Syksy on mahdollisuuksia täynnä

Kuulutko sinäkin meihin, jotka aloittavat syksyisin uuden paremman elämän? Lupaat syödä enemmän kasviksia, liikkua enemmän, treffailla enemmän ystäviä, kokkailla vain terveellistä ruokaa, käydä salilla, juoksemassa, jumpissa...

Syksyllä käännetään puhdas sivu kalenterista, jätetään taakse kesän löysäilyt ja aloitetaan tarmolla uusia juttuja. Mä teen näin joka syksy, vaikka jossain kohtaa elämän reaaliteetit yleensä lyö vastaan, vuorokauteen kun ei tullutkaan lisää tunteja...

Lähde: http://nyt.fi/fokit/s1306067845332

Jotain pientä kuitenkin toivon joka vuosi pystyväni parantamaan. Yhtenä syksynä tein päätöksen lisätä reilusti kasvisten syöntiä. Rehellisesti sanoen, olen ollut todella huono kasvisten syöjä. Vihaan kuorimista ja pilkkomista, joten on ollut helpompaa skipata heviosasto kokonaan. Koska luontaisesti en vihanneksia himoinnut, päätin, että kauppareissuilla vietän eniten aikaa juuri vihannesten ja hedelmien luona. Kun siellä hyllyjen välissä haahuilee, tarttuu mukaan väkisinkin entistä enemmän kasviksia. Tämä päätös on pitänyt ja edelleenkin käytän heviosastolla eniten aikaa kauppareissuilla. Tosi kivaksi jutuksi olen huomannut ainakin Prismassa hienosti esillä olevan satokausi-ajattelun. Siitä on tullut kokeiltua useampia uusia juttuja. Voin suositella esimerkiksi kyssäkaalia, joka tuoreena ja mehukkaana lähentelee jo lähes melonia maultaan. Meillä kelpaa lapsille välipalana ihan sellaisenaan.

Tänä syksynä yksi päätös, jonka toivoisin voivani pitää, on tavoitteellisempi liikunta. Olen aina ollut liikunnallinen, mutta sellainen on-off -tyyppi. Kokeilen ja innostun jostain, sitten taas vaihdan lajia ja innostun siitä. Oikeastaan ainoa laji, jonka on pysynyt jo vuosia on jooga ja sitäkään en saa aikaiseksi tehdä yksin ilman ohjausta. Viime keväänä innostuin taas kuntosalista ja kävinkin n. kerran viikkoon nostelemassa painoja. Ilman mitään kunnon ohjelmaa, sinne tänne sutien.  Salaa olen haaveillut pt-tunnista, jossa joku tekisi mulle valmiin ohjelman tavoitteilla.  Kynnys on ollut kuitenkin yllättävän korkea.

Syksyn uutta elämää suunnitellessa tuo pt-tunti tuli taas mieleeni. Tällä kertaa päätin myös toimia ja uusiessani salikorttia varasin heti samalla myös pt-tunnin kuntosaliohjelmaa varten. Nyt tässä kohtaa uuden ohjelman ja tapaamisen jälkeen voin vain sanoa ne kuuluisat; Miksi en ole tehnyt tätä aiemmin ???

Sain kiva ohjelman, joka on suunniteltu juuri tarpeisiini ja on muokattavissa helposti myös kotitreeniksi. Lisäksi paljon vinkkejä ja tietoa, motivaatiota. Ymmärrän nyt, miksi mun keväinen heiluminen kuntosalilla ei ole johtanut juuri mihinkään muuhun kuin hyvään omaantuntoon. Nyt suunnitelmissa on noudattaa tätä ohjelmaa ja jossain välissä ottaa uusi ohjaus ja päivittää ohjelma. Askel kohti sitä tavoitteellisempaa liikkumista on otettu, nyt pitää vain huolehtia ettei vauhti hiivu...

Tänä syksynä toteutin myös yhden pitkään haavelistalla olleen asian. Kävin tutustumassa ilmajoogaan. Ainakin pari vuotta olen halunnut kokeilla keikkumista liinan varassa, mutta aina jostain syystä jättänyt menemättä. Nyt näin ilmoituksen kokeilukerrasta ja päätin syksyn energiapuuskassani toteuttaa nyt myös tämän haaveen. Hauskaa oli ja mielellään lisääkin kokeilisin. Harmi vaan, että Salossa ei pysty tuota harrastamaan kuin kurssimuotoisesti ja aikataulu ei sovi meidän perheen kalenteriin millään. Ehkä joskus myöhemmin...

Hyvin alkanut energinen syksy tyssäsi tosin tähän viikonloppuun. Jo loppuviikosta hytisin kylmästä ja aivastelin. Flunssa iski päälle perjantaina ja viikonloppu on mennyt sohvan pohjalla lepäillessä.

Pyöräillen Kööpenhaminassa

 

Meillä oli vain yksi suunnitelma Kööpenhaminaan: kaupunkiin tutustuminen pyöräillen. Kaupunki on tunnettu pyöräilykulttuuristaan ja kaupunkisuunnittelussa pyöräilijät on otettu todella hyvin huomioon. Vähän kyllä hirvitti etukäteen. Vauhdit näyttivät olevan aikamoisia ja liikenne muutenkin vilkasta.

Mieheni löysi etukäteen netistä bycyklen.dk - palvelun, jota kautta vuokrasimme pyörät. Jo ennen matkaa rekisteröidyin palvelun käyttäjäksi. Palveluun annetaan luottokortin tiedot ja paikanpäällä pyörän nappaaminen telineestä vaatii ainoastaan käyttäjätunnuksen ja salasanan. Laskutus tapahtuu automaattisesti sen mukaan kuinka kauan pyörä on ollut lainassa (25 DKK/h = 3,40 €/h). Pyöräpisteitä löytyy lukuisia ympäri kaupunkia. Voit ottaa pyörät yhdestä pisteestä ja palauttaa toiseen.

