30.7.2014

Terveiset Tallinnasta!

Kesän suunnitelmiin kuului viikonloppumatka miehen kanssa kahden ulkomaille. Viime kesänä samana suunnitelma muuttui kahdeksi päiväksi Helsingissä. Tänä kesänä päästiin jo astetta pidemmälle, sillä vietettiin alkuviikosta pari päivää ystäväpariskunnan kanssa Tallinnassa. Mihin tässä vielä muutaman vuoden päästä päästäänkään jos samalla tahdilla jatketaan ;)

Ensimmäiset Tallinnan kokemukset minulta on reilun parinkymmenen vuoden takaa. Silloin liukasteltiin jäiseen risteykseen Ladan kylki edellä. Taksin suuntana oli Mustamäen tori, jossa kaikki myytävä oli takuuvarmasti feikkiä. Kaupungin kehittymistä on tullut käytyä katsomassa vuosien varrella useammankin kerran, mutta nyt edellisestä käynnistä oli ainakin kuusi vuotta aikaa. Sinä aikana kaupunkikuva on edelleen muuttunut hurjasti. Korkeita peililasisia tornitaloja on kasvanut kuin sieniä sateella ja erikokoisia kauppakeskuksia on joka nurkan takana. Toki edelleen löytyy kaiken keskeltä purkukuntoisia rötisköjä, mutta kaikenkaikkiaan kaupunki on kuronut umpeen ne kaikki vuosikymmenet, jotka joskus oli Suomea jäljessä.


Tämänkertainen reissu keskittyi lähinnä yleiseen kaupungilla hengailuun, terasseilla istuskeluun ja shoppailuun. Vanha kaupunki oli kaikille tuttu aiemmilta reissuilta, joten sille uhrasimme tällä kertaa aikaa vain pienen kävelykierroksen verran. +32 astetta ja pienet kapeat kujat vailla tuulen virettä eivät vaan sovi yhteen...



Reissun yksi kohokohta oli maanantai-illan ruokailu. Yksi seurueemme jäsenistä oli aiemmin tänä kesänä syönyt Ravintola Lusikassa ja suositteli sitä kaikin ylisanoin. Ruokalista oli houkutteleva, joten eipä meitä muita tarvinnut kovinkaan paljoa ylipuhua sinne. Eikä tarvinnut pettyä.


Alkuruuaksi valitsin vuohenjuustoa mansikkasalaatilla. Taivaallisen hyvää. Pääruuan kohdalla kävi annoskateus ylivoimaiseksi. Tilasin itse ruijanpallasta, mutta mieheni otti saksanhirven karetta karhunvatukkakastikkeessa. Vaikka omakin annoksekseni oli todella maukas, oli mieheni annos täysin vailla vertaa. Kävin nappaamassa palan, toisen ja kolmannenkin... kunnes sain varoittavan katseen pysyä kiltisti omalla puolella pöytääni.


Myös toiselle päivälle meillä oli suunnitelmissä vanhasta kaupungista suosisteltu ravintola, mutta juuri kun syömään piti lähteä, taivas repesi ja kadut lainehtivat vettä. Niinpä jäimme hotellin läheisyyteen ja valitsimme lounaspaikaksi espanjalaistyyppisen Ravintola Alter Egon, joka hurmasi sisustuksellaan. Myös ruokalista vaikutti hyvältä, mutta itse ruoka jätti joidenkin annosten osalta parantamisen varaa.

Erityismaininnan ansaitsee myös hotellimme Nordic Hotel Forum, joka sijaitsee keskeisellä paikalla Viru hotellia vastapäätä. Aivan huippuhotelli. Hotelli on sisustettu modernilla otteella. Huoneet olivat tilavat ja kauniit. Aamiainen oli aivan käsittämättömän runsas ja hyvä, menee kirkkaasti kärkeen kaikista kokemistani hotelliaamiaisista. Voin todellakin suositella!

