Helmikuun hetket

Yleensä helmikuu on minulle vuoden hankalin kuukausi. Kevät tuntuu olevan vielä kaukana ja talvi on jatkunut jo ihan tarpeeksi. Ulkona ankean näköistä ja aurinko tuntuu kadonneen lopullisesti. Tänä vuonna helmikuu on kuitenkin ollut niin täynnä ohjelmaa, että koko kuukausi on vilahtanut ohi nopeammin kuin huomasinkaan.

Helmikuussa minua on ilahduttanut erityisesti...

Nepalilainen ruoka. Kotikaupunkiimme avattiin uusi ravintola Bhanchha Ghar, joka tarjoaa nepalilaista ruokaa. Helmikuun aikana ehdin käydä siellä jo kahdesti. Maukasta ruokaa, uusia makumaailmoja.

Elokuvat. Joskus menee kuukausia etten käy lainkaan elokuvissa.  Tänä vuonna olen käynyt jo kolmesti. Lasten kanssa katsoimme Paddigtonin ja Risto Räppääjän, työkavereiden kanssa kotimaisen höpsötyksen Viikossa aikuiseksi. Kyllä leffateatterissa vaan on oma tunnelmansa...

Johan Falck. Jos on elokuvia käyty katsomassa leffateatterissa niin on niitä katsottu ahkerasti myös kotona. Lauantai-illan vakionauhoitus on ruotsalainen Johan Falck elokuvasarja, joka sitten sunnuntaisin yleensä katsotaan.

Minilomat Naantaliin ja Helsinkiin. Pienikin irtiotto arjesta aina piristää.

Lihapullaresepti. Lihapullat ovat olleet minun keittiöni heikko kohta. Ei onnistu, ei sitten millään. Tapas-kurssilla saimme espanjalaisten lihapullien reseptin ja siinä se vihdoin oli. Resepti, jolla minäkin saan lihapullat onnistumaan. Lisäilen tännekin kun meillä seuraavaksi on lihapullapäivä.

Pinaatti ja passion. Helmikuun vakituiset keittiövieraat. Hedelmiä ja vihanneksia on muutenkin nautittu normaalia enemmän. Smoothiekokeilut jatkuvat mitä yllättävimmillä yhdistelmillä...

Stressiä ja rentoutumista

Puuh! Mikä viikko! Tietää taas töitä tehneensä. Iltaisin olen ollut niin puhki, että ei ole tullut mieleenkään konetta enää avata. Tällä viikolla myös koko harrastusrumba alkoi täydellä tohinalla eli menoa on riittänyt senkin puolesta.

Onneksi viikon päätteeksi oli jo valmiiksi sovittu mukavaa rentoutumista. Käytiin ystäväni kanssa eilen katsomassa kotimainen elokuva "Ei kiitos". Pari tuntia pimeässä salissa karkkipussin kera rentoutti mukavasti :)

Elokuva oli tosi hyvä. Tykkäsin paljon. Olen Annaleena Härkösen kirjoittaman kirjan lukenut joskus aikoja sitten ja odotin jotenkin vakavampaa elokuvaa. Tätähän sai nauraa melkein koko ajan. Voin suositella. Alla leffan traileri, joka tosin mielestäni ei tee oikeutta leffalle. Leffa on parempi kuin tämä pätkä antaa ymmärtää.

Nyt on tiedossa rento viikonloppu ilman mitään sovittua ohjelmaa. Tavoitteena ulkoilla, siivoilla ja piipahtaa salillakin.

Aurinkoista viikonloppua!

Koskemattomat

Eilen vietin rauhallista iltaa yksin kotona. Sohvalla karkkipussin kanssa elokuvaa katsellen. Aika luksusta katsoa elokuva alusta loppuun ilman katkoksia.

Pakko vinkata teillekin tästä elokuvasta. Jostain blogista itsekin nappasin tästä suosituksen. Kyseessä on ranskalainen draamakomedia Koskemattomat (Intouchbles), joka perustuu tositapahtumiin. Elokuva kertoo nelirajaahalvaantuneeneen miljonäärin Philippen ja pikkurikollisen Drissin ystävyydestä. Philippe palkkaa Drissin avustajakseen. Avustajana Driss on varsin epäsovinnainen ja saa hillityn ja apaattisen Philippenkin uudelleen nauttimaan elämästä.

Elokuva sai minut sekä itkemään että nauramaan. Se oli lämminhenkinen ja täynnä tunteita. Sellainen hyvänmielen elokuva.  Elokuva on voittanut lukuisia palkintoja ja on maailman tuottoisin ei-englanninkielinen elokuva. Saa minulta isot suositukset.