29.5.2013

Maalari maalasi...

Tuunailuissa on ollut pieni tauko muiden projektien vyöryessä ohi, mutta jotain pientä on sentään tullut tehtyä. Kulutettiin kerran kuopuksen kanssa aikaa rautakaupassa. Haahuiltiin hyllyjen välissä ilman sen suurempia suunnitelmia tai ostoslistoja. Maalihyllyllä silmät osui kohtaan, jossa kerrottiin muovisille ulkokalusteille sopivasta maalista. Sitä. Mustana. Mulle. Heti.

Muovisia ulkokalusteita meillä ei ole, mutta käyttökohteeksi valikoitui muovinen iso ulkoruukku. Tosi ihana, lahjaksi saatu, kivan mallinen, mutta se väri... kerma. Laitapa se kirkkaan valkoisen seinän viereen. Näyttää tunkkaiselta, likaiselta, vanhalta...  Olen ruukkua jo useampaan otteeseen siirtänyt kirppiskasaan ja pois. Jotenkin tuntui hölmöltä myydä pois ruukku ja ostaa samanlainen erivärisenä tilalle.


Tämä maali ratkaisi ruukun kohtalon kertaheitolla. Tikkurilan Unica maali soveltuu niin metalli-, puu- kuin muovikalusteillekin. Maali sävytettiin liikkeessä haluamakseni eli mustaksi. Muistaakseni näitä oli myös eri kiiltoasteita. Koska tarve oli suht pieni, ostin vain pienen 0,225 l purkin. Maali oli aika litkun oloista, mutta olikin itseasiassa tosi tarttuvaa. Ja myös peittävää, jo ensimmäinen kerros teki lähes peittävän pinnan. Kaksi kerrosta riitti todella hyvin.


Muutos on aika huima ja kuinka paljon enemmän ruukku onkaan nyt meidän näköinen. Seuraava kohdekin maalille on jo selvinnyt...


27.5.2013

Pitkä viikonloppu

Joskus tavallinenkin viikonloppu voi tuntua tuplasti pidemmältä, enkä nyt tarkoita siinä mielessä "et voi kun loppuis jo..." vaan sitä ehtii olemaan ja tekemään juttuja tuplamäärät normaaliin viikonloppuun verrattuna.


Pitkän viikonlopun fiilis saattoi tulla siitä, että vietiin perjantaina lapset yökylään ja lähdettiin viettämään miehen syntymäpäivää Suomen Turkuun. Pientä shoppailua ja hyvää ruokaa. Käytiin syömässä Viikinkiravintola Haraldissa ja olikin tosi maukasta ruokaa. Vatsat täynnä ajeltiin ajoissa kotiin, nautittiin muutama viilentävä ja katsottiin leffaa. Aamulla olisi saanut nukkua pitkään, mutta niin vain aurinko herätti ajoissa. Niinpä sitä ehdittiin käydä kylässä ja kestitä vieraita, nauttia yhdet synttärikahvit ja toiset nimpparikahvit, tehdä pihahommia ja istutuksia, suunnitella matkoja, leipoa, lenkkeillä, käydä markkinoilla ja vaikka mitä muuta. Jos joku olisi etukäteen kaiken laittanut paperille ja vaatinut nämä viikonlopun aikana tekemään, olisi stressi tullut. Nyt touhuttiin hyvillä mielin koko viikonloppu!

.

Kuvina jälleen yksityiskohtia pihalta. Siellä kun nykyään sitä aikaa enimmälti viettää. Loputon työmaa...



24.5.2013

Huivihulluus

Kun keväällä kävin vaatekaappiani läpi, päätin harkita hankintojani tarkemmin ja sijoittaa enemmän laatuun ja aikaa kestäviin vaatteisiin. Kävin silloin myös asusteeni läpi ja huomasin siellä selviä puutteita. En ole ollut mikään kovin hyvä asusteiden käyttäjä, mutta siinä olen päättänyt parantaa.