27.7.2014

Kroatian tuliaiset

Olin kokonaan unohtanut Kroatian tuliaiseni, vaikka kuvasinkin ne jo heti matkalta tullessa. Itse Biograd ei mikään shoppailijan paratiisi ollut, mutta tällä lomalla sitä ei kaivattukaan. Keskustan pikkuputiikit tarjosivat pelkkää turistikrääsää ja muutenkin ostosmahdollisuudet olivat hyvin heikot. Kaupungissa oli yksi kauppakeskus, joka sijaitsi hieman keskustan ulkopuolella kuitenkin kävelymatkan päässä. Siellä oli tarjontaa vähän enemmän, mutta shoppailumme jäivät lähinnä lelukaupassa tarjonnan tarkistamiseen. Shoppailijan olisikin syytä ottaa bussi alleen ja suunnata vaikkapa naapurikaupunki Zadariin, jossa olettaisin valikoiman olevan huomattavasti laajemman.


Meidän tulisiaset keskittyivät tällä kertaa täysin paikallisiin ruokatuotteisiin. Kuten aikaisemmin herkuttelijan Kroatia -postauksessa kerroin, ruoka oli matkalla erityisen hyvää. Niinpä keräsimme itsellemme makumuistoja matkalta.

Kroatiassa tuotetaan paljon oliiviöljyjä, joten matkalaukkuun sujahti ensimmäisenä pari maustettua versiota, tryffeli- ja rosmariiniöljy. Nämä ostin ihanasta pienestä puodista rantakadulta, missä myyjä auliisti maistatti öljyjä ja muita paikallisia herkkuja. Mukaan tarttui myös viikunahilloa, joka on ihan parasta juustojen kanssa. Eksoottisempana maistiaisena ostin myös viikunakakkua.


Eksotiikkaa on myös tuossa kultaisessa keossa tarjottimen etualalla. Osaatko arvata mitä se on? Mehiläisen siitepölyä. Olen varovaisen kiinnostunut kaikista superfoodeista ja siitepölyn huikeista vitamiinimääristä olen lukenut monestakin lähteestä. Tuo kullankeltainen pöly oli Kroatiassa superedullista. Maksoin 200g purkista pari euroa, kun Suomessa tuosta saa pulittaa pitkälti toistakymmentä euroa.


 

Meillä kävi hyvä tuuri, sillä lomaviikkomme aikana Biogradissa vietettiin paikallisten tuottajien festivaaleja. Parina päivänä keskustan kadut täyttyivät pitkistä pöydistä, jotka notkuivat elintarvikkeita, käsitöitä ja erilaisia ruoka-annoksia. Tällaiset paikalliset tapahtumat tarjoavat usein unohtumattomia elämyksiä. Elävää musiikkia, herkullista ruokaa, iloista ihmisvilinää...



Arvaapa iskikö matkakuume uudelleen näittä kuvia katsellessa...

25.7.2014

L O M A

Hymy huulilla poljin tänään töistä kotiin. Rauhallisen viikon ansioista kaikki rästit ja rästien rästit on tehty. Edessä pari viikkoa huoletonta kesäelämää vailla aikatauluja ja velvollisuuksia...


Suunnitelmissa ystäviä, Tallinnaa, Puuhamaata, uimista, grillausta... Tarkoituksena olisi myös järjestellä lasten huoneet kokonaan uudelleen. Voi olla, että sen seurauksena on pakko tehdä ostosreissu myös suureen, sinikeltaiseen ruotsalaiseen...


Nyt kuitenkin taidan mennä Happy Joen kanssa terassille ja nauttia hetken hiljaisuudesta ennenkuin muu perhe tulee kotiin. Viikonloppuja!

24.7.2014

Kesä ja kirjat

Kesä ja kirjat kuuluvat saumattomasti yhteen. Kuin huomaamatta alan kesän kynnyksellä keräämään yöpöydälle kirjapinoa. Dekkareita, seikkailuja, huumoria, rakkautta.... Kaikenlaisia erilaisiin fiiliksiin sopivia opuksia. Kesän kuluessa pino pienenee yksi kerrallaan, uutta ei siihen kesänä aikana juuri ilmaannu.


