Matkaan lähdettiin jo perjantaina puolen päivän aikaan. Helle kuitenkin viileni merituulen myötä ja rannalla välillä ihan paleltiin auringonpaisteesta huolimatta. Onneksi täydellinen lomapäivä ei ollut helteestä kiinni, reilun tunnin kuluttua vaihdettiin suosiolla puistoiluun, tutustuttiin uusin nurkkiin kaupungissa ja syötiin hyvin rantaravintolassa.
Lauantaina päätettiin lähteä Hankoon fiilistelemään Regattaa. Olen viimeksi ollut Hangossa seitsemän vuotta sitten eikä kaupunki silloin tehnyt vaikutusta. Odotin sellaista vau-elämystä, mutta kokemus oli jotenkin enemmän blaah. Seitsemän vuotta sitten olin vimeisilläni raskaana, joka on saattanut vaikuttaa fiilistelyyn. Nyt kaupungilla oli toinen mahdollisuus tehdä vaikutus.... Ja ei, ei se tehnyt sitä nytkään...
Ei pidä ymmärtää väärin. Pitsihuvilat ja niiden puutarhat ovat todella viehättäviä ja rannatkin upeita, mutta silti... Jotain Tammisaareen verrattuna kuitenkin puuttuu... Siinä missä Tammisaari on mun mieleen idyllinen, Hanko on snobi. Sellainen patsastelukaupunki. Lauantaina oman mausteensa kaupunkiin toivat vielä kannonkoloistaan heräävät Regattan juhlijat. Parikymppisten teinien invaasio oli saapunut kaupunkiin. Krapulaisia aamun loiventajia oli rannat täynnä. Ja se roskien määrä... lasinsiruja, ruokaa, roskia, tyhjiä pulloja. Kiitos vaan niille ahkerille siivoajille, jotka käyttivät lauantai aamupäivän siivotakseen juhlakansan jäljet. Puolen päivän jälkeen alkoi jo näyttää paremmalta..
Aion kuitenkin antaa kaupungille vieläkin mahdollisuuden vakuuttaa mut. Ehkä jaksan istua tänä kesänä toistekin sen puuduttavan tylsän tien pätkän Tammisaaresta Hankoon. Nauttia täydellisestä rantapäivästä ja löytää sen Hangon syvimmän olemuksen...
Tällä reissulla löydettiin yksi helmi. Pienen niemen kärjestä, kallioiden päältä löytyy kahvila Neljän Tuulen Tupa. Ihanat merimaisemat ja herkulliset tarjottavat.
Jos sinulla on tarjota joku täydellinen vinkki Hangon valloitukseen niin anna kuulua...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos viestistäsi!