Huivivalikoimani onkin viime aikoina kasvanut onnettomasta varsin käyttökelpoiseksi. Viime aikojen täydennykset ovat tulleet neliönmallisiin huiveihin, joita mulla ei aiemmin ollut lainkaan. Halpis puolelta mukaan pääsi H&M:n conscious-malliston huivi. Tässä taitaa olla kaikki mitä luettelin, että mun kaappiin ei enää tule. Vihreää, kuviollista, tekokuitua, loppuhuipennuksena vielä lähes neonkeltainen tehostereuna... Never say never. Tässä vaan oli sitä jotain ja itseasiassa olen käyttänyt huivia tosi paljon. Sillä saa helposti väriä muuten yksinkertaisiin asuihini. Huivissa on myös kivoja väripilkkuja, jotka saa esiin taittelemalla huivin eri tavalla. Yhdistyy sillä tavalla kivasti moneen asuun.

Scarves
Kuvat: H&M ja by Malene Birger
Laadukkaammalla puolella olen tehnyt sijoituksen by Malene Birgerin villahuiveihin. Ostin ensin yhden ja sitten vielä toisenkin uudenveroisena second handina. Rakkautta ensi silmäyksellä. Huivit ovat ihanan ohuita ja kevyitä, mutta silti 100 % villaa. Näiden tiedän pysyvän matkassani pitkään.  Yllättävää muuten oli, että nämä huivit sai edullisimmin Stokkan verkkokaupasta, vaikka missasin sekä -20% alen että toimitusmaksuttomuuden. Arvaa muuten harmittiko kun molemmat edut tulivat sähköpostilla muutama päivä tilauksen tekemisen jälkeen...

Täytyy tässä samalla kehua Stockmannin verkkokauppaa. Vaikka käyttöliittymä onkin kökkö moneen muuhun verrattuna, niin muuten homma toimi loistavasti. Tilaus saapui nopeasti ja tilatut tuotteet olivat paketissa hienosti paperiin käärittyinä. Siellä siis oikeasti joku on paketoinut meidän tilauksen omin pikkukätösin, eikä vaan paiskinut kamoja laatikkoon... Jouduin ottamaan yhteyttä myös asiakaspalveluun omien sekoilujen takia ja sain loistavaa palvelua. Sähköpostilla saa myös hyviä tarjouksia ja toimitusmaksuttomuuttakin on aika usein tarjolla.





22.5.2013

Suloinen sadepäivä

Ihana sadepäivä, ei tarvitse kastella istutuksia ja voi hyvällä omatunnolla puuhailla sisällä. Tänään tapahtui taas se mulle tyypillinen ketjureaktio. Aloin tekemään yhtä juttua ja sain monta ideaa matkalla, jotka piti myös toteuttaa.

Tällä kertaa kaikki sai alkunsa raakamaitotölkistä. Kävin eilen hakemassa paikallisesta pikkuliikkeestä kerhotädeille lahjat. Samalla sain kantiskortin leimat täyteen ja kauppias pakkasi mukaan herkkukassin. Kassista löytyi mulle täysin uusi tuttavuus, raakamaito. Vaikka luomua suosinkin, niin raakamaito on ollut vähän liian hippiä. Varsinkin niiden bakteerijuttujen jälkeen.


No nyt oli tölkki jääkaapissa, jolle piti jotain käyttöä keksiä. Ensimmäinen ajatus oli luonnollisesti pannukakku, mutta sitten muistin Pipsan keittiössä -kirjasta lukemani ricottajuuston ohjeen. Koska muutkin tarvittavat aineet löytyivät, päätin kokeilla ohjetta.



Ajatus pannukakusta jäi kuitenkin kytemään takaraivoon, joten sitäkin samalla työn alle. Seuraava ajatus iski juuston heroittuessa. Herastahan saa loistavia sämpylöitä, joten ei muuta kuin taikinaa vaivaamaan. Nyt voikin sitten loppupäivän käyttää keittiön siivoamiseen.