Ihan parasta on illalla lasten mentyä nukkumaan syventyä tunniksi pariksi kirjan vietäväksi. Näen tarinan yleensä silmissäni kuin filminauhan. Pettymys onkin aina suuri, jos kohdalle osunut kirja ei kolahdakaan. Olen huono jättämään kirjoja kesken, joten kahlaan ne yleensä loppuun vaikka väkipakolla.

Näissä kuvissa olevista kirjoista suurin osa on jo luettu. Keplerin kirjan jännitystarinan ahmin parissa päivässä. Ballantynen syyllinen oli taas niin ahdistava, että näin painajaisia useana yönä sitä lukiessani. Hakekaa kätilö -kirjat taas veivät 60-luvun Lontooseen, jossa ilot ja surut yhdistyivät kätiöiden tarinoissa. Kyyneleet valuivat useammassakin kohtaa näitä lukiessani.

Hyvän kirjan jälkeen on aina vähän tyhjä olo. Sitä haluaa vielä hetken viipyä tunnelmissa ennen uuden kirjan aloittamista.


Nyt onkin aika käydä valitsemassa pinosta jokin tähän iltaan sopiva teos ja uppoutua hetkeksi muihin maailmoihin...

18.7.2014

Blog awards by Iina

Tunnustan. Olen koukussa blogeihin. Matkailu, sisustus, kauneus, terveys, muoti, lifestyle... Kaikista kategorioista löytyy suosikkeja ja yleensä monia sellaisia. Osaa olen seurannut jo vuosia, osa käy vain piipahtamassa lukulistallani. Joistain blogeista luen kaikki päivitykset, joistain nappaan rusinat päältä.

Suurimman osan lukulistani blogeista olen löytänyt muiden suositusten kautta. Paljon olen myös tutustunut blogeihin erilaisten Blog Awardsien kautta. Käyn ehdolla olevia blogeja läpi ja nappaan helmet omalle lukulistalleni.


Ajattelinkin nyt jakaa suosikkejani myös teille. Ihan omat Blog Awardsit by Iina

Paras lifestyle -blogi
Kalastajan vaimo ja Rillan koti
En pystynyt millään ratkaisemaan kummasta pidän enemmän. Molempia olen seurannut jo vuosia. Kauniit kuvat ja positiivinen fiilis ovat yhteistä molemmille blogeille. Kalastajan vaimo Johanna kertoo perhe-elämästään Norjassa pienesti hippityylillä maustettuna. Rilla taas elää vauhdikasta uusperheen arkea.

Paras kauneusblogi
Saara Sarvas
Monia kauneusblogeja olen selannut ja aina palannut Saaran luo. Hyviä vinkkejä ja suosituksia rennolla otteella kerrottuna. Paljon myös step-by-step ohjeita ja videoita. Saara on työkseen maskeeraaja, joka huolehtii mm. Anna Abreun kuvausmeikeistä. Aina silloin tällöin Saaran blogissa pääseekin behind the scene tunnelmiin...

Paras muotiblogi
Strctly style ja Blond rivets
Jaettu ykköstila muotiblogeista kuuluu ehdottomasti sisaruspari Hannalle ja Kiralle. Tyylillisesti hyvin erilaiset blogit, mutta todella laadukkaasti tehtyjä. Upeita kuvia ja asukokonaisuuksia. Kummankaan tyyli ei kuvasta omaa tyyliäni, mutta näitä lukee aina ilolla,

Paras leivontablogi
Kinuskikissa
Se ylivoimaisesti parhain. Sieltä löytyvät niin makeat kuin suolaisetkin leivonnaiset. Ohjeet on kuvitettu ja niillä tällainen tavallinenkin jauhopeukalo onnistuu takuuvarmasti.



Paras matkailublogi
Laura lets go
Lauran edellinen blogi oli mukana Ylen blogistania ohjelmassa ja sitä kautta löysin hänen matkabloginsa. Laura ja hänen miehensä toteuttivat häämatkanaan 9kk:n maailmanympärimatkan. Ja minä nojatuolimatkailin siinä mukana. Ihanaa sujuvaa tekstiä. Nyt Laura tosin on jo palannut matkaltaan kotimaahan, joten en tiedä miten blogin jatkossa käy...

