2.8.2013

Joko sitä saa odottaa?

Suomessa on sitten ihanaa asua vuodenaikojen ansiosta. En tiedä osaisinko asua jossain, missä keli pysyisi koko ajan samana. Nyt loppukesän lämmössä alan jo väistämättä unelmoimaan syksyn pimenevistä illoista. Haluan ottaa vapaan kesän jälkeen kiinni syksyn rutiineista. Päivittää kodin ilmettä pehmeisiin syksyisiin väreihin.


Minulle syksy on kuin uusivuosi. Lupauksia ja suunnitelmia täynnä. Odotan malttamattomana kansalaisopiston lehdykkää, josta bongata kivoja kursseja. Liikuntakeskuksen uusi lukujärjestys saa taas liikkumisen kipinän syttymään kesän laiskottelujen jälkeen. Tänä syksynä olen päättänyt elvyttää vanhan joogaharrastukseni. Olen nyt ainakin kuusi vuotta puhunut siitä, että haluaisin aloittaa joogan uudelleen, mutta eipä ole ketään tullut minua kotoa hakemaan ;) Sanoista tekoihin ja nyt on paikka varattuna astangajoogakurssille. Nuijittu viikon lukujärjestykseen, maksettu etukäteen eli paluuta ei enää ole. Nollasta se täytyy jälleen aloittaa, sillä notkeus on tällä hetkellä luokkaa rautakanki. Mutta niin odotan sitä hyvää ja rauhallista oloa, joka tunnin jälkeen tulee.



Elokuun myötä minulla alkoi viimeinen "lomakuukausi". Uusia rutiineja on luvassa tänä syksynä meidän koko perheelle. Mukavaa, pientä jännitystä on ilmassa...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos viestistäsi!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...