Niin, se juusto... Ihan ok, mutta rehellisesti sanottuna pidän enemmän äitini ohjeella tehdystä kotijuustosta. Jäin kaipaamaan enemmän makua...



20.5.2013

Virkistävä viikonloppu

Viikonloppuna oli ohjelmassa pitkään odotettu tyttöporukkamme piknik-risteily. Viime keväänä teimme samanlaisen reissun ensimmäistä kertaa ja päätimme heti tehdä siitä perinteen. Skumppaa, hyvää ruokaa, paljon puhetta ja naurua. Ihanaa rentoutumista ja yhdessäoloa.


Nähdään tällä porukalla sen verran harvoin, että muutaman tunnin tapaamisella ei saada kuin päälimmäiset kuulumiset vaihdettua. Siksi päivän mittainen laivareissu yhdessä onkin todella kiva, siellä kun ei todellakaan ole muuta tekemistä kuin olla vaan ja vaihtaa kuulumisia.


Jotain sähellystä myös kuuluu yleensä aina matkaan. Tällä kertaa heti matkan alku tökkäsi. Kun neljästä ilmoittautuneesta yhdellä ei ollut henkkareita ja kahden muun henkkarit eivät täsmänneet ilmoittautumistietoihin, niin hymy meinasi hyytyä jo porteille. Matkaan kuitenkin päästiin ja hauskaa oli. Ensi vuotta jo odotellessa...


Sunnuntaina ohjelmassa oli palkintomatka. Lupasin esikoiselle torijätskit, kun hän oppii pyöräilemään ilman apupyöriä ja nyt palkinto lunastettiin. Sujuvasti pieni mies pyöräili reilun neljän kilometrin matkan ja äitikin sai oikein harppoa, että perässä pysyi. Kotiin päin tilattiin kuitenkin varmuuden vuoksi autokyyti.

Tänään olin vielä aamulla tunnin hieronnassa niin ei voi viikko enää mukavammin alkaa.
Ihanaa viikkoa myös sinulle!

17.5.2013

Fish and chips

Olen täällä moneen otteeseen hehkuttanut Hellapoliisin keittokirjaa. Nyt se on saanut kovan luokan kilpailijan. Jokin aika sitten ostamani Pipsa Hurmerinnan Pipsan keittiössä on osoittautunut loistohankinnaksi. Olen kokeillut jo useampaa ohjetta ja kaikki ovat olleet ihan huippuja.

Siinä missä Hellapoliisin ohjeet ovat asteen arkisempia, Pipsan ohjeet ovat hitusen trendikkäämpiä, sellaisia "ei tule joka päivä vastaan"-ohjeita. Mutta kuitenkin tosi simppeleitä. Helposti kaupasta löydettäviä raaka-aineita ja suoraviivaisia ohjeita.


Tällä viikolla tein kirjasta bataattiranskalaisia. Ainoa vika ohjeessa oli, että ranskalaisia tuli aivan liian vähän. Me suorastaan ahmimme niitä. Ihana maku, helppo tehdä, näitä täytyy saada pian lisää... Ranskalaisten kaverina tällä kertaa hunajavoissa paistettua kuhaa.

Bataattiranskalaiset Pipsan tapaan


2 bataattia
oliiviöljyä
merisuolaa

Kuori ja suikaloi bataatit. Kuivaa talouspaperilla ja levitä pellille. Lisää päälle oliiviöljy ja kääntele bataattisuikaleita siinä. Paista 250 C n. 20-30 min, kunnes bataatit ovat pehmeitä ja hieman mustuneita päistä. Lisää suola.

15.5.2013

Lapsivapaata työntekoa

Mulla on lapsivapaa keskiviikko. Suunnitelmissa oli vaikka mitä, mutta sen sijaan aamu alkoi vakuutuskartoituksella ja jatkuu nyt markkinointisuunnitelman väkertämisellä. Onhan se helpompaa näin kuin lasten pyöriessä ympärillä, mutta ei tämä ihan täytä kriteereitäni täydellisestä vapaapäivästä... Tosin aamulla ehdin käydä rauhassa salilla ja nyt taustalla soi kevyttä kesämusaa, joten huonomminkin voisi olla ;)







Kuvissa suloiset pikkumaljakot, jotka sain tädiltäni synttärilahjaksi. Ihana sammaleenvihreä väri ja pyöreä muoto. Tykkään!

