Täydellinen lomapäivä

Pari ylimääräistä lomapäivää tuntuu tässä kohden syksyä luksukselta. Pieni breikki kiireen keskelle. Ja vaikka lomasuunnitelmat näyttävätkin muuttuvan lennossa niin ei haittaa. Parasta just nyt on oma aika perheen kanssa. Tänään nukuttiin koko perhe hävyttömän pitkään ja aamupäivän vietin keittiön puolella. Enpä olisi kymmenen vuotta sitten uskonut, että sitä voi rentoutua ruokaa laittamalla. Että kKuinka ihanaa onkaan upottaa kädet taikinaan ja pyöritellä sämpylöitä. Tätäkin pitäisi harrastaa entistä useammin.

Ruuan jälkeen lähdettiin porukalla metsäretkelle Teijolle. Tarkoituksena oli testata Sahajärvelle tehtyä käsikäyttöistä "lossia", mutta ei ihan tiedetty missä se on. Lähdetiin tietenkin kiertämään järveä väärään suuntaan vain huomataksemme kauimmaisessa kulmassa, että ollaan täysin väärässä paikassa ja järvi on paaaljon suurempi kuin luulimmekaan. Eipä auttanut muu kuin kääntyä takaisin ja jättää lossin käyttö toiseen kertaan. Onneksi keli oli mitä parhain, eväitä mukana ja kenellekään ei tullut känkkäränkkää. Pojat olivat alkuun toki pettyneitä kun eivät päässeet lossia hinaamaan, mutta onneksi pari uutta pokemonia haihdutti pahan mielen.

Kotona kaivettiin kaapista esiin pastakone. Kumpikaan meistä ei oikein muista mistä tuo kone meille on tullut, mutta seurusteluaikana tehtiin aina silloin tällöin itse ravioleja. Sitten tuli raksa ja sitten lapset ja pastakone on saanut olla lähes 10 vuotta kaapin perällä käyttämättömänä. Muistikuva oli, että jotenkin puuha oli aina vähän hankalaa, mutta lopputulos maistuvaa. Tänään kuitenkin pastan teko sujui kuin tanssi. Taikina oli juuri sopivaa, kuopus innostui koneen pyörittämisestä ja mies teki loistavat täytteet. Ehkäpä omissa kokkaustaidoissakin on tässä vuosien kuluessa tapahtunut kehittymistä. Varmaa kuitenkin on, että enää koneen ei anneta pölyttyä nurkassa vaan tehdään pastaa useamminkin itse.

Vaikka päivä ei ollut ollenkaan sellainen kuin alunperin suunniteltiin, oli se täydellinen lomapäivä. Kun normaalisti on päivät nenä kiinni ruudussa, on ihanaa puuhastella kaikenlaista omaa. Nyt on aika nostaa jalat pöydälle ja nauttia kuppi teetä kynttilänvalossa. Samalla aion ahmia loppuun Cecilia Samartinin kirjan Nora ja Alicia, johon olen ihan koukussa. 

Maistuisiko sushi? - muutama vinkki aloittelijalle

Meidän perheen miehillä alkoi perjantaina syysloma. Itse liityn joukkoon vasta vähän myöhemmin, sillä alkuviikon paiskin hommia ihan normaalisti. Loman alkajaisiksi meillä on tapana tehdä jotain spesiaaliasapuskaa. Pojat saavat päättää ja nykyään valinta kohdistuu lähes aina sushiin. Tämä sopii meille aikuisille myös paremmin kuin hyvin.

Sushi ja meidän yhteinen taival alkoi vähän yllättäen, sillä aikamoisista ennakkoluuloja liittyi tuohon nykyiseen herkkuumme. Onneksi naapurin taiwanista kotoisin oleva rouva toi meille kerran laatikollisen noita vihreitä kääröjä. Varovasti maisteltiin kun ei kehdattu kieltäytyäkään. Yllätyimme positiivisesti. Käytiin hakemassa kahvilasta laatikko jos toinenkin. Kävin kansalaisopistolla yhden illan kurssilla opettelemassa rullan käärimistä. Kuopus innostui seuraavaksi ja pian esikoinen seurasi perässä. Jokaisella meillä on omat makumieltymykset, joten kotona rullia tehdään aika montaa eri sorttia.

