Lazy days

Voi miten nautinkaan näistä joulunjälkeisistä laiskanpulskeista päivistä. Ei ole kiirettä minnekään, kaikki rakkaat lähellä ja jääkaappi herkkuja pullollaan. Nautiskellaan vaan, pelataan, ulkoillaan, luetaan ja katsotaan muutama elokuva.

 

Aattona pukki kävi meitä tervehtimässä ja jätti jälkeensä aikamoisen lahjavuoren. Pienet miehet olivat tietenkin onnesta sekaisin ja edelleen ihmettelevät kaikkea uutta. Itsekin sain mieluisia lahjoja. Täydennystä kirjahyllyyn Sofi Oksasen "Kun kyyhkyset katosivat" ja Riikka Pulkkisen "Vieras" kirjojen kautta ja keittiöön vielä se toivomani "Kinuskikissa leipoo". Keväämmälle on lisäksi luvassa pieni kylpyläloma kaksin mieheni kanssa. Olipa joulupukki sopinut lastenhoidostakin etukäteen ;)

Kuten jo aiemmin sanoin, on mulle joulun ihanin hetki se, kun talo tyhjenee vieraista ja rauhoitutaan yöpuvut päällä oman perheen kesken. Tänä vuonna lasten mentyä nukkumaan täytimme lautaset juustoilla ja lasit punaviinillä ja pelasimme mieheni kanssa joululahjaksi saatua Blokus-peliä. Todella koukuttava peli. Ei maltettu millään lopettaa kun kummankin piti voittaa se viimeinen peli.

Joulupäivänä rentoiltiin vaan ja käytiin maistelemassa mummin jouluruokia. Illalla satoi ihania karvahatun kokoisia lumihiutaleita ja uudet pulkat saivat kyytiä. Tuli ihan hiki kun kahta pulkkaa piti juoksuttaa pitkin katua. Mutta pulkista kuuluvat riemunkiljahdukset olivat sen arvoisia..

Nyt voikin pikkuhiljaa kääntää katsetta tulevaan vuoteen. Kaikenlaista jännittävää ja mukavaa on tiedossa.

Toisenlainen lahja

Joko on lahjat hankittuna?  Vielä ehtii hoitaa yhden, ehkä sen tärkeimmän. Heille joilla ei ole niin paljoa. Monet yhdistykset mahdollistavat nykyään ns. eettisen joululahjan antamisen koti- tai ulkomaille.

Kuva: Master isolated images / FreeDigitalPhotos.net

Itse suhtaudun tietyllä tavalla skeptisesti moniin rahakeräyksiin, sillä haluaisin, että rahani menee oikeasti auttamiseen eikä minnekään organisaatiosetien takataskuun. Ja sen varmistaminen on maallikolle aika vaikeaa.

Täällä meillä päin olisi ollut mahdollista osallistua erään yhdistyksen kautta seudun vähävaraisten perheiden joululahjoihin. Olisi voinut valita listasta lahjan, ostaa sen ja toimittaa sitten paikkaan X. Huomasin tämän valitettavasti vasta liian myöhään. Se olisi ollut ihanteellinen kohde, rahat olisivat menneet kokonaisuudessaan hyvään tarkoitukseen. Valitsin sitten mutu-tuntumalla joululahjani kohteen.

Keräsin tähän joitakin auttamisen kohteita niin koti- kuin ulkomaillakin. Lahjan summan voi yleensä valita itse eikä alarajaa ole...

Hope yhdistys - lasten paremman arjen puolesta Suomessa

Pelastakaa Lapset ry - edistää lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa ja maailmalla

Pelastusarmeijan joulupata - vähäosaisten lapsiperheiden ja syrjäytyneiden ihmisten auttamiseen

Kirkon ulkomaanapu - kehitysmaiden köyhimpien auttamiseksi

Plan - maailman lasten hyväksi

World Vision - lasten, perheiden ja yhteisöjen hyvinvoinnin lisääminen kehitysmaissa

Siinä muutamia. Lisää löytyy netistä hakusanalla eettinen lahja. Jokaisella paikkakunnalla on varmasti myös paikallisia yhdistyksiä, jotka ottavat lahjoituksia vastaan.

Herkkuja korin täydeltä

Isovanhemmat ja meidän vanhemmat saavat tällä kertaa lahjaksi herkkulaatikon. Näissä ei kaloreita kannata laskea, niitä on ja paljon.

 
Joulukahvin lisäksi mukaan leivottiin tuplasuklaapipareita ja nutellakeksejä. Lisäksi piparminttutoffeeta ja nougatmaljoja. Vielä olisi kaapissa ainekset itsetehtyihin mozartinkuuliin, mutta ainakin nyt tämä leipuri ottaa tauon. Katsotaan jaksanko vielä ryhtyä siihen askarteluun...