Pyörässä on mukana tabletti, jonka avulla voi navigoida kaupungissa. Sen avulla löytyi helposti lähinnä oleva palautuspiste ja tärkeimmät nähtävyydet. Lisäksi näet kuinka kauan olet ollut liikkeellä. Pyörissä on mukana avustava moottori, jonka avulla polkeminen on kevyttä. Muuten pyörä onkin varsin raskas liikuttaa eikä siksi sovellu lapsille. Moottorin akku kestää n. 2 tuntia, jonka jälkeen pyöräily muuttuu huomattavan raskaaksi. Kannattaa siis pyörää valitessaan tarkistaa ensin pyörän akun lataustilanne. Se näkyy helposti tabletin näytöllä.

Kun olet löytänyt sopivan pyörän, kirjaudutaan omilla tunnuksilla sisään. Samoilla tunnuksilla saa vuokrata yhtäaikaisesti kaksi pyörää. Pyörän lukitus aukeaa ja matka alkakoon. Pyörän voi myös lukita muualle kuin telineeseen ja lukko on aukaistavissa vain omilla tunnuksilla. Tosi kätevää. Ajon jälkeen pyörä palautetaan lataustelineeseen ja kuitataan vuokraus valmiiksi. Koska laskutus menee alkavien tuntien mukaan, kannattaa hieman tarkkailla matka-aikaa; 59 minuuttia on 25 DKK, 1h on 50 DKK. Heti palautuksen jälkeen sähköpostiin kilahtaa sekä selostus reissusta että kuitti maksusta. Koettiin tämä palvelu todella toimivaksi ja myös edulliseksi. Esim. meidän hotellin pyörävuokraus olisi ollut 150 DKK/päivä, mutta emme kuitenkaan polkeneet koko päivää ja oli kätevää kun pyörän voi jättää muualle kuin lähtöpisteeseen. Teimme pariin otteeseen niin, että kävelimme toiseen suuntaan ja palasimme takaisin pyöräillen.

Ja se pyöräily itsessään... helpompaa kuin kuvittelinkaan. Ensimmäisenä päivänä aloitimme pyöräilyn Harbour Circle -reittiä pitkin. Kyseessä on yhteensä 13 km pitkä merkitty reitti joen rannalla. Lukuisat sillat mahdollistavat myös tarvittaessa lyhyemmät matkat. Suosittelen sitäkin. Rantaa pitkin oli mukavan rauhallista polkea ja reitin varrella oli monenlaista nähtävää, jota ei välttämättä muuten tulisi nähtyä. Reitti poikkesi niin uusilla asuntoalueilla kuin siirtolapuutarha-alueellakin. Muutamissa kohdissa olisin kaivannut lisää opasteita, mutta koska reitti kulki pääsääntöisesti rantaa pitkin ei eksymisen vaaraa kuitenkaan ollut.

Kun oltiin saatu varmuutta pyöräilyyn, lähdettiin sukkuloimaan myös kaupunkialueelle. Pyöräilijöille on omat kaistansa ja se teki pyöräilyn todella mukavaksi ja sujuvaksi. Pyöräkaistat olivat leveitä ja nopeammat pyöräilijät suhahtivat vasemmalta ohi tarvittaessa. Risteyksissä oli omat valot pyöräilijöille ja yleensä myös omat kaistat kääntyville. Parissa haastavammassa risteyksessä liimauduimme paikallisten perään ja katsoimme mallia heistä.

Suosittelen lämpimästi tutustumaan Kööpenhaminaan pyörillä, mutta ellei pyöräily houkuttele on tutustumistapoja lukuisia; opastetut segway ajelut, kanaaliristeilyt, vuokrattavat veneet, kajakit, riksat, hop on hop off -bussit jne. Sen kuin valitset oman tapasi...

Fiiliksissä viikonlopusta

 

Mukava viikonloppu takana. Paljon ulkoilua ja mukavia juttuja. Mulle viikonlopussa ehdottomasti parhainta on aikatauluttomuus. Mieli lepää kun ei tarvitse katsoa kelloa ja juosta paikasta toiseen.

Pojat pääsi perjantaina mummilaan yökylään ja me elokuviin. Käytiin katsomassa miehen toiveesta Star Wars. En ole tainnut yhtä ainutta Star Warsia ennen katsoa alusta loppuun, mutta ihan hyvähän tuo oli. Ensimmäinen kerta mulla myös 3D elokuvissa ja olihan se vaikuttavaa kun avaruusalukset kiisi ohi oikealta ja vasemmalta. Lauantaina käytiin vielä kahden kaupungilla lounaalla ja ostoksilla ennenkuin haettiin nappulat kotiin.

Kelit ovat olleet niin mainiot, että viikonlopun aikana on tullut harrastettua kattavasti talviliikuntaa, hiihtoa, luistelua ja pulkkamäkeä. Pienimmäinen oli ensimmäistä kertaa kunnolla hiihtämässä. Ensimmäiset kaksi metriä mentyään totesi, että kyllä hän voi toisenkin kierroksen mennä. Aika optimistista kun kierrosta on siinä vaiheessa puoli kilometriä edessä. Mutta niin vaan sisulla meni puolitoista kierrosta kunnes oli aivan loppu.

Tänään lähdettiin iltapäivällä vielä Mathildedaliin ulkoilemaan. Monta kertaa mainittu ja yksi lempparikohteita tässä lähistöllä. Auringon laskiessa maisemat olivat aivan upeat. Käytiin myös katsomassa noita karvakavereita, jotka ovat aika vastustamattomia otsatukkiensa alla. Pakollinen vierailu oli myös Ruukin kehräämö, sillä sormiani on syyhyttänyt aloittaa uusi kutomisprojekti.