Vaikka periaatteessa sushien kääriminen on varsin yksinkertaista niin muutama jutun olen kuitenkin kantapään kautta oppinut. Tärkeimmässä roolissa on riisi ja sen oikea kypsyys. Sen kanssa ei kannata oikoa, sillä hosumisen huomaa lopputuloksessa.

Meillä susheja tehdään paljon ja siltikään niitä ei juuri riitä seuravalle päivälle. Keitänkin aina kerralla koko sushiriisipaketin. Eri riisimerkeillä on vähän erilaiset keitto-ohjeet, mutta olen tykästynyt tähän Hakumaki sushiriisiin, joka huuhdellaan kylmällä vedellä useaan kertaan ennen keittämistä. Itse teen sen niin, että laitan riisin kulhoon, vettä reilusti päälle, sekoittelen vähän ja kaadan veden pois ja toistan 4-5 kertaa. Tämän jälkeen riisi kattilaan ja vettä päälle ja keitetään ohjeen mukaan. Keittämisen jälkeen riisin on hyvä antaa levätä kannen alla vielä ainakin yhtä pitkän ajan.

Parhaimman lopputuloksen saat, kun lisäät lopuksi riisin mukaan riisiviinietikkaseoksen. Yhden paketin riisisatsiin tein seoksen 1 dl riisiviinietikasta, reilu 1/2 dl sokerista ja 2 tl suolaa. Lämmitä riisiviinietikka ja sekoita kunnes sokeri ja suola ovat sulaneet. Älä keitä. Lisää seos riisin joukkoon ja sekoita. Anna riisin jäähtyä.

Riisin jäähtyessä on hyvä aika pilkkoa väliin tulevat ainekset. Väliinhän voit laittaa oikeastaa mitä vain, rohkeasti vaan testaamaan. Meillä sushin sisältä löytyy useimmiten kylmäsavustettua lohta, tonnikalaa, katkarapuja, avokadoa, kurkkua ja paprikaa erilaisina comboina. Tällä kertaa uutuutena oli Bonjour Wasabi Twist - tuorejuusto, joka toi aika mukavan twistin susheihin. Lapsille oli liian tulista, mutta meille aikuisille maistui hyvin.

Yhdestä riisipaketista tulee meidän tyylillä 7-8 pötköä sushia, tarvitset siis 2 pakettia merileväarkkeja. Levitä ohut kerros riisiä levylle. Saat sen levitettyä helpoiten märillä sormillä. Kannattaa pitää lähellä pieni kuppi, jossa on vettä niin saat välillä kastettua sormet. Muista jättää leväarkin yläreunaan n. 1,5 cm "tyhjää" kiinnitystä varten. Laita haluamasi täytteet alareunaan ja rullaa. Kasta yläreunan tyhjä alue, jotta saat rullan liimattua kiinni. Itse laitan valmiit rullat vielä hetkeksi jääkaappiin ennen paloiksi leikkaamista, tulevat jotenkin kiinteämmäksi niin ja leikkaaminen on helpompaa. Jos leikkaaminen tuntuu hankalalta, niin kastele veitsi ennen leikkaamista. Riisi ei tartu veitseen niin helposti. Yhdesä pötköstä saat n. 8 sushipalaa.

Nautitaan soijakastikkeen kera. Ja jos tykkäät pienestä poltteesta niin lisää kastikkeen joukkoon wasabia.  Nam!

Copenhagen Torvhallerne

Luonnoksiin oli unohtunut vielä tämä yksi postaus Kööpenhaminasta. Toisaalta ajankohtainen, sillä Kööpenhamina on tänä viikonloppuna ollut taas mielessä. Takataskusta löytyy nimittäin keväälle jälleen liput tuonne suosikkikaupunkiini. Tällä kertaa matkaseuraksi lähtee 4 ihanaa ystävääni, joten luvassa on taas erilainen näkökulma kaupunkiin.