12.5.2013

Joogaa saunassa?

Taas olen käynyt tutustumassa uuteen eksoottiseen lajiin, saunayogaan. Kävin ensimmäisen kerran jo alkukeväästä, enkä oikein päässyt lajiin kiinni. Puoli tuntia pienessä saunassa melkein kylki kyljessä kiinni tehden venytyksiä ja pieniä sarjoja. En innostunut.

Nyt olen ollut pari viikkoa polvivamman takia liikkumatta ja hain liikuntakalenterista jotain kevyttä treeniä, jolla testata polven kuntoa. Ilokseni huomasin, että saunayogan kehittäjä Tiina Vainio oli tulossa pitämään muutaman tunnin käyttämälleni salille ja tunneilla oli vielä tilaakin. Annoin siis lajille toisen mahdollisuuden. Olen ollut Tiinan tunnilla kerran ennenkin ja hän on ihanan aurinkoinen ja pirteä persoona. Odotuksia tunnille oli siis kovasti.

Kuva: saunayoga.com
Saunayogaa Tiina kuvaa sivuillaan www.saunayoga.com seuraavasti:

"Saunayoga on saunomisen kaltainen konstailematon kokemus. Siinä yhdistyvät saunan hiljaisuus ja joogaan pohjautuvien yksinkertaisten liikkeiden rentouttava ja vahvistava vaikutus. Se on hiljainen laji hiljaisessa tilassa. Saunayogassa saunan mieto lämpö ja lempeät liikkeet purkavat yhdessä kehon jännitystiloja ja rentouttavat mieltä. Niiden avulla selkäranka, nivelet ja lihakset tulevat notkeammiksi ja vahvemmiksi, mutta samalla myös mieli tulee levollisemmaksi."

Kuva: saunayoga.com













Käytännössä tunti on 30 minuuttia, jonka aikana tehdään 6 eri asentosarjaa. Tunti alkaa ja loppuu pieneen rentoutukseen. Asentosarjat ovat varsin helppoja liikkeitä, mutta hiki virtaa silti. Sauna on n. 50 asteinen eli ihan reilusti lämmin. Lyhyet shortsit ja pieni toppi on varmasti paras asuste, mutta mäkin olin ihan caprien kanssa, joita käänsin vähän lyhyemmiksi. Hikipyyhe ja ISO juomapullo ehdottomasti mukaan.

Tämä kokemus oli ensimmäistä parempi, toki paljon ohjaajasta johtuen, mutta myös siksi, että tiesin jo mitä odottaa. Usein ensimmäinen kerta on vähän hämmentävä, kun ei tiedä oikein minne kuuluu mennä, mitä pitää tehdä ja energiaa menee niin paljon muuhunkin kuin itse liikkeisiin. Nyt sainkin liikkeistä paljon enemmän irti ja myös venytykset tuntuivat paremmin.  Meidän ryhmä ei ollut täynnä (luojan kiitos!) ja saimme olla saunassa varsin väljästi, joka myöskin lisäsi mukavuutta.

Plussaa tunnissa on ehdottomasti sen rentouttava vaikutus. Tunnin jälkeen on tosi hyvä ja levollinen olo. Myös aineenvaihdunta lähti liikkeelle ja vielä seuraavankin päivän sain juosta vessassa ahkerasti. Miinusta voi jollekin tuoda lämmön ja liikunnan yhteisvaikutus, nytkin eräs osallistuja joutui välillä käymään jäähdyttelemässä huonon olon takia.

Vielä en lähde saunayogaa lisäämään viikko-ohjelmaani, mutta varmasti tulen siellä satunnaisesti käymään jatkossakin.


