontooseen.  Norwegianin huippuhalvat liput saivat kuitenkin aikaan spontaanin ostoreaktion :)  Olimme reissussa kaksi yötä, mutta hyvien lentoaikataulujen ansiosta saimme viettää perillä kolme täyttä päivää. Kaupunkilomaan tuo on aivan riittävä aika ja siinä ehtii nähdä monenlaista ja kävellä jalkansa kipeiksi.

Lähdimme reissuun lähes kokonaan ilman suunnitelmia. Ainoa ajatus oli tutustua kaupunkiin myös pyöräillen. Aloitimme kuitenkin reissun kanaaliristeilyllä, jolla sai mukavan ja erilaisen näkökulman kaupunkiin. Tämäkin oli ihan hetken mielijohde. Olimme Nyhavnin rantaravintolassa aamiaisella, kun tarjoilija vinkkasi yhdelle pariskunnalle risteilystä. Me marssimme perässä paattiin ja tunnin verran risteilimme pitkin kanaaleja. Samalla opas kertoili mukavia yksityiskohtia kaupungista ja reitin varrelle osuneista kohteista. Lisäksi saimme vinkin superihanasta Street food alueesta, jossa lopulta vierailimme lounastamassa kaikkina kolmena päivänä. Tuon paikan tunnelmaan ja tarjontaan palaan vielä kokonaan omassa postauksessa.

Yksi mieleenjäävä kokemus oli myös vapaakaupunki Christiania, johon aikaisemmilla reissuilla lasten kanssa emme ole halunneet mennä. Paikkahan on tunnettu anarkistien, taiteilijoiden ja huumeidenkäyttäjien asuinpaikkana. Ei ihan lapsiperhekohde siis. Kokemus oli lähinnä hämmentävä, joten palaan tähänkin vielä paremmin ihan omassa postauksessaan.

Uutta meille oli myös Torvehallerna, ihana kauppahallialue pienen kävelymatkan päässä. Odotin perinteisempää kauppahallia, mutta tämähän olikin varsinainen gourmet-keidas. Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka, josta laitan lisää kuvia myöhemmin.

Tuttua ja turvallista sektoria edustivat Nyhavnin satama-alue ravintoloineen, Strøgetin ostoskatu (Illums Bolighus on must!) ja tietenkin aina niin ihana Tivoli, jossa nyt vierailimme jo kolmatta kertaa. Tällä kertaa ei tarvinnut päivystää leikkipaikan vieressä vaan vaeltelimme pitkin puistoa tunnelmasta nauttien ja söimme puistossa illallisen.  (Aikaisemmasta Tivoli -käynnistämme lasten kanssa voi lukea täältä).

Takana on siis onnistunut miniloma. Nyt vielä muutama lomapäivä edessä lasten kanssa ennenkuin arki taas alkaa. Suunnitelmissa ainakin uintia ja kiipeilyä...

2.8.2016

Matkusta kevyemmin


Meillä pakkaillaan jälleen reissua varten. Mitä enemmän on tullut matkustettua, sitä vähemmän sitä kantaa tavaraa mukanaan. Yhden yön yli reissu aikuisten kesken sujuu normaalia isommalla käsilaukulla, koko perheen yön yli reissu taas yhdellä repulla. Kolmen päivän aikuisten ulkomaanreissu käsilaukulla ja yhdellä käsimatkatavaralaukulla ja viikon perhematka taas tehdään yhdellä isommalla laukulla ja repulla. Ja tuo laukkumäärä kattaa siis koko matkaporukan.

Muutama vinkki kevyemmin matkustamiseen:

Suunnittelu on kaiken A ja O
Mieti etukäteen mahdollisimman tarkasti mitä lomalla tulee tapahtumaan. Laiskotellaanko pelkästään rannalla? Täytyykö pukeutua edustavasti? Kävelläänkö paljon? Tarkista myös etukäteen kohteen säätiedot. Kun tiedät suunnilleen mitä reissu pitää sisällään, osaat ottaa tarvittavat mukaan ja jättää turhat pois.

Kosmetiikka
Messuilta yms. tulee aina pieniä näytepakkauksia, joita käytän reissussa. Turha raahata isoja pulloja mukana, kun pienemmälläkin pärjää. Olen myös ostanut Mujista pieniä täytettäviä pulloja, jotka voin täyttää ja ottaa mukaan ellei sopivia näytteitä löydy. Muutenkin kannattaa miettiä onko koko meikkiarsenaalille tarvetta. Pakkaa mukaan vain ne, joita tiedät käyttäväsi.

Vaatetus
Vaatteet ovat eniten tilaa vievä matkavaruste, joten kannattaa uhrata hetki aikaa ja miettiä mitä reissusssa tarvitsee. Mieti asukokonaisuudet läpi ennen pakkaamista. Alusasuja myöten. Kenkiin asti. Mikään ei ole ikävämpää kuin huomata perillä kohteessa, että juuri tähän toppiin ei ollutkaan sopivia rintsikoita tai ainoasta mukaan otetusta valkoisesta hameesta kuultaa mustat alushousut läpi. Tai että asu on muuten täydellinen, mutta sopivia kenkiä ei olekaan mukana.

Suosi monikäyttöisiä vaatteita. Mitä enemmän pystyt yhdistelemään vaatteita keskenään, sitä vähemmän sinun tarvitsee ottaa eri vaatekappaleita mukaan. Tämän vuoksi kannattaa myös pitäytyä muutamassa värissä, jotka sopivat kaikki yhteen. Mieti sama myös kenkien suhteen. Käyväthän juuri nämä kengät useamman eri asukokonaisuuden kanssa? Tarkista samalla myös vaatteen materiaali. Suosi vaatteita, jotka eivät rypisty niin säästyt ikäviltä yllätyksiltä.

Kengistä kannattaa muistaa myös mukavuus. Jos lomalla kävellään paljon tai oleskellaan lämpimässä, jalat saattavat turvota ja kengät hiertää. Ota mukaan kengät, jotka ovat varmasti mukavat jalassa. Uudet kengät kannattaa ehdottomasti ajaa sisään ennen matkaa. Hiertymät jalassa saattavat pilata koko loppuloman...

Iso ja ohut huivi on yksi monikäyttöisimmistä vaatekappaleista, jonka voit mukaasi ottaa. Lentokoneessa se lämmittää, auringossa suojaa palaneita olkapäitä, iltaisin nappaat sen helposti käsilaukkuun mukaan lämmikkeeksi. Voitpa kietoa sen hätätilateessa vaikka hameeksikin. Huivin lisäksi asusteeksi voi napata mukaan jonkun näyttävän korun, jolla juhlistaa asua.

Varmuuden varalta
Nykyään en pakkaa juuri mitään mukaan varmuuden varalta. OK, lääkkeitä toki on mukana pieni käsivarasto, mutta muuten luotan siihen, että kaupasta saa jos tarve aivan yllättäen ilmenee. Turha raahata mukana varapaidan varapaitaa.

Tilaa tuliaisille
Matkustamalla kevyesti jää laukkuun tilaa myös tuliaisille. Muista kuitenkin katsoa myös tuliaisia kriittisesti ennen kuin ostat. Se mikä näyttää kivalta eksoottisessä ympäristössä tai lomafiiliksissä, voikin olla totaalisen sopimaton oman kodin sisustukseen tai vaatekaappiin. Ei kannata siis täyttää laukkua kotiinpäin tullessakaan millään ylimääräisellä. Trust me, been there done that....

Toivottavasti näillä vinkeillä saat kassistasi vähän kevyemmän!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...