Nämä kuvat ovat Kööpenhaminan kauniista kauppahallista, joka lumosi tarjonnallaan. Aika usein kauppahallithan ovat vanhoja arvokkaita tiilirakennuksia ja pitävät sisällään hyvinkin perinteistä tarjontaa historian havinalla höystettynä. Kauppahallit kuuluvat meillä aina käyntikohteisiin ja edellä kuvattua tunnelmaa odotin nytkin. Kööpenhallin kauppahallit tarjosivat kuitenkin tunnelmaa hyvinkin modernilla twistillä. Kaksi isompaa hallia ja niiden väliin jäävä ulkoalue tarjosivat nimittäin herkkujen lisäksi silmänruokaa. Kaikki oli kauniisti esillä ja perinteisten kala- ja lihatiskien lisäksi tarjolla trendikkäästi luomua ja lähiruokaa, herkkuja ja smoothieita, mukaanotettavia annoksia useista ravintoloista. Kulinaristille hallit ovat aarreaitta. Kannattaa tulla nälkäisenä ja herkutella vaikka useammassakin pisteessä ja sen jälkeen napata täältä mukaan tuliaiset.

Olen ihan fiiliksissä siitä, että toukokuussa suunta on jälleen Tanskaan. Monenkaan visiitin jälkeen kaupunki ei tunnu tylsältä kohteelta vaan odotan mitä uutta se nyt meille tarjoaa...

Hämmentävä Christiania

 

Christiania on Kööpenhaminassa sijaiseva vapaakaupungiksi julistautunut alue. Alue on aikoinaan ollut kasarmialuetta ja sen tyhjennyttyä hipit ja talonvaltaajat omivat sen käyttöönsä. Nykypäivänä alueella asustaa hippejä, taiteilijoita ja huumeidenkäyttäjiä. Vaikka huumeidenmyynti on laitonta Tanskassa, myydään alueella tupakkaa vahvempaa poltettavaa aivan avoimesti. Alueen alkuperäinen hippimäisyys onkin vaihtunut rikollisjengien valtaamaksi business centeriksi.

Olemme tosiaan aikaisemmin matkustaneet Kööpenhaminassa lasten kanssa, eikä olisi tullut mieleenkään vierailla kohteessa. Alue on kuitenkin vähän epämääräisessä maineessa. Nyt halusimme alueella käydä, sillä onhan kyseessä kuitenkin oikeasti yksi Kööpenhaminen maamerkeistä. Alueella vierailee vuosittain noin miljoona turistia, joten erityisen vaarallisena en osaa aluetta pitää.

Christiania ei voi jäädä huomaamatta jos lähellä liikkuu, sillä kasarmialue on aidattu ja koko aita koristeltu taidokkailla graffiteilla. Muurien sisäpuolella ympäristö on sellaisella hurmaavalla tavalla ränsistynyt. Kaunis, vähemmän kaunis ja mielenkiintoinen. Silmiinpistäviä yksityiskohtia on paljon. Alueella ei saa autoilla, joten pienillä kujilla on mukava kävellä. Siellä täällä näkyi viitteitä alueen yhteisöllisyydestä; tavaranvaihtopiste, yhteissauna, pyörälainaamo. Kontrasti muurin eri puolilla on suuri.

Alueella kierrellessämme huomasimme yhdellä kadulla markkinameininkiä ja suuntasimme tietenkin sinne. Hetken kummastelun jälkeen havaitsimme olevamme keskellä kannabiskioskeja. Pusher Streetillä käydään avointa kauppaa ja siellä valokuvaaminen on ehdottomasti kielletty. Kymmeniä pieniä enemmän tai vähemmän peiteltyjä kioskeja, joiden takana huppupäiset naamioidut miehet kauppasivat sätkiään. Edes tällä kadun pätkällä ei tuntunut vaaralliselta, sillä turisteja oli kadut täynnä. Koko homma tuntui ja näytti enemmän teatterilta. Turisteja varten pystytetyltä "pahalta paikalta", jossa voi käydä harrastamassa pieniä laittomuuksia.

Näiden kioskien lisäksi Christianiasta löytyy toki muutakin; ravintoloita, kahviloita, kauppoja ja löydettiinpä yksi tyylikäs (ja täysin alueen tyyliin sopimaton) sisustusliikekin.