Sunnuntain kruunaa tänään vielä sauna ja uunituoreet leivät. Näillä eväillä reippaana tulevaan viikkoon.

Kotitreeneissä

Tervetuloa kotisalilleni! Tällä salilla on aina vapaana paikka peilin edessä, musiikkina soi vain lempikappaleet ja treenitkin noudattelevat osallistujien toiveita. Treenata voi  juuri sellaisena kuin on ja mihin aikaan tahansa. Toisinaan treenin päätteeksi saa hieronnan, pikkuautoilla tai ilman. Miinuksena salin poikki menevä kulkureitti saniteettitiloihin ja välillä turhankin innokkaasti mukana jumppaavat mini-ihmiset.

Olen ollut aina sitä mieltä, että minusta ei ole kotona treenaajaksi. Ei riitä motivaatio eikä itsekuri. Jotain on kuitenkin tapahtunut, sillä kotitreenit ovat tällä hetkellä mun pääasiallinen treenaustapani. Kaikki alkoi mieheni innostuttua kahvakuulasta, hankki ensimmäisen kuulan kotiin ja alkoi pari kertaa viikossa treenaamaan tietyn ohjelman mukaan. Suoraan sanottuna alkoi ottaa päähän, että miksi en itse muka pysty samaan. Keskittymään kotona.

Aloin tehdä samaa ohjelmaa kahvakuulalla ja pienen harjoittelun jälkeen homma alkoi toimimaan. Yksi asia on vaikuttanut kotitreenieni onnistumiseen ratkaisevasti. Ipad. Se, että saan Spotifyn viereen pauhaamaan lempimusiikkiani ja se, että samalla Swing timer nakuttaa sekunteja. Tiedän täsmälleen kuinka monta minuuttia tehty, kuinka monta tekemättä. Mun motivaattori.

Teen kotitreenin 2-3 kertaa viikossa. Se on huomattavasti enemmän kuin mitä kävisin salilla tai jumpissa muualla. Kotitreenin ehdoton plussa on se, että voin tehdä treenin omien aikataulujeni mukaisesti.  Aikaa ei kulu matkoihin ja tarvittaessa treenin voi vetää juuri sen pituisena kuin haluaa. Voisi kuvitella,että helpommin tekee treenin vajaana, mutta mielestäni on käynyt juuri päinvastoin. Joskus kun ei lainkaan huvittaisi treenata, ajan itseni tekemään vaikkapa vain yhden kahvakuulakierroksen. Kun on itsensä liikkeelle saanut, seuraavat kierrokset tulevat jo automaattisesti.

Tällä hetkellä kotitreenini koostuu kahvakuulasta, jonka teen kiertoharjoitteluna. Tästä jatkan Kayla Itsinesin vatsalihassarjalla (voin suositella, kyllä tuntuu..) ja loppuun teen vielä joogavenytyksiä. Harjoitus kestää 50 - 75 minuuttia. Hiki tulee ja paikat kipeäksi.

Suupielet ylöspäin

Eilinen päivä oli ihan huippu. Täynnä kaikkea kivaa aamusta iltaan. Kirkkaalta taivaalta paistanut aurinko oikein kruunasi päivän. Aamulla noukin ystäväni kyytiin ja suuntasimme kohti Naantalia ja Supertreenejä. Tuo tapahtuma on mun kevään merkkini. Ystäväni kanssa laskeskeltiin, että ekan kerran ollaan tuolla taidettu olla 12-13 vuotta sitten. Väliin on jäänyt vain pari lasten vauvavuotta. Eikä tapahtuma taaskaan pettänyt. Hyvää fiilistä, hikistä menoa, huiput ohjaajat ja päälle vielä runsaat tuotekassit.

Me aloitimme päivän rennolla kuubalaisella salsalla. Ramon Silverio todellakin laittoi lanteet liikkeelle. Letkeää musiikkia ja helpot liikesarjat, ihana aamunaloitus. Seuraavana suuntasin MFC -tunnille. Mulla on perinne, että joka vuosi kokeilen jotain uutta lajia. Välillä on löydetty hittejä, välillä menty hutiin ja kunnolla. MFC meni hittipuolelle.

MFC on painopalloharjoittelua, jota kuvattiin näin " Ammattilaisten tehokkaiksi toteamat moniulotteiset harjoitusliikkeet aktivoivat yhtä aikaa monet lihasryhmät ja nivelet." Harjoitukset voi tehdä yksin tai pareittain, nyt teimme pareittain. Se olikin virkistävää vaihtelua muihin tunteihin verrattuna. Hiki tuli ja harjoitus tuntui tehokkaalta vaikka liikkeet olivatkin yksinkertaisia. Tätä voisin kokeilla joskus uudelleenkin.

Lounaan jälkeen loput energiat tiristettiin ulos LessMillsin Bodycombat ja Sh´bam tunneilla. Kimmo Jukurin vetämä Sh´bam on ihan huippu, ollut jo monena vuotena mun suosikki. Tunnilla on niin hyvä ja positiivinen energia. Päivän päätteeksi kokeilin vielä Rumbitaa, mutta se ei sitten ollut lainkaan mun juttuni vaan poistuin kesken kaiken takavasemmalle.

Varsinaista liikunnan  iloa koko päivä. En itseasiassa ole moneen, moneen aikaan ollut ryhmäliikuntatunneilla, sillä olen ollut niin innostunut kotitreeneistä. Nyt sain taas kipinää lähteä kokeilemaan muitakin tunteja.