10.5.2013

Stressinpoikanen

Viime viikkojen aikana olen käynyt muutamaan otteseen työpaikallani keskustelemassa syksystä ja töihinpaluusta. Kuten arvata saattaa viidessä vuodessa aika paljon on ehtinyt muuttua. Niin henkilöt, työnkuvat kuin organisaatiokin. Samaan työtehtävään en enää voi palata ja muita sopivia paikkoja on auki käytännössä vain yksi. Viiden vuoden lepuuttelun jälkeen tässä onkin jo ehtinyt ihan stressaantua.


Jo ennen äitiyslomalle jäämistä pohdiskelin työuraani ja mitä haluaisin "isona" tehdä. Toivoin etäisyyden työelämästä tuovan jotain ratkaisuja. Arvaa vaan, olenko uhrannut juuri ajatustakaan töille näiden vuosien aikana. Olo on kuin juoksuhiekassa. Jotain pitäisi tehdä, mutta samalla tuntee juuttuneensa pahasti paikoilleen.

Ongelman ydin on kaiketi siinä, että en ole varma olenko oikealla alalla. Olen koko työurani tehnyt saman työnantajan palveluksessa, joten mieltä vaivaavaan ahdistukseen voisi auttaa maisemanvaihdoskin. Olenkin viime viikkojen aikana kirjoitellut elämäni ensimmäisen kerran työhakemuksia. Täällä vaan työpaikkoja on tällä hetkellä tarjolla olemattoman vähän ja kovin paljoa kauemmas en ole halukas ajamaan lasten ollessa pieniä.

Samalla kun minä tuskailen ja pyörittelen asioita päässäni, myös mieheni haki uusiin tehtäviin. Ollaan mieheni kanssa näissä asioissa niin erilaisia. Mä stressaan ja mietin eri vaihtoehtoja loputtomiin. Mies taas ottaa hyvin rennosti mitä vastaan tulee. Minä kirjoitin omaa hakemustani monta päivää, viilailin sanamuotoja, olin omasta mielestäni myöhässä jo viikko ennen deadlinea. Mietin ja suunnittelin. Mies kirjoitti oman hakemuksensa yhdeltä istumalta sinä päivänä kun hakemus piti jättää. Että näin...

Koitan kuitenkin päättäväisesti työntää stressin sivuun ja nauttia näistä leppoisista päivistä kotona.

Aurinkoista viikonloppua sinullekin!

8.5.2013

Korut ojennukseen

Minä tykkään järjestellä tavaroita ja tykkään, että kaikella on oma paikkansa. Muutama tavararyhmä aiheuttaa minulle kuitenkin jatkuvasti harmaita hiuksia, sillä en ole vielä keksinyt tarpeeksi toimivaa säilytysratkaisua. Yhtenä tällaisena ryhmänä ovat olleet koruni.


 

Vaikka koruvarastoni ei ole suuren suuri, on se silti ollut ripoltetuna eri paikkoihin. Jotain korutelineessa, jotain laatikossa, osa vaatehuoneessa roikkumassa, osa harvemmin käytetyistä kenkälaatikossa varastossa. Sanomattakin on selvää, että osa koruista jää pahasti vajaakäytölle tällä systeemillä.


Ongelmana oli se, että vaikka halusinkin korut helposti esille, en kuitenkaan halunnut niitä näkyville. Ainoa pukeutumisen kannalta järkevä paikka koruille on pieni vessani, jonne en halua tasoille mitään ylimääräistä. Kaupan ratkaisut olivat lähinnä korupuita tai pieniä laatikostoja, joista en löytänyt mieleistäni ja koko ongelman ratkaisevaa vaihtoehtoa.