Christiania on mielestäni vierailemisen arvoinen kohde. Siellä näkee palasen täysin erilaista Kööpenhaminaa. Pimeään aikaan en lähtisi alueelle hortoilemaan, mutta päiväsaikaan alueella liikkuu paljon ihmisiä ja liikkuminen on turvallista. Muistat vaan alueen säännöt: pidät hauskaa, et juokse (saattaa aiheuttaa paniikkia) ja jätät kameran laukkuun.


Alue on kaikenkaikkiaan hämmentävä. Samaan aikaan kaunis ja ruma. Turistikohde ja huumekaupan keskus. Yhteisöllinen ja itsekäs. Itse en usko, että alue pysyy tuollaisena enää monia vuosia. Maapohja on miljoonien arvoinen ja heti muurien ulkopuolella rakennetaan tällä hetkellä toinen toistaan hienompia asuinrakennuksia. Vaikka alue onkin ainutlaatuinen turistikohteena, uskon että raha puhuu jossain vaiheessa. Kaunis alue tulee joskus vielä olemaan modernien talojen ja kauniiden hoidettujen puistojen valtaama ja puhdistettu nykyisistä epämääräisyyksistä.

Pyöräillen Kööpenhaminassa

 

Meillä oli vain yksi suunnitelma Kööpenhaminaan: kaupunkiin tutustuminen pyöräillen. Kaupunki on tunnettu pyöräilykulttuuristaan ja kaupunkisuunnittelussa pyöräilijät on otettu todella hyvin huomioon. Vähän kyllä hirvitti etukäteen. Vauhdit näyttivät olevan aikamoisia ja liikenne muutenkin vilkasta.

Mieheni löysi etukäteen netistä bycyklen.dk - palvelun, jota kautta vuokrasimme pyörät. Jo ennen matkaa rekisteröidyin palvelun käyttäjäksi. Palveluun annetaan luottokortin tiedot ja paikanpäällä pyörän nappaaminen telineestä vaatii ainoastaan käyttäjätunnuksen ja salasanan. Laskutus tapahtuu automaattisesti sen mukaan kuinka kauan pyörä on ollut lainassa (25 DKK/h = 3,40 €/h). Pyöräpisteitä löytyy lukuisia ympäri kaupunkia. Voit ottaa pyörät yhdestä pisteestä ja palauttaa toiseen.

Pyörässä on mukana tabletti, jonka avulla voi navigoida kaupungissa. Sen avulla löytyi helposti lähinnä oleva palautuspiste ja tärkeimmät nähtävyydet. Lisäksi näet kuinka kauan olet ollut liikkeellä. Pyörissä on mukana avustava moottori, jonka avulla polkeminen on kevyttä. Muuten pyörä onkin varsin raskas liikuttaa eikä siksi sovellu lapsille. Moottorin akku kestää n. 2 tuntia, jonka jälkeen pyöräily muuttuu huomattavan raskaaksi. Kannattaa siis pyörää valitessaan tarkistaa ensin pyörän akun lataustilanne. Se näkyy helposti tabletin näytöllä.

Kun olet löytänyt sopivan pyörän, kirjaudutaan omilla tunnuksilla sisään. Samoilla tunnuksilla saa vuokrata yhtäaikaisesti kaksi pyörää. Pyörän lukitus aukeaa ja matka alkakoon. Pyörän voi myös lukita muualle kuin telineeseen ja lukko on aukaistavissa vain omilla tunnuksilla. Tosi kätevää. Ajon jälkeen pyörä palautetaan lataustelineeseen ja kuitataan vuokraus valmiiksi. Koska laskutus menee alkavien tuntien mukaan, kannattaa hieman tarkkailla matka-aikaa; 59 minuuttia on 25 DKK, 1h on 50 DKK. Heti palautuksen jälkeen sähköpostiin kilahtaa sekä selostus reissusta että kuitti maksusta. Koettiin tämä palvelu todella toimivaksi ja myös edulliseksi. Esim. meidän hotellin pyörävuokraus olisi ollut 150 DKK/päivä, mutta emme kuitenkaan polkeneet koko päivää ja oli kätevää kun pyörän voi jättää muualle kuin lähtöpisteeseen. Teimme pariin otteeseen niin, että kävelimme toiseen suuntaan ja palasimme takaisin pyöräillen.