Kunniamaininta
Secret wardrobe
Anna-Marian blogi painottuu enemmän muotiin, mutta paljon matkustelevana  blogi tarjoaa myös mukavasti matkakuvauksia eri puolilta maailmaa. Anna-Maria kirjoittaa niin elävästi, että sitä tuntee kulkevansa samoja katuja.

Paras reality -blogi
Puutalobaby
Puutalobaby on sensuroimatonta lapsiperhearkea parhaimmillaan. Kahden lapsen äiti Krista tarttuu aiheeseen kuin aiheeseen rennolla otteella. Aika monta kertaa olen lukenut blogia ääneen nauraen, kun Krista on upeasti tallentanut arjen sattumuksia blogiinsa.

Paras hyvinvointiblogi
Vilma p
Vilman blogi on varsin tuore tuttavuus, mutta on päässyt heti yhdeksi suosikikseni. Mallina työskentelevä Vilma kirjoittaa hyvinvoinnista, ruuasta ja kauneudesta. Paljon myös liikuntaa ja erilaisia treeniohjeita.

Kunniamaininta
Kiitos hyvää
Kiitos Hyvää -blogia ei enää päivitetä, mutta onneksi se vielä löytyy verkosta. Itse asiassa löysin tämän juuri kun kirjoittaja päätti lopettaa sen. Hyvinvoinnista ja raakaruuasta kiinnostuneen kannattaa ehdottomasti käydä kurkkaamassa.

Paras sisustusblogi
Modernisti kodikas
Tämä oli ehkäpä vaikein kategoria. Luen aika montaakin sisustusblogia, mutta kyllästyn niihin todella helposti. En vain jaksa katsoa samasta hyllynkulmasta otettua sadatta kuvaa. Tällä hetkellä suosikkini on Kertun Modernisti Kodikas, joka on aika lähellä omaa tyyliäni. Mutta huomenna suosikki saattaa olla jo joku muu...



Apua, olisin voinut keksiä kategorian vaikka jokaiselle lukemalleni blogille, niin hyviä ne ovat. Monta ihanaa blogia jäi vielä mainitsematta, mutta armahdan teitä ja lopetan listani tähän. Olisi kiva kuulla myös sinun suosikeistasi. Löytyykö samoja vai ihan uusia? Löysitkö kenties näistä jotain uutta luettavaa itsellesi?

13.7.2014

Herkkusuiden Kroatia

Miten reissussa se ruoka aina muodostuukin yhdeksi kohokohdaksi. Ehkä siksi, ettei viikkoon tarvitse itse tarttua soppakattilaan. Lasten kanssa matkustaessa ruokaa myös tulee mietittyä enemmän ennen reissua. Pärjäähän ne viikon ranskalaisillakin, mutta mieluummin sitä tarjoaisi ruokaelämyksiä heillekin.

Kroatiassa nautimme hyvästä ruuasta päivittäin. Jo hotellimme aamupala oli todella runsas ja monipuolinen. Tarjolla oli mm. vaihteleva valikoima hedelmiä ja mikä parasta hyvä valikoima erilaisia leipiä lisukkeineen. Usein etelän kohteissa on pelkästään sitä valkoista höttöleipää, jota on kurkkuaan myöten täynnä ennen loman loppua.


Päivällä söimme yleensä usein rantaravintoloissa jotain helppoa ja nopeaa, pizzaa, hampurilaisia, mustekalarenkaita jne. Keskustassa oli myös ihana pieni Sandwich-baari. Otimme siitä ensimmäisenä päivänä leivät kaikille. Juup... Lämmin leipä oli sitten kokoa reikäleipä. Esikoisen hot dog kuin ranskanleipä. Ja hinnat lähinnä sitä Ikea tasoa, pari euroa per leipä. Annokset olivat kaikissa ravintoloissa tosi reiluja, joten ensimmäisen päivän kokemusten jälkeen päädyimme päivisin tilaamaan vain kaksi annosta, jotka sitten jaoimme koko porukan kesken.