Joululehdet ja blogit ovat olleet ihania ohjeita pullollaan ja vaikeus valita oli melkonen. Valintaperusteena tällä kertaa oli lähinnä helppous. Kaikki nämä oli varsin helppoja ja nopeita valmistaa.

Nougat-maljojen (ylläolevassa kuvassa alhaalla vasemmalla) ohje on täältä. Mulla oli 24 kappaleen crustadi-paketti ja siihen meni 5 kpl Dubbel-nougat patukoita. Daim-rakeita ei mulla ollut, raastin päälle vaan suklaata. Tämä ohje oli tosi helppo ja hyvä.

Piparminttutoffeet (kuva yllä) tein perustoffeen ohjeella (1 dl kermaa, ½ dl siirappia ja ½ dl sokeria, annetaan kiehua n. 20 min) ja lisäsin mukaan pienen määrä piparminttuaromia, jota kaapista löytyi. Päälle koristeeksi mariannerouhetta. Näille tuo vuoka ei ollut paras mahdollinen alusta, sillä toffeen joutuu kaapimaan siitä irti syödessään.

Ylläolevassa kuvassa etummaisena on nutellakeksejä. Ohje on täältä Kanelia ja kardemummaa -blogista. Ihan tyytyväinen en näihin kekseihin ollut. Maku oli oikein hyvä, mutta rakenne ei ihan toiminut. Taikinasta tuli mielestäni liian kovaa. Ensi kerralla laitan ehkä jauhoja vähän vähemmän.

Tuplasuklaakeksit kuuluu meillä aina jouluun. Ovat ihan mielettömän hyviä, mutta sen verran epäterveellisiä että rajoitan käytön vain jouluun ;) Ohjeen olen saanut mieheni työkaverilta, on kopioitu jostain englanninkielisestä kirjasta. Alla ohje vapaasti suomennettuna.

Tuplasuklaakeksit

(n. 3 pellillistä)

200g pehmennyttä voita

200g ruokokidesokeria (tavallinenkin käy)

½ tl vaniljasokeria

1 muna

225 g vehnäjauhoja

hieman suolaa

1 tl soodaa

115g valkosuklaata

115g maitosuklaata

Laita uuni lämpeämään 180 asteeseen. Vatkaa voi, sokeri ja vaniljasokeri keskenään. Lisää muna ja vatkaa jonkin aikaa. Sekoita keskenään jauhot, sooda ja hieman suolaa ja lisää sen jälkeen taikinaan. Rouhi suklaat pieneksi ja lisää taikinan joukkoon. Taikina on aika paksua ja tönkköä. Tee taikinasta pellille pieniä palloja/kasoja (läpimitta n. 1,5 cm, huomaa, että keksit leviävät reilusti uunissa). Paista n. 10-12 minuuttia

Jouluisia paloja

Alla jouluisia yksityiskohtia meiltä.

Joulukuuseen menevät tänä vuonna hopeiset pallot. Pidän kuitenkin niin paljon ruskeista ja mustista joulupalloistani, että esiin nekin oli saatava. 

Tätä asetelmaa varten piti käydä ryöstöretkellä lasten lelulaatikolla.

Joulukortit roikkuvat meillä keittiön seinällä. Olen teipannut kolme paperinarua laskeutumaan hyllyn päältä ja kortit kiinnitetään pienillä pyykkipojilla. Ovat siinä mukavasti kaikki esillä ja helposti katsottavissa.

Meidän tonttuperhe. Esikoisen ja minun askartelemia.

Meidän joulu

Meillä alkaa olla kaikki valmiina jouluun. Lapset olivat alkuviikosta mummin ja pappan luona yökylässä ja sain silloin lahjat paketoitua ja suurimmat siivoilut tehtyä. Toki vielä täytyy imuri kaivaa kaapista, mutta moppia tai pölyhuiskaa ei pitäisi enää tarvita.

Ennen omia lapsia ajattelin aina, että joulu tuntuu joululta vain kotona vanhempieni luona. Siellä joulua vietettiin perinteikkäästi vuosi toisensa jälkeen ja paikalla oli aina vakiojoukko ihmisiä. Mieheni tultua kuvioihin mukaan, joulu muuttui hieman. Yöksi tultiin omaan kotiin ja muutenkin aattona käytiin pistäytymässä myös mieheni vanhempien luona.

Esikoisen synnyttyä ensimmäinen joulu vauvan kanssa mentiin vielä saman kaavan mukaan, mutta sitten alkoi tuntua siltä, että joulua olisi ihana viettää omassa kodissa. Niinpä jo kolme joulua ollaan oltu meillä. Meille tulee minun vanhempani, mieheni vanhemmat, veljeni perheineen ja tätini. Ihanasti väkeä ja tunnelmaa.

