28.2.2015

Queenie -Remember Wembley

Queenin musiikki on aina saanut kylmät väreet menemään pitkin selkäpiitä. Kappaleet ovat niin voimakkaita ja Freddie Mercuryn ääni ainutlaatuinen. Kappaleita joita kuunnellaan täysillä, ei hiljaa hissutellen. Yli 30 vuotta sitten tehdyt hitit tuntuvat edelleen ajankohtaisilta ja saavat tanssahtelemaan pitkin olohuonetta. Myös mieheni pitää yhtyeen musiikista ja olikin hankkinut meille joululahjaksi liput Queenien Remember Wembley showhun Logomoon.

Logomon sivuilla Queenien showta kuvaillaan näin:
"Queenie toteuttaa kaikki laulunsa täysin samalla tavalla kuin itse Queen teki, alkuperäisillä soittimilla, ilman koneella ennalta äänitettyä musiikkia. Alkuperäiset soittimet ja Michael Kluchin uskomaton ääni yhdessä tekevät jokaisesta showsta uniikin ja vaikuttavan eloisan kokemuksen, joka on täynnä energiaa. Aidot puvustukset ja massiivinen lava sekä valot tekevät showsta uniikin elämyksen."



Parin ensimmäisen kappaleen jälkeen fiilis oli hieman hämmentynyt. Show alkoi parilla vähän harvemmin kuululla kappaleella ja äänentoistossa oli alkuun jotain pientä vireongelmaa. Myöskään vertailua ei pystynyt välttämään, eikä tässä maailmassa vaan ole toista Freddie Mercurya, vaikka kuinka kopioisi eleet ja liikehdinnän. Kun sitten pääsin yli vertailusta ja aloin vaan nauttimaan musiikista, alkoi homma toimia. Bändi ja laulaja olivat tosi hyviä ja mikäs siinä on paukuttaa pari tuntia hittiä hitin perään. Viimeistään Radio Ga Ga räjäytti Logomon katon. Viimeisiä biisejä täysi sali jammasi seisaaltaan. Voin vain kuvitella mikä tunnelma on aidon Queenin konserteissa ollut....


Pari tuntinen vierähti siivillä hyvän musiikin myötä. Tänään olikin sitten pakko katsoa tallessa ollut dokumentti Freddiestä. Show must go on...

24.2.2015

Silkkiä ja ruusukultaa

Viime viikon Helsingin reissu ei ollut mikään shoppailureissu, mutta tilaisuuden tullen karkasin hetkeksi kaupungille katsastamaan vaateliikkeiden tarjontaa. Ainoa etukäteen miettimäni kohde oli COS, jonka vaaterekit olin päättänyt katsastaa huolella. Huolella siksi, että aiemmilla kerroilla vaatteet eivät ole juurikaan tehneet vaikutusta ja olen lähinnä ihmetellyt hehkutusta merkistä. Kunnes ostin kirpparilta yhden COSin puseron, joka on ollut lähes liimaantuneena päälleni siitä asti.


Päättäväisesti kävin rekin toisensa jälkeen läpi, nappasin sovitusta varten puseron sieltä, toisen täältä. Kokeilin montaa, mutta vain yksi sai sydämeni syttymään. Pehmeää, paksua silkkiä, haalean vaaleaa persikkaa ja sympaattista ruusukultaa. Täydellinen lisä varsin musta - harmaa voittoiseen vaatekaappiini.

Halusin kuitenkin varmistua ihastuksesta, sillä hetken huumassa tehdyt ostokset olen päättänyt karsia. Yön yli nukuttuani olin kuitenkin edelleen varma ja juuri ennen kotimatkaa kävin puseron ostamassa.



Ilman tuota ruusukultaista vetoketjua paita olisi saattanut jäädä rekkiin. Ruusukulta on kuin varkain hiipinyt suosiooni. Olen lähes parikymmentä vuotta ollut uskollinen valkokullan ja hopean käyttäjä. Mutta nyt varsinkin nämä Snö of Swedenin korvakorut ovat korvissani useita kertoja viikossa. Settini kaipaisi täydennystä vielä kaulakorulla. Taidanpa kevään "tyttöjen risteilyllä" ottaa asiakseni löytää sopivan laivan koruvalikoimista.