Iltaisin syötiin sitten paremmin. Lähes kaikki käyttämämme ravintolat sijaitsivat rantakadulla, missä olikin kiva istua ja katsella ihmisvilinää. Ja upeita harrikoita, joita lomamme aikana näkyi koko ajan runsastuva joukko. Ehdottomana plussana pitää mainita ravintoloiden sisäänheittäjien puuttuminen. Mikää ei ärsytä niin paljon kuin ravintoloiden edessä olevat tarjoilijat, jotka väkisin yrittävät ohjata asiakkaita sisään. Kroatialainen palvelukulttuuri oli hyvin pohjoismaalaisen oloista. Palvelu oli ystävällistä, mutta ei lainkaan tyrkyttävää. Ei ravintoloissa eikä kaupoissa.

Hintataso oli edullinen. Jos päiväruokailuun meni n. 10-15 euroa, niin illalla syötiin hyvin n. 30 eurolla. Lasten annoksia listoilla ei paljoa ollut, mutta monet annokset sai puolikkaina tai jaettuna kahdelle lautaselle. Niinpä useimmiten tilasimme kolme annosta ja jaoimme niitä sitten kulloistenkin mielihalujen mukaan. Ruokajuomina suosimme vettä ja paikallisia valkoviinejä, jotka olivat hyviä ja sopivat mainiosti lämpimiin kesäiltoihin.

Ruokalistoilta löytyi runsaan kala- ja äyriäistarjonnan lisäksi paljon italialaisvaikutteista ruokaa, pastoja, gnoccheja, pitsoja, lasagnea... Me aikuiset keskityimme lähinnä mereneläviin, jotka ovat tuolla ihan eri luokkaa kuin täällä Suomessa missä kalat makaavat päiviä jossain kylmähuoneessa.

Käyttämiemme ravintoloiden joukosta on helppo nostaa kolme mainitsemisen arvoista. Bistro Europa, joka erottui ravintoloiden jonosta ihanalla värikkäällä kalustuksellaan. Annoksen olivat simppeleitä, mutta todella maistuvia. Tonnikalapihvin kanssa tarjoiltu perunalisäke oli niin hyvää, että sitä olen yrittänyt kotonakin kopioida.


Aivan rantakadun kauimmaisessa reunassa oli Fibra, jossa söin elämäni ensimmäiset gnocchit. Niiden takia piti mennä sinne vielä toistamiseenkin, sillä miehelläni iski pahimmanlaatuinen annoskateus. Oli sen verran herkku annos. Toisella kerralla söin poikien kanssa lasagnea, joka myös hakee vertaistaan.


Sokerina pohjalla Restaurant Carpymore. Käytin ensimmäistä kertaa tripadvisoria ja poimin tämän ravintolan sen suositusten perusteella. Enkä turhaan.. Ravintola sijaitsi yhden korttelin pois rannasta hieman rauhallisemmassa ympäristössä. Ravintola oli ehkä hieman kalliimpi kuin rantaravintolat, mutta ruoka oli ihan huippua. Ja henkilökunta todella ystävällistä ja palvelualtista. Tuli olo, että mikä tahansa pyyntö olisi toteutettu sormia napsauttamalla. Täällä söimme mieheni kanssa yhdessä kalatarjottimen. Kalaa, äyriäisiä, mustekalaa, en edes tiedä mitä kaikkea. Ja kaikki aivan tajuttoman hyvää. Jälkkäriksi vielä suklaakakkua. En voi muutakuin suositella itsekin...



Erityismaininnan ansaitsee myös jäätelö. Ihania makuja niin paljon, ettei tiennyt mistä valita. Alle euron hinta myös tuntui mukavalta Suomen ryöstöhintoihin verrattuna...


Eli myös ruuan puolesta voin suositella Kroatiaa. Nyt tätä kirjoittaessa tulikin nälkä, joten jääkaapille mars...

12.7.2014

Huoleton kesä

Olin jotenkin kuvitellut, että meillä töissä on kesällä leppoista ja rauhallista. Enpä juuri enempää olisi voinut olla väärässä. Painetaan hullun lailla hommia, mutta onneksi seuraava lomanpätkä on jo lähempänä kuin edellisestä on aikaa...