Ja se pyöräily itsessään... helpompaa kuin kuvittelinkaan. Ensimmäisenä päivänä aloitimme pyöräilyn Harbour Circle -reittiä pitkin. Kyseessä on yhteensä 13 km pitkä merkitty reitti joen rannalla. Lukuisat sillat mahdollistavat myös tarvittaessa lyhyemmät matkat. Suosittelen sitäkin. Rantaa pitkin oli mukavan rauhallista polkea ja reitin varrella oli monenlaista nähtävää, jota ei välttämättä muuten tulisi nähtyä. Reitti poikkesi niin uusilla asuntoalueilla kuin siirtolapuutarha-alueellakin. Muutamissa kohdissa olisin kaivannut lisää opasteita, mutta koska reitti kulki pääsääntöisesti rantaa pitkin ei eksymisen vaaraa kuitenkaan ollut.

Kun oltiin saatu varmuutta pyöräilyyn, lähdettiin sukkuloimaan myös kaupunkialueelle. Pyöräilijöille on omat kaistansa ja se teki pyöräilyn todella mukavaksi ja sujuvaksi. Pyöräkaistat olivat leveitä ja nopeammat pyöräilijät suhahtivat vasemmalta ohi tarvittaessa. Risteyksissä oli omat valot pyöräilijöille ja yleensä myös omat kaistat kääntyville. Parissa haastavammassa risteyksessä liimauduimme paikallisten perään ja katsoimme mallia heistä.

Suosittelen lämpimästi tutustumaan Kööpenhaminaan pyörillä, mutta ellei pyöräily houkuttele on tutustumistapoja lukuisia; opastetut segway ajelut, kanaaliristeilyt, vuokrattavat veneet, kajakit, riksat, hop on hop off -bussit jne. Sen kuin valitset oman tapasi...

Ihana Kööpenhamina

 

 

Terveiset aina yhtä ihanasta Kööpenhaminasta! Laskeskeltiin tuossa mieheni kanssa, että viimeisen reilun viiden vuoden aikana olemme käyneet Tanskassa neljä kertaa, joista kolme kertaa Kööpenhaminassa. Tuossa maassa ja kaupungissa vaan on jotain kertakaikkiaan valloittavaa ja kotoisaa. Jos moni haaveilee eläkepäivistä Välimeren rannalla, voisi Tanska olla meille sopiva kohde.

Tällä kertaa olimme ensimmäistä kertaa Kööpenhaminassa kahdestaan ja se mahdollisti aivan uudenlaisen tutustumisen kaupunkiin. Tämä oli itseasiassa aika extempore -reissu, sillä tätä ei tähän vuoteen suunniteltu. Olimmehan jo kevääksi varanneet itsellemme aikuisten matkan Lontooseen.  Norwegianin huippuhalvat liput saivat kuitenkin aikaan spontaanin ostoreaktion :)  Olimme reissussa kaksi yötä, mutta hyvien lentoaikataulujen ansiosta saimme viettää perillä kolme täyttä päivää. Kaupunkilomaan tuo on aivan riittävä aika ja siinä ehtii nähdä monenlaista ja kävellä jalkansa kipeiksi.

Lähdimme reissuun lähes kokonaan ilman suunnitelmia. Ainoa ajatus oli tutustua kaupunkiin myös pyöräillen. Aloitimme kuitenkin reissun kanaaliristeilyllä, jolla sai mukavan ja erilaisen näkökulman kaupunkiin. Tämäkin oli ihan hetken mielijohde. Olimme Nyhavnin rantaravintolassa aamiaisella, kun tarjoilija vinkkasi yhdelle pariskunnalle risteilystä. Me marssimme perässä paattiin ja tunnin verran risteilimme pitkin kanaaleja. Samalla opas kertoili mukavia yksityiskohtia kaupungista ja reitin varrelle osuneista kohteista. Lisäksi saimme vinkin superihanasta Street food alueesta, jossa lopulta vierailimme lounastamassa kaikkina kolmena päivänä. Tuon paikan tunnelmaan ja tarjontaan palaan vielä kokonaan omassa postauksessa.