22.2.2015

Vihreää energiaa

Meidän keittiössä vihersmoothie kokeilut senkun jatkuvat. Kun ensimmäisen kynnyksen yli vihdoin pääsin, ovat jatkokokeilut olleet helpompia. Blenderiin on heitetty kaikenlaista. Työkaverin vinkki pakastetusta pinaatista oli ihan huippu ja se onkin nyt vakkari ainesosa näissä meidän vihreissä tehojuomissa. Huomattavasti smoothimpi vaihtoehto kuin se ensimmäinen parsakaalikokeilu.


Pinaatin lisäksi usein mukaan päätyy avokadoa, joka tekee rakenteesta todella pehmeän ja samettisen. Tällä kertaa kokeilin myös ensimmäistä kertaa laittaa mukaan kuivattua taatelia. On yksi mun suosikeista korvaamaan suklaanhimoa. Juomaan se toi mukanaan sopivasti makeutta.  

Tämä on mielestäni mukava ja helposti lähestyttävä vihersmoothie. Rakenne ja maku ovat pehmeitä, mikään maku ei hallitse liikaa ja makeuttakin on sen verran, että menee iltaherkusta. Ja mikä parasta, samalla tulee huomaamatta nautittua osa päivän vihreistä.


Tähän voisi lisätä mukaan myös vaikkapa mustikoita. Meillä tosin keittiömestari veti silloin ihan hillittömät itkupotkuraivarit, kun luvattu pirtelö ei ollutkaan vihreää.


20.2.2015

Lomaviikon kuulumisia!

Lomaviikko alkaa kääntyä loppua kohti. Olen tarkoituksella viettänyt myös lomaa tietokoneesta ja puuhaillut kaikkea muuta. Lomastressinkin sain jo aikaiseksi. On niin helppoa luvata tekevänsä lomalla sitä sun tätä, että yhtäkkiä sitä huomaakin streessaavansa kellon kanssa, että varmasti ehtii kaiken lupaamansa pitää. No, tuo stressi on nyt jo selätetty ja loppuloma ollaan vaan ja rentoillaan.


Alkuviikko lomailtiin Helsingissä koko perheen voimin. Pääkohteiksi oli valittu tällä reissulla luonnontieteellinen museo ja leffailta Risto Räppääjän kanssa. Muuten vaan kierreltiin keskustaa, tutkittiin tarkkaan Stockmannin leluosasto ja Akateemisen kirjat. Itsekin tein pienen ostoskierroksen miesten rentoutuessa hotellin kylpyammeessa.



Luonnontieteellinen museo osoitteutui todella kivaksi kohteeksi lapsiperheelle. Keskeinen sijainti, paljon katsottavaa ja mahdollisuus välillä syödä omia eväitä. Katsottavaa ja tutkittavaa riitti niin isoille kuin pienillekin. Meidän poikia kiinnostivat eniten eläinten luurangot ja tietenkin dinosaurukset. Pari tuntia vierähti kuin siivillä ja silti paljon, paljon jäi tutkimatta. Meillä mentiin vielä aika pintapuolisella katsomisella, mutta kouluikäiselle tuolta löytyisi vaikka mitä mielenkiintoisia yksityiskohtia tutkittavaksi. Uskoisin, että me palaamme tänne tulevina vuosina vielä useaan kertaan.





Lisäksi tällä lomalla on huollettu niin autoa, kotia kuin omaa päätäkin kampaajan tuolilla. Hoideltu asioita, liikuttu ja levätty. Ehditty nähdä ystäviä, laskea mäkeä, grillata nuotiomakkaroita.  Loma <3

14.2.2015

Ystävänpäivänä

Näin ystävänpäivänä tunnen pienen piston sydämessäni. En ole viime aikoina ollut se parhain ystävä, en ole muistanut pitää yhteyttä, en ole kysellyt kuulumisia. Syyttää voisin ruuhkavuosia, arjen kiireitä, pimeää vuodenaikaa, ylisosiaalisia työpäiviä, mutta kai sitä lopulta on katsottava peiliin. Tunnustettava, että olen ollut saamaton. Unohtanut, että ystävät tuovat auringon pimeimpäänkin päivään ja kuuntelevat vaikka kerrottavaa ei juuri tunnu olevankaan.