Anyway, vaikka töissä huolettomuus on kaukana ja toimistossa kylmä kuin jääkaapissa, kun oven painaa kiinni niin työjutut painuu taka-alalle. Vaihdetaan kesämoodiin, huolettomaan ja aikatauluttomaan oleiluun. Viikonloppu aloitettiin pikkuisten kanssa retkellä Rymättylään. Tavattiin siellä ystäviä parin vuoden tauon jälkeen. Istuttiin iltaa, grillattiin ja vaihdettiin kuulumisia. Onneksi voi aina jatkaa siitä mihin viimeksi on jääty. Lapsetkin löysivät heti yhteiset leikit, vaikka yhteistä kieltä ei löytynytkään. Illalla ajeltiin rauhaksiin takaisin kotiin päin. Ihaltiin yhdessä ilta-auringon kultaamia maisemia, laulettiin kovaa Robinia, nähtiin kuumailmapallo ja jättisuuria nostureita. Oli onnellinen olo. Suomen kesää parhaimmillaan.


Tänään on pakastettu kesän makuja talteen pitkän talven varalle. Extempore saatiin myös kutsu kylään, joten kohta pakataan grillattavat kassiin ja lähdetään illanviettoon hyvien ystävien seuraan.

Ihanaa viikonloppua ystävät!

10.7.2014

Livbox laatikossa

Kesän aikana postilaatikkooni on kolahtanut pari kertaa Livbox-lähetys. Ne tulivat korvauksena erääseen kyselyyn vastaamisesta. Otin paketit mielenkiinnolla vastaan, sillä konsepti on mielenkiintoinen ja vähän hämmentäväkin.


Ellei konsepti ole sinulle tuttu, niin kyseessä on kotiin kerran kuussa postitettava kosmetiikkalähetys. Lähetys pitää sisällään 4-6 kosmetiikkatuotetta, trendituotteita, uutuuksia ja klassikoita. Lähetyksen sisältöä ei tiedä etukäteen vaan kyseessä eräänlainen "yllätysboxi". Tilauksen hinta on 15,90 €/kk, tosin kaikenmoisia tarjouksia tuntuu olevan aika tiheään.

Sisältö on yleensä jollakin tavalla teemoitettu. Heinäkuun boxin teemana oli yllätys, yllätys, kesä ja aurinko. Mukana oli shampoo, mini hoitoöljy ja rakennesuihke hiuksille, after sun lotion, suojakertoimella varustettu huulivoide ja kullansävyinen kynsilakka. Osa täysikokoisia tuotteita, osa näytteitä. 


Olen livboxista lukenut blogeista ja lehdistä ja suhtautunut siihen vähän ihmetellen. No, nyt oli mahdollisuus tutustua kunnolla ja muodostaa ihan oma mielipide asiasta. Oma mielipide parin lähetyksen jälkeen on.... yhä hieman ihmettelevä.

Paketti on todella tyylikäs, musta pahviboksi kuukausittain vaihtuvalla tehostevärillä. Enkä voi kieltää, etteikö tällaista yllätysten rakastajaa kutkuttanut avata pakettia. Mutta, se iso mutta... kuka ehtii ikinä kokeilemaan näin paljoa kosmetiikkaa. Toisen paketin tullessa en ollut ehtinyt kokeilla vielä mitään edellisestäkään. Jos näitä paketteja tulisi jatkossakin niin hukkuisin muutama kuukauden kuluttua pulloihin ja purtiloihin.

Toinen iso mutta on tuotteiden sopivuus. Minulle sattui tuuri ja molemmissa saamissani paketeissa oli tuotteita, jotka tulen todennäköisesti käyttämään ja kokeilemaan. Mutta olen lukenut, että usein boksin tuotteet eivät miellytä tilaajia ja niitä sitten lahjoitetaan eteenpäin tai pahimmillaan heitetään pois. Osa tuotteista on myös niitä minikokoisia näytteitä, joita jaetaan kaupoissa tai lehtien välissä ilmaiseksi.