Meillä jouluun laskeutuminen alkaa jo aatonaattona, silloin käymme hautausmailla ja joulusaunassa. Kuusikin koristellaan silloin. Aattoaamuna katsellaan telkkarista jouluohjelmia ja pienistä huomaa joulujännityksen alkavan kohota. Pientä puuhaa on vielä silloinkin kuten pöydän kattamista, mutta ruokia meillä ei tarvitse juurikaan tehdä, sillä kaikki vieraat tuovat ruokaa tullessaan. Joskus olen joutunut vain keittämään perunat :)

Ruuan jälkeen odotellaan pukkia. Sitten vain availlaan lahjoja ja seurataan lasten riemua. Kyllä ne pienet lapset tuovat jouluun ihan oman fiiliksen. Myös minä itse rakastan lahjoja, sekä antaa että saada. Osan lahjoista tiedän etukäteen, mutta sen verran lapsellinen olen, että yllätyslahjat ovat parhaita. Samoin nautin kun joku antamani lahja on saajalleen erityisen mieluinen.

Vaikka joulu on kaikenkaikkiaan ihana juhla ja pitää sisällään paljon mukavaa, niin rehellisesti sanottuna kaikista parhain hetki koittaa kun ilta on jo kääntymässä yöksi. Talo on tyhjentynyt vieraista. Lapset rauhoittuvat keskittymään uusiin tavaroihinsa. Laitetaan yöpuvut päälle, haetaan jääkaapista vielä yksi lautasellinen herkkuja ja ollaan vaan.

DIY neuletyyny

Taas on ompelukone hurissut. Vanhempieni luona käydessä huomasin ihana talvisen neulekuosin UFFiin menevässä vaatekasassa. Pelastin sen mukaani ja ompelin tyynynpäällisen.

Sopii täydellisesti meidän käytävän tuoliin, joka sekin on aikanaan roskalavalta pelastettu. Tuoli löytyi appiukon työpaikan kellarista ruskea maali lohjenneena ja kolhiintuneena. Siinä oli vielä sellainen ihmeellinen niskatukikin. Tuoli korjauttiin nuorten työpajalla. Nyt se on varmasti paremman näköinen kuin uutena ollessaan, mutta valitettavasti edelleen huono istua. Tuossa eteisessä se palvelee nyt lähinnä käsilaukkua.

Mikä se tyynynpäällinen sitten aikaisemmassa elämässään oli? Tallinnasta ostettu kilometrin pituinen villapipo. Ostettu varmaan parikymmentä vuotta sitten ja tuskin koskaan käytössä ollut, sen verran kutittavaa ja karheaa villaa materiaaliltaan.

Lahjavinkki: Oppia & iloa lapsille

Joskus vastaan tulee tuotteita, joista innostuu. Oppi & ilo -tuotteet ovat olleet minulle tällaisia. Kyseessä on tietoja ja taitoja kehittävä tuotesarja 0-12 vuotiaille lapsille.

Meillä on ollut tämän sarjan puuhakortteja, jotka ovat aivan loistavia. Paketissa on 100 puuhakorttia ja tussi. Kortteja voi tehdä uudelleen ja uudelleen, koska tussin voi pyyhkiä pois talouspaperilla. Nerokasta mun mielestä... Kokemuksia meillä on Touhunivaskasta, jonka suositusikä on 4+, mutta meillä on tehty 3 vuotiaasta alkaen. Pakassa on mm. sokkeloita, etsi eroja ja piirustustehtäviä. Lisäksi meillä on Puhinapakka (suositus 6+), jota meillä 4-vuotias on tehnyt ihan sujuvasti. Mukana on toki vaikeampiakin tehtäviä, mutta ihan tarpeeksi sellaisia jotka 4-vuotias osaa. Pakkauksessa on mukana musta tussi ja olen ostanut lisäksi sarjaan kuuluvan tussipaketin, jossa on punainen, sininen ja vihreä eli piirustustehtäviin saa vähän enemmän mielenkiintoa ja vaihtelua.

Näissä tuotteissa yhdistyy kivasti juuri se nimenmukainen oppi ja ilo. Puuhakortteja on vielä isommillekin  lapsille ja lisäksi sarjaan kuuluu mm. pelejä ja kirjoja. Itseasiassa yhdelle joulupukin korvikkeelle laitoin lahjatoiveeksi juuri sarjan Hoksotin-pelin. Toukokuun tyttö on blogissaan kehunut saman sarjan koululaisille sopivia osia.

Puuhakortit ainakin ovat oiva lahja leikki-ikäisille lapsille, voin suositella. Oppi & ilo sarjaa myydään heidän omassa verkkokaupassaan, mutta myös ainakin Suomalaisessa kirjakaupassa.