Sokerina pohjalla oli vielä illan musiikkipläjäys. Kotona ehdin vain nopeasti suihkuun ja syömään, sillä illaksi meillä oli poikien kanssa liput Elastisen keikalle. Paikallisessa liikuntahallissa oli tunnelma katossa, kun Ela räppäsi hitin toisensa perään. Mun treenisaldokin kasvoi vielä kunnon käsitreenillä, kun vuorotellen heijasin kumpaakin poikaa ylös katsomaan illan tähteä. Keikka oli ihan huippu ja suupielet todellakin ylöspäin kotiinpäin ajaessa.

Supertreeneihin Naantaliin

Ajattelin vinkata, että ilmoittautuminen Naantalin Supertreeneihin on alkanut. Itselläni tuo tapahtuma on aina sellainen varma kevään merkki, jonka tuntivalikoimaan tutustutaan huolella etukäteem ja ilmoittautuminen suoritetaan heti kuin mahdollista.

Kuva: supertreenit.fi

Jos Supertreenit ei vielä ole sinulle tuttu, niin kyseessä on Turun Urheiluliiton järjestämä hyvän olon jumppapäivä Naantalin Kylpylän ympäristössä.  Yli sata tuntia ohjattuja jumppia, mielenkiintoisia luentoja, hyvää mieltä ja rentoa fiilistä. Tapahtuma kokoaa yhteen niin himojumppaajat kuin meidät tavalliset liikkujatkin.  Ei siis tarvitse olle himoliikkuja trendivetimissä, jotta uskallat paikalle, jumpata voit juuri omalla tasollasi. Osallistujat ovat 99% naisia, mutta joka vuosi jokunen mieskin on uskaltautunut paikalle. Ikähaitari on myös laaja teineistä keski-iän ylittäneisiin, joten reippaasti mukaan vaan.

kuva: supertreenit.fi

 Tapahtuman päälava sijaitsee Maijamäen liikuntahallissa, joka on ihan kylpylän lähituntumassa. Tuntivalikoima on niin laaja, että ihan hengästyttää. Maijamäen hallin tunnit ovat kaikille avoimia, mutta lisäksi on mahdollista valita pari tuntia muista saleista. Näissä varauksissa nopeat syövät hitaat eli paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Toki paikanpäällä on mahdollista vielä säätää valintojen kanssa, sillä kaikki yli jääneet liput tulevat vaihtopisteelle vaihdettavaksi. Jumppavalikoimaa löydät crossfitistä joogaan, aqua zumbasta vatsa-peppuun, burlesquesta afro danceen ja kaikkea siltä väliltä. Itse yritän joka vuosi testata tapahtumassa jonkun uuden lajin.

kuva: supertreenit.fi

Tapahtumassa on liikkumisen lisäksi mahdollista osallistua myös moniin laadukkaisiin luentoihin. Tärppinä esimerkiksi Anne Kukkohovin " Syö itsesi kauniiksi". Harmi vaan, että tuo luento on samaan aikaan kuin Kimmo Jukurin Sh'bam. Monen vuoden kokemuksella voin sanoa, että tuota tansillista tuntia ei kannata jättää väliin. Kimmon hyvä fiilis tarttuu varmasti jokaiseen.

Tapahtuman hinta 43€, joka pitää sisällään jumppien ja luentojen lisäksi todella (tarkoitan todella) ison tuotekassin vai pitäisikö sanoat kassit. Ei ole meinaan yksi kassi enää riittänyt tuotepaketin kuljettamiseen.

Suosittelen isolla S:llä. Jos tykkään liikunnasta eikä Naantali ole liian kaukana niin otapa suunta 15.3. kohti Naantalia!

Supertreenit

Auringon lisäksi varma merkki keväästä on Naantalin Supertreenit. Reilun kymmenen vuoden aikana olen tainnut jättää treenit väliin ainoastaan raskauden ja imetyksen takia muutamana vuotena. Yksi mun lempparitapahtumia vuodessa, jonka ohjelmaa aina vuoden vaihteen jälkeen alkaa jo odottaa.

Supertreenit on Turun Urheiluliiton järjestämä hyvän olon tapahtuma. Treenit järjestetään Naantalin kylpylässä ja kylpylän välittömässä läheisyydessä olevassa Maijamäen liikuntahallissa. Pääpaino tapahtumassa on jumpilla, mutta lisäksi tarjolla on niin luentoja kuin hyvinvointipalveluitakin. Tänä vuonna tarjolla oli tunteja yli 60 erilaisesta jumpasta. Luentojakin oli parisenkymmentä. Onneksi ohjelma tulee aina ajoissa, sillä valinta on todella vaikeaa.

Käytännössä homma toimii niin, että Maijamäen liikuntahallin isossa salissa meneviin jumppiin mahtuvat mukaan kaikki paikkaa varaamatta. Ahdasta toki on, mutta myös tunnelma on katossa. Näiden jumppien lisäski lisäksi voi varata paikan kahdelle muulle tunnille, joita järjestetään pienemmissä saleissa. Varausvaiheessa nopeat syövät hitaat eli paikat jaetaan siinä järjestyksessä kun ilmoittautumisia tulee. Itse tapahtumassa on kuitenkin vielä mahdollista vaihtaa tai lisätä tunteja ohjelmaansa, sillä kaikki vapaat paikat tulevat silloin jakoon.