Onneksi tiedän, etten ole yksin ruuhkavuosien paineiden alla. Ja tiedän, että ystävyyttä ei mitata puheluiden tai tekstiviestin määrällä.  Ystävien kesken juttu jatkuu siitä mihin jäi, oli välissä sitten tunteja tai viikkoja, joskus jopa vuosia. Ystävien kanssa voi olla oma itsensä, kertoa avoimesti mielipiteensä tai olla vaan hiljaa ajatuksissaan.


Joten virtuaalinen halaus sinulle ystäväni. Olen täällä vaikkei minusta mitään kuuluisikaan. Olen täällä ja välitän.

Hyvää ystävänpäivää!

13.2.2015

Tapaksia, tapaksia...

Vihdoinkin perjantai, töissä ollut aika haipakkaa tällä viikolla ja monenlaista muuta ylimääräistä säätöä sen lisäksi. Nyt alkoi kuitenkin loma ja fiilis on kevyt. Suuria suunnitelmia lomalle ei ole, Helsingissä pyörähdetään perheen kesken ja ystäviä olisi tarkoitus treffata.


Yksi ilta tällä viikolla kului kansalaisopiston Tapas-kurssilla. Nämä yhden illan kurssit ovat tosi kivoja. Ei tarvitse sitoutua pitkään kurssiin ja voi valita kursseista mieluisimmat. Itse kävin tällä kertaa vain tämän yhden, mutta moni osallistujista oli käynyt kaikki yhden illan kurssit tänä keväänä.



Teimme pareittain pöydät täyteen tapas-herkkuja. Tapenadeleipiä, espanjalaista munakasta, bruschettoja, katkarapu-aioli leipiä jne. Näitä sitten maisteltiin punaviinin kera. Roppakaupalla mukavia ideoita illanistujaisiin.

Tänään ei kuitenkaan syödä tapaksia vaan perinteisesti lomanaloittajaissushit.

Mukavaa viikonloppua!

7.2.2015

Hemmotteluviikonloppu


Tämä viikonloppu on mennyt hemmottelun ja totaalisen rentoutumisen merkeissä. Saimme vihdoin aikaiseksi käyttää laatikon pohjalla säilötyn lahjakortin Naantalin Kylpylään. Pidensin viikonloppua pitämällä perjantaina lomapäivän. Aamupäivällä vein lapset mummilaan yökylään ja kävin hierojalla. Miehen päästyä töistä otimme suunnan kohti Naantalia. Yllätykseksemme huoneemme upgreidattiin ja saimme viettää minilomamme hulppeassa kaksikerroksisessa huoneistossa. Enpä ole ennen niin hienossa hotellihuoneessa ollutkaan, huoneistosta löytyi kaikki minikeittiöstä saunaan. Ei hullumpi aloitus pienelle irtiotolle arkeen.


Iltapäivä menikin leppoisissa merkeissä kylpien, uiden ja saunoen.Yksi asia, jota tältä minilomalta erityisesti odotimme, oli illallinen kylpylän Thai Garden -ravintolassa. Olemme olleet siellä aiemminkin, joten tiesimme saavamme herkullista ruokaa. Ravintola onnistui kuitenkin ylittämään jälleen odotuksemme. Kauniisti asetellut annokset ja mieletön makumaailma veivät Aasian tunnelmiin. Itse söin alkuruuaksi kampasimpukoita ja pääruuaksi lohta. Molemmat todella herkullisia annoksia. Polttava chilikastike oli omassa kupissaan, joten annoksen tulisuutta sai helposti itse säädettyä. Mieheni annoksessa pekoniin käärityt kampasimpukat veivät kielen mennessään. Jos siis yhtään pidät thaimaalaisen ruuan mausta, suosittelen pistäytymään täällä. Et voi pettyä...


Liekö sitten ollut osansa rentouttavalla päiväohjelmalla vai ruuan kanssa nautitulla viinillä, niin uni tuli aikaisin. Tosin ainainen ongelmani hotellien tyynyjen kanssa valvotti minua hetken. Niin lättänää tyynyä ei olekaan, joka olisi omaan makuuni sopiva. Pitää varmaan ottaa oma tyyny kainaloon kun lähden seuraavaksi reissuun.