Yksi mieleenjäävä kokemus oli myös vapaakaupunki Christiania, johon aikaisemmilla reissuilla lasten kanssa emme ole halunneet mennä. Paikkahan on tunnettu anarkistien, taiteilijoiden ja huumeidenkäyttäjien asuinpaikkana. Ei ihan lapsiperhekohde siis. Kokemus oli lähinnä hämmentävä, joten palaan tähänkin vielä paremmin ihan omassa postauksessaan.

Uutta meille oli myös Torvehallerna, ihana kauppahallialue pienen kävelymatkan päässä. Odotin perinteisempää kauppahallia, mutta tämähän olikin varsinainen gourmet-keidas. Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka, josta laitan lisää kuvia myöhemmin.

Tuttua ja turvallista sektoria edustivat Nyhavnin satama-alue ravintoloineen, Strøgetin ostoskatu (Illums Bolighus on must!) ja tietenkin aina niin ihana Tivoli, jossa nyt vierailimme jo kolmatta kertaa. Tällä kertaa ei tarvinnut päivystää leikkipaikan vieressä vaan vaeltelimme pitkin puistoa tunnelmasta nauttien ja söimme puistossa illallisen.  (Aikaisemmasta Tivoli -käynnistämme lasten kanssa voi lukea täältä).

Takana on siis onnistunut miniloma. Nyt vielä muutama lomapäivä edessä lasten kanssa ennenkuin arki taas alkaa. Suunnitelmissa ainakin uintia ja kiipeilyä...

Leppoisa päivä Fiskarsin antiikkipäivillä

Tällä viikolla on taas vietetty ihania lomapäiviä. Torstaina vietimme ystäväni kanssa laatuaikaa Helsingissä. Uhkaavista sääennusteista huolimatta ilma pysyi kuivana ja pääsimme kiertelemään kaupungilla sisustusliikkeitä. Suuria ostoksia ei tehty vaan ennemminkin nautimme vapaasta ja kiireettömästä päivästä. Kohokohdan tarjosi jälleen Bronda, jonka lounas hakee vertaistaan. Mielettömiä makuelämyksiä..

Perjantaina vein pikkupojat mamman ja pappan luo, josta heidän matkansa jatkui Okraan eläimiä ja koneita ihmettelemään. Isoimman miehen taas otin mukaani Fiskarsin antiikkipäiville. Mieheni ei voi sietää kirpputoreja tai yleensäkään kaupoissa kiertelemistä, mutta Fiskarsiin saan hänet aina mukaani. Antiikkipäivät nimenä antavat ehkä kuvan kalliista ja hienosta tapahtumasta, mutta suosittelisin rohkeasti kokeilemaan ja yllättymään. Tavaraa on laidasta laitaan, edullisesta kalliiseen. Jo muutamalla eurollakin voi tehdä löytöjä. Ja ainahan voi vaan ihastella ja nauttia tunnelmasta. Tapahtuma-alueen lisäksi Fiskarsin tori täyttyy myyjistä. Paikalla on niin vanhojen tavaroiden myyjiä kuin käsityöläisiäkin. Me teimme ainokaisen löytömme torilta ja täydensimme yhtä lasisarjaa rikkoutuneen cocktaillasin verran.

Fiskarsista jatkoimme matkaa extempore Billnäsiin. Tuo lähellä sijaitseva ruukkialue oli ennen antiikkipäivien koti, mutta omistuskuvioiden muuttuessa tapahtuma siirtyi Fiskarsiin. En itseasiassa ole Billnäsissä sen jälkeen käynyt, joten ajateltiin käydä kurkkaamassa sekin. Tiesin, että jotain antiikkimeininkiä sielläkin samaan aikaan on, mutta en sitä kuinka isosti.  Iso piha-alue täynnä telttoja ja iso navetta täynnä myyntipöytiä. Tämä tapahtuma on ilmainen ja katsottavaa niin paljon, että kannattaa ehdottomasti kurvata myöskin tänne.  Fiskarsin ja Billnäsin antiikkitapahtumat ovat käynnissä vielä sunnuntaina klo 10-17.