Minulla on ollut tavoitteena joka vuosi kokeilla ainakin yhtä itselleni vierasta lajia. On tullut kokeiltua niin hittejä kuin hutejakin. Tänä vuonna toiveeni oli päästä Crossfit -tunnille. Meidän kaupungissa ei ole Crossfittiä tarjolla, joten nyt oli hyvä tilaisuus kokeilla. Onneksi en ihan tiennyt minne olin menossa, sillä tunnin jälkeen olin niin loppu. Hyvä että sain raahattua itseni kylpylän puolelta takaisin liikuntahallille. Ja tämä oli kuitenkin käsittääkseni vain näytteenomainen tunti eikä siis vastannut ihan kokonaan varsinaista crossfit tuntia. Tehokasta kyllä, ei voi muuta sanoa... Terveisin nimim. hyväettäaamullapääsinrappusetalas

Ennen Crossfitiä olimme isossa salissa Booiaka-tunnilla. Uusi tuttavuus tämäkin. Kyse oli tanssillisesta tunnista, jossa koko tunnin ajan kehitettiin yhtä sarjaa. Tyyli oli hiphoppia, joka ei itselle ollut ihan mieluisin ja siksi tunti meneekin kategoriaan "ihan kiva".

Yksi päivän odotetuimmista tunneista oli Kimmo Jukurin vetämä Sh'bam. Että osaa mies ottaa yleisönsä. Aivan mieletön tunti, tansiittiin menemään hyviä kappaleita toisensa jälkeen. Siinä vaiheessa kun Kimmo sanoi, että nyt lähtee viimeinen biisi, oli ihan hölmistynyt olo. Juurihan me vasta aloitettiin. Ihan 10+ tunti.

Päivän päätteeksi kävimme vielä venyttelyssä. Tämäkin oli mukava poikkeus tavallisesta venyttelystä, sillä vetäjä kertoi koko ajan, mihin venytykset vaikuttavat ja miksi juuri näitä kehonosia kannattaa venyttää. Lisäksi tehtiin testiasentoja, jotka kertoivat kuinka liikkuvia tai jäykkiä kehon eri osat olivat. Taisi ainakin puolet porukasta saada polviproteesituomion jäykkyyden takia ;)

Lippu tapahtumaan maksoi tänä vuonna 43 euroa, mikä voi tuntua paljolta, mutta toisaalta sillä saa jumpata koko päivän ja lisäksi hintaan sisältyy todella kattava tuote- ja eväspaketti. Tänä vuonna kaksi muovikassillista tupaten täynnä tavaraa. Noilla eväillä olisi voinut jumpata parikin päivää.

Tapahtumassa oli jälleen todella hyvä fiilis. Osallistujia oli perusjumppaajista hinokuntoilijoihin, satamäärin naisia, kourallinen miehiä. Järjestelyt pelasivat erinomaisesti. Ohjelma oli hyvä ja monipuolinen. Ehdottomasti ensi vuonna taas uudelleen..

Hyvää oloa astangajoogasta

Tällainen kirjoitus pitäisi varmaankin aloittaa kuvailulla miten joka aamu herään virkeänä kello viisi suorittamaan joogan asanoita ja aurinkotervehdysten myötä lähes leijun koko loppupäivän notkeana kuin vieteriukko. Se on kuitenkin niin kaukana tästä todellisuudesta, että pidetään tämä enemmän tällaisen kankean normiPirkon kokemuksena astangasta.

Ensimmäiset kosketukseni astangajoogaan ovat kymmenen vuoden takaa. Kansalaisopistossa oli alkeiskurssi, jossa suuressa kylmässä salissa kokoonnutiin kerran viikossa. Innostuin ja kävin kursseilla niin pitkään kun niitä järjestettiin. Lisäoppia kävin hakemassa Turun astangajoogan järjestämällä viikonloppukurssilla. Elämä kuitenkin vei ja raksan ja lasten myötä tuli harrastukseen luova 6 vuoden tauko.

Koko tauon ajan minulle oli selvää, että haluan aloittaa joogan uudelleen, mutta aina oli "jotain" miksi aloittaminen siirtyi ja siirtyi. Viimein syksyllä otin härkää sarvista ja ilmoittauduin Salon joogakeskuksen tunneille. Se oli yksi viime syksyn parhaista päätöksistäni (sen otsatukan leikkaamisen lisäksi).

Joogasta tulee ensimmäisenä mieleen lotusasento, rentoutuminen ja meditointi. Hidasta ja harrasta, rauhallista. Astangajooga on sitäkin, mutta paljon, paljon fyysisempää kuin alkuun osasin ajatellakaan. Hiki puskee jo lämmittelyliikesarjojen aikana. Tunnilla saa tehdä töitä oikein kunnolla. Liikkeet ovat kokonaisvaltaisia ja kroppa pitäisi hallita päästä varpaisiin.

Tunti voi olla hyvinkin mielenkiintoinen kokemus ensikertalaiselle. Tunnilla ei ole musiikkia ja liikkeet tehdään oman hengityksen tahtiin. Joogahengitys, ujjayi, on voimakasta ja aikamoista puhinaa, kun sen osaa tehdä oikein. Minulla siinä on vielä tekemistä, välillä on hyvä että yleensä muistan hengittää. Hengityksen mukaan liikkeet 'liukuvat' asanasta (asennosta) seuraavaan. Oman osaamisensa ja notkeutensa mukaan voi liikkeistä valita oman versionsa. Aloittelijalla esim. käsien asennot ja paikat ovat helpommat kuin edistyneillä joogaajilla. On mahtava fiilis päästä jossain asanassa pidemmälle ja 'seuraavalle tasolle'.

Harjoitus vaatii keskittymistä. Syksyllä aloittaessani ihmettelin alkuun miten en saanutkaan joogasta samaa hyvää oloa kuin aiemmin. Olin kankea ja liikkeet vähän ruosteessa, mutta ne eivät olleet syynä vaan se, että en osannut keskittyä. Ajatus harhaili ja mietin tunnilla milloin kauppalistaa, milloin seuraavaa työpäivää. Kun aloin keskittyä harjoitukseen paremmin, palasi myös hyvänolon tunne. Oivallus, tästähän tässä olikin kyse, ei pelkästään kehon vaan myös mielen hallintaa.