Vaikka ymmärränkin nyt konseptin yllätyksellisyyden ja helpon tavan tutusta uusiin tuotteisiin, niin siltikään en olisi valmis maksamaan kk-maksua laatikosta, jonka sisällöstä en tiedä mitään etukäteen ja tuotteista, joilla ei välttämättä ole käyttöä lainkaan. Oletko sinä tutustunut Livboxiin?

6.7.2014

Rakas rippilapsi

Tänään on juhlittu vanhimman kummilapseni rippijuhlia. En voi ymmärtää miten siitä pikkuisesta pellavapäisestä tyttölapsesta on näin äkkiä kasvanut tyylikäs nuori neito. Juurihan me vasta pompittiin yhdessä trampoliinilla.... Vai oliko siitä jo kymmenen vuotta...


Muistan hyvin kuinka otettu olin, kun minua pyydettiin kummiksi. Yllätyin, en ollut osannut odottaa moista kunniatehtävää lainkaan. Ensimmäinen kummilapseni. Enemmän kuin mielissäni lupauduin tehtävään. On ollut ihanaa seurata tuon tyttösen kasvua, päiväkodin kevätjulista teatterinäytöksiin ja koulun konsertteihin. Monen monta kertaa olen ollut ylpeä, minun kummityttöni!



Löysin ihanan juhlaan sopivan kortin, jossa on mukana kaikki se, mitä haluan kummitytölleni tänään toivottaa:

Ota jokaiseen päivääsi 
mukaan huimasti haaveita,
tavattomasti toiveita ja 
riittävästi rohkeutta.

Onnea rakas kummityttöni!


4.7.2014

Sushia ja kuohuvaa...

Takana varmasti yksi vuoden rankimmista työviikoista. Niin vajailla resursseilla ollaan tämä viikko painettu, että nyt saa itseään taputtaa olalle: "Selvisitpäs!" Taustalla myös pieni tyytyväisyyden tunne siitä, että saatiin hommat kunnialla hoidettua vaikka tiukilla välillä oltiinkin.

Työjutut sain jo karistettua harteilta reippaalla kävelylenkillä naapurin kanssa. Nyt onkin siis hyvä hetki nostaa jalat pöydälle, kantaa eteen sushia ja lasi kuohuvaa, rentoutua ja laskeutua viikonloppuun. Lapset lähtivät yökyläreissulle, joten tunnelma on rauhallinen (ellei oteta huomioon taustalla pauhaavaa jalkapalloa. Koska nämä kisat oikein loppuu??).


Aurinkoista viikonloppua!

1.7.2014

Fast forward

Kyllä nyt on joku taas painanut minun kohdallani pikakelausnappia. Sitä tahtia päivät vierivät ohi. Töissä armoton kiire ja kotona monenlaista menoa. Onneksi kuitenkin mukavissa merkeissä. Viikonloppuna nähtiin ystäviä ja sukulaisia illanistujaisten ja kahvittelujen merkeissä. Piipahdettiin myös lasten toivomassa kesälomakohteessa.... Meinaan Ikeassa :) Keväällä pojat olivat ekaa kertaa Smålandissa leikkimässä ja sen jälkeen se on ollut yksi toivekohde. Yhtään en laittanut vastaan kun sinne pyysivät..

Tällä hetkellä perheen miesväki seilaa Itämeren laineilla ja tämä työläinen teki pitkän päivän töissä. Siitä olikin hyvä jatkaa kunnon alennusmyyntikierrokselle. Lindexissä mopo lähti vähän käsistä. Sovituskoppiin meni niin paljon vaatteita kuin jaksoin kantaa. Onneksi kaikki ei kuitenkaan päätynyt kassalle asti. Sain kuitenkin ostettua mekon tulevan viikonlopun juhliin... ja toisen... ja kolmannenkin. Hups!


Tällä viikolle olisi vielä luvassa kymmenittäin vanhoja autoja harrastetapahtumassa sekä kauan odotettu Robinin konsertti. Päästään pikkumiesten kanssa rokkaamaan. Boom Kah!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...