Billnäsistä jatkoimme matkaa Tammisaaren asunnolle. Kaupungissa oli yllätykseksemme Merivoimien vuosipäivä, joten pääsimme tutustumaan isoihin aluksiin ja muuhun armeijakalustoon. Mieheen iski nostalgia ja ihan muutaman armeijajutun sain illan aikana kuulla :)


Tänään olikin sitten paluu normijuttuihin. Kuopuksen korvatulehdus oli jälleen uusinut, joten metsästettiin lääkäriä kaupungista. Aikoja ei ollut mihinkään vapaana, mutta onneksi Mehiläinen ei pettänyt tälläkään kertaa vaan pääsimme ilman ajanvarausta lääkärin juttusille. Toivottavasti tämän kesän kuurit olisivat nyt tässä...

Iloa tuottavia loma-ajatuksia

 

Tällä viikolla eteeni tuli alla oleva teksti:

"Usein karsimme kiireessä juuri niistä asioista, jotka tuottavat meille hyviä tunteita: Kun on paljon tekemistä, jatkamme velvollisuuksien suorittamista, sen sijaan että lähtisimme tekemään jotain, mikä tuottaa meille iloa."

Kolahti ja kovaa. Näinhän olin toiminut koko kevään. Suorittanut ja suorittanut väsymykseen asti. Työntänyt syrjään kaiken iloa tuottavan. Puskenut eteenpäin härkäpäisellä otteella.

Niinpä olenkin viime viikolla keskittynyt tekemään nimenomaan iloa minulle tuottavia asioita. Ahminut kirjahyllyssä keväästä asti odottaneita romaaneja, nukkunut hävyttömän myöhäiseen ja torkkunut vielä vähän päälle. Aloittanut yhden isomman tuunausprojektin. Leiponut suolaista ja makeaa. Siivonnut kaappeja antaumuksella ja käynyt lasten kanssa iltatorilla niitä myymässä. Korkannut Tammisaaren ja Fiskarsin kesän. Löhönnyt aurinkotuolissa ja maistellut mansikoita. Heittänyt talviturkin Sahajärven rantaan. Suunnitellut tulevia reissuja ja unelmoinut matkoista maailmalle. Tanssinut olohuoneessa 90-luvun hittien tahtiin ja katselut Game of Thrones viimeisimmän kauden maratonina läpi. Miettinyt maailman menoa ja omia haaveita.

Juuri nyt katselen ikkunasta takapihalla vesipyssyillä toisiaan jahtaavia nakupellejä. Se jos mikä tuottaa iloa ♥

Juhannusta!

En ollut lainkaan muistanut, että tänään perjantaina on vapaapäivä. Niinpä olin suunnitellut viikon työkuviot viiden päivän mukaan. Niin, että saisin perjantaina rauhassa putsattua pöydän lomaa varten. Viime sunnuntaina havahduin siihen, että hetkinen.... lomanihan alkaakin jo päivän etuajassa. Pientä säätöä ja hässäkkää viikko piti sisällään, mutta sain kuin sainkin kaiken valmiiksi ja pöydän puhtaaksi. Onneksi torstaina tuntui, että ainakin puoli Suomea ja meidän yritystä oli aloittanut juhannuksen vieton jo etuajassa.

Juhannusta vietämme perinteisesti ilman sen kummempia suunnitelmia. Tänään ollaan kotosalla, tehdään sään salliessa vähän pihahommia, syödään hyvin ja saunotaan. Muita täällä suunnalla ei taida kotona ollakaan, niin hiljaisilta kadut vaikuttavat. Huomenna ajellaan sään salliessa Fiskarsiin, mutta ainakin maalle vanhempieni luo syömään.