Hotelli yöpymisissä yksi parhaista hetkistä on ehdottomasti aamupala. Pitkään nukuttujen yöunien jälkeen saa suunnata valmiiksi katettuun pöytään. Runsas valikoima kaikkea herkullista, tuoreita hedelmiä, lämmintä leipää. Aamupala, jolla pärjää pitkälle iltapäivään. Aamupalan päälle vielä uintia ja sauna. Kun vielä ennen kotiinlähtöä kävin kasvohoidossa, voin sanoa olevani nyt täydellisesti hemmoteltu.

Huomenna hyvää oloa jaetaan vielä ystävien kesken, sillä saamme pari perhettä vieraiksemme. Laskiaispullia ja lasten leikkiä, siitä on huominen päivä tehty!

6.2.2015

Tammikuun parhaita

Jossain vaiheessa yritin kirjoittaa tänne viikon parhaita hetkiä.  Koska postaustahti välillä on mitä on, tuli pian olo, että blogi on pelkkää viikon parasta.  Kuitenkin haluaisin laittaa ylös niitä arjen pieniä parhaita hetkiä, jotka eivät muuten tulisi huomioiduksi. Niinpä kokeillaan nyt kuukauden parhaita paloja. Pieniä, ihania hetkiä, jotka ansaitsevät tulla muistetuksi.


Tammikuun helmiä

Valo. Jo tammikuun puolivälissä sen huomasi. Lisääntyneen valon ja energian. Ihanaa, kun töistä kotiin ajellessa näkee muutakin kuin säkkipimeyttä.

Hiihto. Esikoinen on innostunut, joten olen tammikuun aikana hiihtänyt enemmän kuin kuuden viime vuoden aikana yhteensä. Kilometrien määrä ei edelleenkään päätä huimaa, mutta yhdessä liikkuminen raittiisssa ilmassa on ollut mukavaa. Olen inhonnut hiihtämistä joskus yli kaiken. Vieläkin on muistissa alakoulun hiihtoretki, jossa suksen pohjaan oli paakkuuntunut 10 sentin lumikasat. Nyt hiihto maistuu hyvälle. 

Karkkilakko. Tipattoman tammikuun sijaan olin tammikuun karkkilakossa. Joulun sokeriövereiden jälkeen alku oli hankalaa. Meillä on työpaikalla jatkuva karkkitarjoilu, joten kiusauksia riitti. Karkkilakko kuitenkin piti ja ajattelin kiertää työpaikan karkkipurkin kaukaa vielä helmikuunkin.


Voice of Finland. Kummitytön kanssa pistäydyttiin alkukuusta Logomossa Voice of Finlandin nauhoituksissa. Hauska kokemus, vaikka takapuoli olikin kovilla kun kolmen tunnin kuvaukset venyivät neljään puoleen. Onneksi Axl Smith ja Michael Monroe jaksoivat viihdyttää yleisöä loppuun asti.

Kirppisprojekti. Vaikka olikin rasittavaa käydä pöytää siivoilemassa päivittäin, niin kaikesta roinasta eroon pääsy ja mukava pesämuna matkakassaan saivat kuitenkin projektin plussan puolelle.

Tulppaanit. Blogit pullistelevat tulppaanien kuvia, mutta kyllä ne vaan tuovat mukanaan keväisen tuulahduksen. Ovat mun lempparikukkia.

Lyhenteet. Työelämässä olen kaiken maailman kirjainlyhenteiden ympäröimä. Nyt esikoinen on hoksannut sanojen lyhentämisen. Tosin ihan omien kaavojensa mukaan. Valitettavasti äiti vaan ei ymmärrä. Vai tiesitkö sinä SLV = Sanomalehtiviikko...  :)


Mutta tänään,tänään minua ilahduttaa varaslähtö viikonloppuun. Kaikenlaista mukavaa tiedossa koko viikonlopuksi. Hemmottelua, rentoutumista, hyvää ruokaa, ystäviä...

Ihanaa viikonloppua sinullekin!

4.2.2015

Ilahduta bloggaajakaveria -haaste

Arkilove-blogin Miru heitti minua hyväntuulen haasteella. Haaste on lähtöisin Tipulassa -blogista. Haasteen jujuna on ilahduttaa bloggaajakavereita ja samalla jakaa ilahdutusta eteenpäin. Mirun sanoja lainaten "Eiköhän siis aleta ilahdutteleen blogimaailman ystäviä!"



