30.9.2013

Kurinpalautusta

Hups, menipä se viikonloppu taas nopeasti. Tämän viikonlopun teemana mulla oli ulkoilu, sillä tiedättekö mikä on tosi helppoa? Lösähtää töiden jälkeen sohvalle ja löysäillä siinä koko ilta. Annoin itselleni luvan rentoilla ensimmäisillä viikoilla töiden alkamisen jälkeen, mutta nyt on korjausliikkeen aika ennenkuin löysäily muuttuu ihan tavaksi.


Huomasin muutenkin, että nyt on mietittävä liikkumistani vähän uudelleen. Kroppa alkoi jo muutaman työviikon jälkeen ilmoittelemaan itsestään kun yhtäkkiä istunkin koko päivän paikoillani. Oikeasti en ole istunut näin paljoa yli viiteen vuoteen. Lasten kanssa kun ei vaan kerkeä olemaan paikoillaan. Nyt työni on päätteen edessä istumista. Parilla ekalla viikolla olin niin tohkeissani töistä, etten huomannut edes pitää kahvitaukoja. Ruokkiksella sentään tajusin käydä. Ei siis ihme, että alkoi takamus puutua, hartiat jumittaa ja päätä särkeä...


Nyt oman kurinpalautukseni johdosta pidän kiinni tauosta aamu- ja iltapäivällä. Puolen tunnin ruokkiksella taas ehtii ruokailun lisäksi suorittaa pienen happihyppelyn. Vartin reipas kävely virkistää huomattavasti ja aivot saa tarvitsemansa happiannoksen. Positiivista jos hakee, niin olen muistanut juoda vettä päivisin. Minulle kun sekään ei ole itsestäänselvyys. Nyt on vesipullo koko ajan vieressä ja se tulee täytettyä useamman kerran päivän aikana.


Ulkoilmaa on myös tullut haisteltua viime viikkoina ihan liian vähän. Kotona ollessa lasten kanssa viihdyttiin pihalla melkeinpä vähintään se pari tuntia päivässä. Nyt viikolla ulkoilu on jäänyt melkeinpä kokonaan. Tänä viikonloppuna onkin haukattu happea isosti jo varastoon. Tänään käytiin eväsretkellä läheisellä lintutornilla. Kiipeltiin torneihin, heiteltiin kiviä veteen, nautittiin kivasti syysilmasta. Tavoitteenani olisi kuitenkin jatkossa muutaman kerran viikossa raahata itseni iltalenkille töiden jälkeen. Uskoisin, että näillä pienilläkin ryhtiliikkeillä on jo vaikutusta siihen nuutuneeseen oloon, joka on päässyt valtaamaan kropan koko päivän istumisen jälkeen.



 

PS. Tiedätkö mikä tämä on? Palaan tähän myöhemmin tällä viikolla :)

Loppukevennyksenä tilanteita päivän varrelta. Käytiin lasten kanssa tänään Mehiläisessä näyttämässä kuopuksen korvia. Lääkäritädillä taisi olla kahvitauko meidän jälkeen ja hän lähti huoneestaan kun olimme vielä aulassa pukemassa. Kirkkaalla äänellä esikoinen kajautti "Mihin se mehiläinen nyt meni?"

Hymyilytti :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos viestistäsi!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...