Nyt vihdoin keksi ratkaisun, johon olen supertyytyväinen. Pienellä järjestämisellä sain raivattua yhden vessan yläkaapeista tyhjäksi. Lisäsin koukkuja ja se oli siinä: oma korukaappini. Kaikki ojennuksessa, helposti otettavissa, mutta kuitenkin oven takana piilossa. Miten mulla näin kauan meni tämän keksimiseen... Vaatehuoneeseen jäi vielä se kenkälaatikko, mutta siellä ovat nyt ne korut, joita en tällä hetkellä haluakaan käyttää.


PS. Kuvissa mukana myös se haaveilemani kello, jota pohdiskelin täällä

6.5.2013

Kahvia ja kakkua

Aurinkoista viikon alkua!

Takana mukava viikonloppu. Hyvin nukuttuja öitä ja puutarhaterapiaa. Lauantaina tuntui vihdoin siltä, että kesä on tulossa. Sen kunniaksi käytiin taimikaupassa ja tuhottiin yksi iso oksakasa maisemaa pilaamasta.



Sunnuntaina kahviteltiin jälleen merkkipäivän johdosta. Kaikki meidän perheen merkkipäivät yhtä lukuunottamatta sijoittuvat alkuvuoteen. Miehen kanssa ollaan yritetty ehdottaa, ettei meidän aikuisten merkkipäiviä tarvitsisi enää muistaa, kun poikia jo juhlitaan useamman kerran kevään aikana. No, puheet eivät ole tehonneet, joten pienet kutsut oli pidettävä. Tarjoiluihin en näissä meidän "kutsuissa" niin kovasti panosta. Ei siis kakkua kynttilöillä, eikä piirakkaa piirakan perään. Tällä kertaa tein yksinkertaisen kääretortun.


Joka kerta kääretorttua tehtyäni ihmettelen, miksi en tee sitä useammin. Niin nopea tehdä, tarvikkeet löytyy aina kaapista ja makua on helppo varioida eri täytteillä. Parempi kuitenkin harvoin kuin ei ollenkaan. Pohjaan olen käyttänyt monia eri reseptejä, mutta tämä Hellapoliisin ohje kuuluu parhaimmistoon. Maku on erinomainen ja rullaantui nätisti.

Kääretorttu

4 munaa
1½ gidl sokeria
1 dl perunajauhoa
1 tl leivinjauhoa
2 rkl sokeroimatonta kaakaojauhetta

Täyte:
1prk maustettua kuningatarrahkaa
2 dl kermaa

½dl maitoa kostutukseen

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää varovasti sekoittaen vaahtoon. Vuoraa uunipelti leivinpaperilla ja kaada taikina siihen, Tasoita. Paista 225 C n. 7 minuuttia. Kumoa valmis torttupohja sokeroidulle leivinpaperille, anna jäähtyä.

Kostuta torttupohja n. ½ dl maitoa. Vatkaa kerma vaahdoksi, lisää rahka.  Lisää täyte jäähtyneelle torttupohjalle. Jätä yläreunaan 2 cm ilman täytettä ja rullaa alareunasta kääretortuksi. Käännä rulla niin, että yläreuna jää kääretortun pohjapuolelle.

Voit halutessasi vielä koristella kääretortun esim. kermavaahdolla ja tuoreilla marjoilla. Minä menin sieltä mistä aita on matalin ja koristelin vain tomusokerilla. Tomusokeri on siitä näppärää, että se tekee tarjoilusta viimeistellyn näköisen ja samalla peittää pienet kauneusvirheet.

3.5.2013

Kauniita unia

Siitä asti kun H&M:n kuvastossa on ollut myynnissä pellavalakanat, niin olen haaveillut niistä. Taistellut itseni kanssa, sillä oikeaa tarvetta uusille pussilakanoille ei ole. Kaapista löytyy useampi pari hyvälaatuisia ja kivoja. Mutta silti teki mieli uusia... Tekosyitä hankinnalle kyllä löytyi, ei yhtään yksiväristä paria, ei yhtään pellavaista...


Tähän asti hillitsin itseni, mutta vähän aikaa sitten tilasin pellavalakanat vaaleanharmaana . Oliko se sitten häviö vai voitto tässä taistelussani...