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että jooga on hyväksi keholleni. Rautakankikin alkaa taipua kun tarpeeksi venyttää ja se hyvä olo tunnin jälkeen on todella motivoiva. Ihan konkreettisena esimerkkinä, en ennen joogaa saanut sormia maahan eteenpäin taivuttamalla, nyt menee jo melkein koko kämmen. Ja tosiaan, joogaan sen yhden kerran viikossa. Ei voi olla kropalle huonoa, että liikkuvuus ja oman kehon tuntemus lisääntyy. Plussaa on myös se, että lähes kaikesta vihoittelevat polveni eivät tykkää huonoa joogasta. Sitä pelkäsin syksyllä eniten...

Kuvassa solmussa joogaopettajani Heli Sarparanta. Asana on garbha pindasana.

Yksi asia mikä astangajoogassa erityisesti kiehtoo, on liikkeiden jatkuva hiominen. Aina voi parantaa. Säätää käsien asentoa, vartalon linjaa, katseen suuntaa jne. Kun venyvyys paranee, asanat saavat uusia ulottuvuuksia ja niitä voi tehdä uusilla vaikeammilla tasoilla. Siihen lisätään vielä hengitys ja lihaslukot, niin treenattavaa riittää kyllä pitkiksi ajoiksi.

Joogaan ei tarvita muuta kuin joogamatto, joten sitä olisi helppo harjoittaa kotonakin. Kaiken hyödynhän lajista saisi irti vasta kun harjoituksia tekisi useammin kuin kerran viikossa. Kuinkahan monta kertaa olen tehnyt päätöksen, että nyt alan tehdä ainakin aurinkotervehdykset muutaman kerran viikossa kotona. Yhtä monta kertaa olen jättänyt tekemättä. Tarvitsen sen piiskauksen, että joku sanoo, että nyt teet etkä mutise...

Laji sopii kaikille. Meidän tunnilla on niin miehiä kuin naisiakin, kankeita ja notkeita, nuoria ja vanhoja. Suosittelen kokeilemaan. Sopii myös rautakangille ;)

Kiitokset Helille kuvaamisesta!

Joogaa saunassa?

Taas olen käynyt tutustumassa uuteen eksoottiseen lajiin, saunayogaan. Kävin ensimmäisen kerran jo alkukeväästä, enkä oikein päässyt lajiin kiinni. Puoli tuntia pienessä saunassa melkein kylki kyljessä kiinni tehden venytyksiä ja pieniä sarjoja. En innostunut.

Nyt olen ollut pari viikkoa polvivamman takia liikkumatta ja hain liikuntakalenterista jotain kevyttä treeniä, jolla testata polven kuntoa. Ilokseni huomasin, että saunayogan kehittäjä Tiina Vainio oli tulossa pitämään muutaman tunnin käyttämälleni salille ja tunneilla oli vielä tilaakin. Annoin siis lajille toisen mahdollisuuden. Olen ollut Tiinan tunnilla kerran ennenkin ja hän on ihanan aurinkoinen ja pirteä persoona. Odotuksia tunnille oli siis kovasti.

Kuva: saunayoga.com

Saunayogaa Tiina kuvaa sivuillaan www.saunayoga.com seuraavasti:

"Saunayoga on saunomisen kaltainen konstailematon kokemus. Siinä yhdistyvät saunan hiljaisuus ja joogaan pohjautuvien yksinkertaisten liikkeiden rentouttava ja vahvistava vaikutus. Se on hiljainen laji hiljaisessa tilassa. Saunayogassa saunan mieto lämpö ja lempeät liikkeet purkavat yhdessä kehon jännitystiloja ja rentouttavat mieltä. Niiden avulla selkäranka, nivelet ja lihakset tulevat notkeammiksi ja vahvemmiksi, mutta samalla myös mieli tulee levollisemmaksi."

Kuva: saunayoga.com

Käytännössä tunti on 30 minuuttia, jonka aikana tehdään 6 eri asentosarjaa. Tunti alkaa ja loppuu pieneen rentoutukseen. Asentosarjat ovat varsin helppoja liikkeitä, mutta hiki virtaa silti. Sauna on n. 50 asteinen eli ihan reilusti lämmin. Lyhyet shortsit ja pieni toppi on varmasti paras asuste, mutta mäkin olin ihan caprien kanssa, joita käänsin vähän lyhyemmiksi. Hikipyyhe ja ISO juomapullo ehdottomasti mukaan.

Tämä kokemus oli ensimmäistä parempi, toki paljon ohjaajasta johtuen, mutta myös siksi, että tiesin jo mitä odottaa. Usein ensimmäinen kerta on vähän hämmentävä, kun ei tiedä oikein minne kuuluu mennä, mitä pitää tehdä ja energiaa menee niin paljon muuhunkin kuin itse liikkeisiin. Nyt sainkin liikkeistä paljon enemmän irti ja myös venytykset tuntuivat paremmin.  Meidän ryhmä ei ollut täynnä (luojan kiitos!) ja saimme olla saunassa varsin väljästi, joka myöskin lisäsi mukavuutta.

Plussaa tunnissa on ehdottomasti sen rentouttava vaikutus. Tunnin jälkeen on tosi hyvä ja levollinen olo. Myös aineenvaihdunta lähti liikkeelle ja vielä seuraavankin päivän sain juosta vessassa ahkerasti. Miinusta voi jollekin tuoda lämmön ja liikunnan yhteisvaikutus, nytkin eräs osallistuja joutui välillä käymään jäähdyttelemässä huonon olon takia.

Vielä en lähde saunayogaa lisäämään viikko-ohjelmaani, mutta varmasti tulen siellä satunnaisesti käymään jatkossakin.

Terveisiä kuulan varresta!