Säännöt ovat yksinkertaiset:

  • Kirjoita blogiteksti, jossa kerrot haasteen säännöt ja haastat mukaan valitsemasi bloggaajat (päätät itse määrän). Jos haluat, ylläolevaa kuvaa saa vapaasti käyttää postauksessa.
  • Kun haastamasi bloggaaja lähtee mukaan ja julkaisee haastepostauksen blogissaan, laita ilahdutusasia vireille. Voit ilahduttaa bloggaajakaveria sinulle sopivimmalla tavalla esimerkiksi postittamalla hänelle kortin, kirjeen, pienen herkun tai jotain omatekemää. Ilahduttaa voit myös vaikkapa kommenttien tai sähköpostin välityksellä!
  • Voit tottakai ilahduttaa myös haasteessa jo mukana olevaa bloggaajakaveria, mutta silloin haastetun ei tarvitse enää itse haastaa uusia kirjoittajia. :)

Minä laitan haasteen eteenpäin Kirsille, Hiljaa hyvä tulee -blogiin. Haasteen saa myös napata tästä eteenpäin laitettavaksi!

1.2.2015

Supertreeneihin Naantaliin

Ajattelin vinkata, että ilmoittautuminen Naantalin Supertreeneihin on alkanut. Itselläni tuo tapahtuma on aina sellainen varma kevään merkki, jonka tuntivalikoimaan tutustutaan huolella etukäteem ja ilmoittautuminen suoritetaan heti kuin mahdollista.

Kuva: supertreenit.fi

Jos Supertreenit ei vielä ole sinulle tuttu, niin kyseessä on Turun Urheiluliiton järjestämä hyvän olon jumppapäivä Naantalin Kylpylän ympäristössä.  Yli sata tuntia ohjattuja jumppia, mielenkiintoisia luentoja, hyvää mieltä ja rentoa fiilistä. Tapahtuma kokoaa yhteen niin himojumppaajat kuin meidät tavalliset liikkujatkin.  Ei siis tarvitse olle himoliikkuja trendivetimissä, jotta uskallat paikalle, jumpata voit juuri omalla tasollasi. Osallistujat ovat 99% naisia, mutta joka vuosi jokunen mieskin on uskaltautunut paikalle. Ikähaitari on myös laaja teineistä keski-iän ylittäneisiin, joten reippaasti mukaan vaan.

kuva: supertreenit.fi

 Tapahtuman päälava sijaitsee Maijamäen liikuntahallissa, joka on ihan kylpylän lähituntumassa. Tuntivalikoima on niin laaja, että ihan hengästyttää. Maijamäen hallin tunnit ovat kaikille avoimia, mutta lisäksi on mahdollista valita pari tuntia muista saleista. Näissä varauksissa nopeat syövät hitaat eli paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Toki paikanpäällä on mahdollista vielä säätää valintojen kanssa, sillä kaikki yli jääneet liput tulevat vaihtopisteelle vaihdettavaksi. Jumppavalikoimaa löydät crossfitistä joogaan, aqua zumbasta vatsa-peppuun, burlesquesta afro danceen ja kaikkea siltä väliltä. Itse yritän joka vuosi testata tapahtumassa jonkun uuden lajin.

kuva: supertreenit.fi

Tapahtumassa on liikkumisen lisäksi mahdollista osallistua myös moniin laadukkaisiin luentoihin. Tärppinä esimerkiksi Anne Kukkohovin " Syö itsesi kauniiksi". Harmi vaan, että tuo luento on samaan aikaan kuin Kimmo Jukurin Sh'bam. Monen vuoden kokemuksella voin sanoa, että tuota tansillista tuntia ei kannata jättää väliin. Kimmon hyvä fiilis tarttuu varmasti jokaiseen.

Tapahtuman hinta 43€, joka pitää sisällään jumppien ja luentojen lisäksi todella (tarkoitan todella) ison tuotekassin vai pitäisikö sanoat kassit. Ei ole meinaan yksi kassi enää riittänyt tuotepaketin kuljettamiseen.

Suosittelen isolla S:llä. Jos tykkään liikunnasta eikä Naantali ole liian kaukana niin otapa suunta 15.3. kohti Naantalia!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...