Nyt jo jonkun aikaa käytössä olleista voin sanoa, että ihanat ja pehmeät, tykkään kovasti. Koska arkena sänky jää välillä petaamatta, nämä lakanat saavat sängyn näyttämään silti siistiltä. Vasta nyt huomaan kuinka rauhattomat ne ruudulliset ja raidalliset lakanat ovatkaan, vaikka niidenkin värimaailma on tosi hillitty. Pari pientä miinustakin lakanoista löytyy. Pussilakanoissa ei ole niitä aukkoja siellä yläpäässä jotka helpottavat lakanan vaihtoa. Myös väri oli luonnossa paljon sinertävämpi kuin mainoskuvissa.


Nyt toivon viikonlopuksi kauniita ja rauhallisia unia itselleni. Kuopus on herätellyt viime öinä enemmän kuin tarpeeksi. Vasta eilen huomasin juuri puhjenneen poskihampaan. Josko nyt yöt rauhoittuisi kun hammaskin on näkyvissä...


Kauniita unia myös teidän viikonloppuunne!


2.5.2013

Parsaa, parsaa, enemmän parsaa

Siis pitäisi syödä enemmän parsaa. Meillä se on valitettavasti jäänyt yleensä yhteen kertaan vuodessa. Parsakauden alkaessa ostan usein nipun. Sitten onkin olo, että juurihan sitä syötiin ja kas, sitten tarjontaa ei taas olekaan. Ehkäpä tänä keväänä ostan vielä sen toisenkin nipun ja tuplaan meidän käyttökerrat...


Viime kauppareissulla ostin nipun juurikaan ajattelematta mitä siitä valmistan. Siksipä sunnuntain ruoka oli sekoitus useasta eri reseptistä sen mukaan mitä kaapista löytyi. Onnistunut sekoitus, sillä taisi tulla parasta risottoa mitä olen koskaan tehnyt.


Risottoa olen oppinut tekemään kunnolla vasta ihan viime aikoina. Risoton valmistaminen on helppoa, mutta se vaatii omistautumista noin kahdeksikymmeneksi minuutiksi. Kannattaa myös ostaa kunnollista risottoriisiä, sillä maku on huimasti parempi.

Parsarisotto

1 l vettä
2 kpl kasvisliemikuutioita
1 dl valkoviiniä
4 dl arborio risottoriisiä
1 pkt pekonia
1 pkt vihreää parsaa
oliiviöljyä
1 salottisipuli
2 valkosipulinkynttä
mustapippuria
voita
sitruunamehua
(parmesaania)

Leikkaa parsojen alapäästä pois n. pari senttiä. Leikkaa loput parin sentin pituisiksi palasiksi. Laita sivuun odottamaan. Silppua salottisipuli ja valkosipulit. Leikkaa myös pekoni pienemmiksi palasiksi.

Laita pannulle oliiviöljyä ja paista parsoja pari minuuttia. Laita sivuun odottamaan. Paista myös pekonit rapeiksi ja laita samaan astiaan odottamaan.


Laita vesi kiehumaan ja lisää kasvisliemikuutiot /fondit. Nosta kattila sivuun odottamaan.

Laitan toisen kattilan pohjalle oliiviöljyä ja kuullota siinä sipuli ja valkosipuli. Lisää riisi ja kuullota hetki. Lisää viini ja anna kiehua kunnes viini on imeytynyt riisiin. (Viini ei ole mitenkään pakollinen, mutta tuo kivan aromin ruokaan.) Lisää sen jälkeen kasvislientä kauha kerrallaan odottaen aina välillä, että neste imeytyy riisiin. Kannattaa sekoitella ahkerasti. Kun kaikki neste on lisätty ja riisi on valmista, lisää mukaan parsat ja pekonit. Lisää myös reilu nokare voita ja sekoita. Mausta mustapippurilla ja sitruunamehulla. Halutessasi voit lisätä päälle parmesaaniraastetta. 


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...