Tänään heräsin pitkästä aikaa hyvien yhtenäisten yöunien jälkeen. Meillä on nukuttu viimeksi kulunut kuukausi todella huonosti. Ainakin toinen, useimmiten molemmat pojat ovat herättäneet kerran, kaksi yössä. Viime viikolla siihen päälle vielä miehen köhiminen ja sairastaminen. Ei siis ihme, että ei tunnu saavan mitään aikaiseksi. No nyt nukuttiin kunnolla ja kävinkin kuluttamassa ylimääräiset energiat kahvakuulatunnilla.

Kuva: kuntoguru.blogspot.fi

Tämä kuuluu näihin mun lajikokeiluihin. Kahvakuulasta mulla ei oikein ollut mitään kuvaa millaiselle tunnille olen menossa. Jokainen tunti on varmaan ohjaajansa näköinen, tällä tunnilla mulle suurin yllätys oli se, että liikkeet tehtiin omaan tahtiin. Musiikki soi kyllä taustalla, mutta vain taustamusiikkina. Tunnilla tehtiin 4 erilaista kolmen liikkeen sarjaa. Jokaista sarjaa tehtiin kolme kertaa. Ensin 20 toistoa, sitten 15 ja lopuksi 10. Tarkoitus olisi tehdä ne nousevien painojen kanssa eli vaihtaa jokaisella kierroksella isompaan kuulaan. Mulla oli vain ja ainoastaan kevyin kuula ja se riitti nyt ihan hyvin. Loppuun oli vielä 6 minuutin loppurutistus, jossa kolmea liiketta toistettiin niin, että aloitettiin 5 toistolla ja aina kierroksen jälkeen lisättiin yksi toisto. Ja jokainen siis teki ihan omaan tahtiinsa. Kivaa oli ja aion mennä toistekin, huomenna nähdään sitten kuinka kipeäksi lihakset tulee. Kipeäksi tulee, sen tiedän jo varmasti, kädet tärrää vieläkin...

Taidan vaihtaa mun viikonloppuzumbani kahvakuulaan. Zumbassa vaihtui ohjaaja ja tää uusi ei oo yhtään mun mieleen. Tunti ei olekaan enää kovinkaan tanssillinen vaan muistuttaa enemmän aerobicia. Mä haluaisin keikuttaa enemmän takapuoltani :)

Lajikokeiluihin kuuluu myös saunayoga, jota kokeilin muutama viikko sitten. Ei ollut mun juttu. Puoli tuntia lämpimässä saunassa, olisiko ollut kuusi eri liikettä joita tehtiin. Alkuun ja loppuun vielä rentoutuminen. Hiki kyllä virtasi, mutta en saanut siitä muuten mitään irti. Mieluummin menen rentoutumaan ja venyttelemään vaikka bodybalance tunnille.

Reipasta viikonloppua, mä menen vielä vähän venyttelemään, jotta pääsen huomenna edes liikkeelle...

Liikunnan iloa

Selässä ja vatsassa lihakset vähän muistuttaa itsestään parhaillaan, kävin eilen jumpassa niitä herättelemässä. Tiedättekös, olen pitkästä aikaa löytänyt jälleen liikunnan ilon. Vaikka mä olen koko ajan harrastanut liikuntaa niin jotenkin se on ollut jo pitkään sellaista rutiinilla puurtamista. Mutta nyt vihdoin se ilo on palannut. Ja voi että olen siitä onnellinen!

Mä olen liikkunut oikeastaan aina. Yläasteella ja lukiossa käytiin kimppakyydeillä jumpissa. Se oli sitä perusjumppien aikaa. Ensin vähän askelkuvioita, sitten lihaskuntoa ja lopuksi venytykset. Onkohan sellaisia jumppia enää olemassakaan? Sittemmin olen harrastanut liikuntaa eri kuntosaleilla ja erilaisissa jumpissa. Parhaimmillaan tuli käytyä tunneilla monta kertaa viikossa.

Sitten alkoi hässäkkävuodet. Ensin rakennettiin taloa, kuntosali vaihtui harkon kantamiseen ja raksasiivoukseen. Sen jälkeen vuorotellen raskaus, vauva, toinen raskaus, vauva... Vaikka liikunta kuului arkeen myös raskaus- ja vauva-aikana, se ilo hävisi jonnekin matkan varrella. Kävin salilla ja kävelyillä enemmänkin tavan kuin halun vuoksi. Ajatukset oli liikunnan aikana ihan jossain muualla kuin siellä. Pitääkö kaupasta tuoda jotain? Onkohan kotona kaikki hyvin? Itkeeköhän vauva? Pitäisiköhän vaatekaappi siivota jne. Liikkuessanikin olin puolittain kotona, kotiaskareissa...

Viime syksynä aloin käymään uudella kuntokeskuksella. Sh'bam vei multa jalat alta.  Joulun aikaan miehellä oli pidempi loma ja tuli mentyä tunneille useammin kuin kerran viikossa. Sh'bamia, zumbaa..ihanaa musiikkia ja rytmejä. Tunnin jälkeen hiki ja hyvä mieli.

Lopullinen muutos tapahtui kun menin kokeilemaan CX Worksia. Meinasin kuolla jo lämmittelybiisiin. (CX Works on puolentunnin tehopaketti, jossa keskitytään vain keskivartalon lihaksiin.) Ihan kamalaa ja samalla kamalan ihanaa. Seuraavana päivänä koko keskivartalo huusi apua ja kaikkia lihaksia särki. Ei se mitään, se on hyvä juttu, eniten otti päähän se, että sellaset täti-ihmiset pystyi tekemään siellä paljon enemmän kuin minä. Liikkeet vaikeimmilla tasoilla ja ilman taukoja. Siinä missä mä huilasin salin lattialla henkeä haukkoen. Ei naurattanut, ei... 