Samansuuntaiset ovat koko lomani suunnitelmat. Ei kovinkaan paljoa mitään valmiiksi suunniteltua. Maanantaina saamme taas Tammisaaren kesäkodin avaimet, joten siellä tulemme varmasti viettämään aikaa. Ystäväni kanssa perinteinen kesäretki suunnataan tänäkin kesänä Helsinkiin ja Tallinnassa pyörähdämme ystäväpariskunnan kanssa. Siinä ne suurimmat suunnitelmat. Kirjahyllyssä moni kirja odottaa lukemistaan, Game of Thores maratoni on aluillaan ja muutaman kaapinkin voisi lomalla siivota. Eiköhän ne akutkin siinä sivussa lataudu syksyä varten.

Mukavaa juhannusta sinullekin!

Upea Krkan kansallispuisto Kroatiassa

 

Edellisellä kerralla Kroatiassa olessamme yhtenä suunnitelmana oli pistäytyä Krkan kansallispuistossa. Oli kuitenkin niin kuuma, että pienten lasten kanssa reissu ei olisi onnistunut. Onneksi nyt saimme uuden mahdollisuuden käydä tutustumassa tuohon alueeseen. Ja oi, mikä alue se onkaan. Jos lomailet Kroatiassa ja Krka sijaitsee kohtuullisen matkan päässä, niin Mene! ja Koe!


Alueelle järjestetään paljon opastettuja matkoja, mutta omatoimisesti reissu onnistuu myös erinomaisesti. Me lähdimme matkaan omatoimisesti koko matkaseurueemme voimin, sillä Sibenikistä Krkaan oli vain n. 15 minuutin taksimatka.

Taksi jätti meidät puiston porteille ja liput ostettuamme ihmettelimme hetken minne mennä. Meidät opastettiin bussin kyytiin, joka lähti kuljettamaan meitä mutkikkaita serpentiiniteitä kohti matkan määränpäätä. Krkan kansallispuisto on tunnettu erityisesti monista vesiputouksistaan ja vehreästä luonnosta niiden ympärillä. Alueen upeutta ei pysty sanoin kuvailemaan, eivätkä kuvatkaan tee sille oikeutta. Ensimmäiset viitteet alueen kauneudesta saimme jo bussin ikkunoista. Jyrkkää rinnettä laskeuduttaessa edessä kimmelsi vehreyden keskellä turkoosinvihreä joki.

Bussin jättäessä meidät alas laaksoon, lähdimme viitoitetulle pitkospuupolulle metsään. Oi, miten toivoinkaan, että olisin saanut kulkea tuolla vailla muita turisteja. Aistia satumetsän jokaisen erityisen ja herkän piirteen. Joka puolella oli pieniä ja vähän isompiakin vesiputouksia ja kaiken ylle kaartuivat vehreät puut. Vesi oli niin kirkasta, että kalat ja pohja näkyivät vaivatta. Metsässä kiemurteleva polku oli tasainen ja leveä ja matka sen mittainen, että porukan 4-vuotias kuopuskin sen jaksoi vaivatta.

n. 2/3 osaa matkasta kuljettuamme pääsimme loppuhuipennuksen äärelle. Isot upeat putoukset, jotka laskeutuvat altaaksi tehden alueelle luonnon oman vesipuiston. Mekin olimme varustautuneet uintia varten, mutta epätasaisen pohjan takia tyydyimme kahlailemaan rannan lähettyvillä. Vesiputousten juurella olikin oivallinen taukopaikka. Jäätelöä tai ruokaa on tarjolla kioskeissa, mutta tilaa on vaikka omalle piknikille. Tähän lähelle rantautuvat myös jokilaivat, joilla myös voi tulla alueelle.

Näiden putouksien juurelta alkaa nousu kohti bussipysäkkiä. Matkalla on vielä monen monta mahdollisuutta ihailla upeita putouksia ja yrittää ikuistaa niiden kauneutta kuviin.

Vinkkejä Krkan retkelle:

- jos tulet taksilla, pyydä taksikuskilta puhelinnumero, sillä Krkassa ei päivystä takseja vaan se pitää erikseen tilata hakemaan...
- WC on maksullinen, varaa kolikoita mukaan
- reitin loppuosassa on paljon rappusnousua, joten reitti ei ole esteetön.
- vehreä metsä suojaa suoralta auringonpaisteelta, mutta kuumimmalla helteellä ilma saattaa silti olla tukalan kostea