Mutta tätä mä olin kaivannut, itsensä haastamista. Siellä ei kertakaikkiaan pysty ajattelemaan mitään muuta kuin seuraavaa liikettä. Nyt käyn CX Worksissä kerran viikossa. Jaksan jo paremmin ja huomaan lihaksissakin jotain kehittymistä, mutta vielä en pysty pistämään kampoihin niille tädeille. Mutta kyllä sekin päivä tulee... 

Yhtäkkiä huomaan oikein odottavani liikkumaan pääsyä. Aiemmin tuntui jo yhden jumpan sovittaminen viikko-ohjelmaan vaikealta, nyt aikaa löytyy useammallekin tunnille. Kotiasiat jää kotiin jumpan ajaksi ja nautin musiikista ja liikkeistä. Nautin!

Mutta nyt...viikkosiivoukset tehty, perjantaipitsat syöty, sohvan nurkkaan lehtiä lukemaan. Perjantaipuskan kuvien myötä 

Hauskaa viikonloppua!

Paitoja ja palloja

Liikuntaa, salaattia, uusia jumppavaatteita... Kertooko jostain?

Pakko keventää näin joulun jälkeen. Meillä tosin juhlakausi vielä jatkuu. Kolmet synttärit ja yhdet ristiäiset jäljellä. Sen jälkeen laitetaan ruksi kaikkien herkkujen päälle. Tosin ei ne kauhesti enää maistukaan tässä vaiheessa.

Olen kyllä ollut poikkeuksellisen reipas joulun välipäivinäkin ja käynyt useammassakin jumpassa. Keilaamista en harrasta, kunhan käytiin esikoisen kanssa heittelemässä.

Todellisuus on jotain muuta kuin kuvissa. Samaan aikaan kun väsäsin tätä salaattia tein toisella kädellä kuopuksen huomista synttärikakkua. Kermavaahtoa, mascarponea, dajmia...  Näin se vaan menee...

SH'BAM

Olen nyt syksyn käynyt varsin säännöllisesti kuntosalilla ja uimassa. Nyt huomaan, että alkaa yksipuolisuus vähän tökkiä ja kaipaan jotain muuta liikuntaa välillä. Jumppien suhteen olen aika kaikkiruokainen ja tykkään kokeilla uutta. Tosin myöskin kyllästyn varsin nopeaan. Olen kokeillut niin pacet, spinnit, pumpit, vatsa-peput, bodyjamit, joogat, stepit jne.

Pari viikkoa sitten sain messuilta tutustumiskortin paikalliseen kuntokeskukseen, jossa en vielä ollut ennen käynyt. Paikan lukujärjestyksestä löysin Les Millsin SH'BAMin, jota olen kerran aiemmin kokeillut Naantalin Supertreeneissä. Silloin tunti oli ihan mielettömän kiva, joten varasin myös tutustumiskäyntini sille tunnille.

Vau, mikä energia sillä tunnilla oli. Olen aina nauttinut tanssimisesta ja tämän lähempänä tanssilattiaa en sitten ole viiteen vuoteen käynytkään. Todella vauhdikasta menoa hyvän musiikin tahdissa. Koreografiat oli sen verran yksinkertaisia, että jo ekalla kerralla pystyi nauttimaan musiikista eikä koko energia mennyt askelkuvioiden miettimiseen. Tunnille ei tehty lihaskuntoa lainkaan eikä venyttelyjäkään vaan tanssittiin vaan. Peilipalloa vaan ei valitettavasti saatu toimimaan :(

Olen ihan fiiliksissä. Aion hankkia kymppikortin tuonne salille ja yhdistää tanssiin vielä kuntosalin, sillä se näytti myös hyvältä.

Ellei Sh'bam sano mitään niin alla videopätkä, josta vähän näkee fiilistä...

Hyviä lupauksia

Kuten jo aikaisemmin kirjoitinkin, on syksy mulle niin kuin uusi vuosi joillekin, monia hyviä lupauksia. Kaappien tyhjennys tuli jo suoritettua, muut lupaukset liittyvätkin sitten itseeni. Yritän ottaa itseäni niskasta kiinni "muutaman" löysän vuoden jälkeen. Olen aina tykännyt kuntoilla, mutta lasten myötä tuntuu oma aika hävinneen niin minimiin, että senkin vähän on käyttänyt jossain muualla kuin salilla.

Nyt olisi aika ryhdistäytyä. Tarkoituksena ei ole niinkään vähentää kiloja vaan "ottaa löysät pois".  Kävelemisestä olen aina tykännyt ja nyt olenkin yrittänyt ainakin kerran viikossa kävellä oikein reippaasti kunnon lenkin. Jumppaan tai salillekin olisi tarkoitus mennä. Syksyn hyvät lupaukset uhkasivat katketa jo alkuunsa syysflunssaan josta kärsin pari viikkoa. Eilen kuitenkin sain itseäni niskasta kiinni ja kävin uimahallilla, ensin kuntosalilla ja lopuksi uimassa. Tykkään tuosta yhdistelmästä ja varsinkin siitä, että en ole sidottu aikatauluihin vaan voin mennä kun siltä tuntuu.

Liikunnan lisäämisen lisäksi olen vähentänyt herkkujen syömistä (nyt ei lasketa kaikkia synttärisyömisiä tältä viikolta ;) ja lisännyt juomista. Olen oikeasti niin huono juomaan. Suositeltu pari litraa on mulle ihan utopistinen. Nyt olen yrittänyt juoda aina aamuisin ennen aamupalaa kunnon lasillisen vettä ja sitten pitkin päivää myös lisää.

Nyt yritän pitää tsempin päällä ja näistä lupauksista kiinni!