30.4.2014

Makoisaa vappua!

Jokos siellä ollaan vapputunnelmissa? Meillä vappua vietetään rauhallisesti vapaasta nautiskellen. Erityisiä vappuperinteitä meillä ei ole, joten vappu näkyy lähinnä herkutteluna ja värikkäinä palloina.


Vappumunkkeja olen paistanut useampana vuonna ja niiden kanssa omat taisteluni käynyt. Liian pieniä, liian suuria, pinnalta mustia, sisältä raakoja. Kaikki virheet on taidettu tehdä.

Viime vuonna kokeiluun päättyi Sikke Sumarin  munkkiohje, jolla onnistuin tekemään parhaat munkit ikinä. Muutenkin ohje oli minun makuuni, helppo, nopea ja herkullinen. Taikina on todella löysää ja munkit vaan lusikoidaan öljyn joukkoon. Täydellisiä pieniä pyöreitä munkkeja näistä ei saa tekemälläkään, mutta näilläpä voikin leikkiä vaikka "tinan valantaa". Mitä sinun munkkisi ennustaa tulevalle kesälle...

Siken vappumunkit

 
(Ohjeesta tulee n. 16 munkkia)
Taikina:
175g vehnäjauhoja
1 rkl sokeria
ripaus suolaa
1 rkl kuivahiivaa
1 tl vaniljasokeria
(1 tl kardemummaa)
1 dl vettä
1 dl maitoa
 Friteeraukseen:
1 l kasvisöljyä
 Päälle:
(reilusti) sokeria
  1. Sekoita kulhossa kuivat aineet. Siken ohjeessa ei ollut kardemummaa, mutta minulle se on must. Lisää seokseen pikkuhiljaa ensin lämmin vesi ja sitten lämmin maito.
  2. Vatkaa taikinasta tasaista ja joustavasti venyvää. Peitä kulho kelmulla ja anna kohota lämpimässä kaksinkertaiseksi.
  3. Kuumenna öljy sellaiseksi, että pieni taikinapallo alkaa siinä tiristä. Ota munkkitaikinaa kylmään veteen kastetulla lusikalla (ps. minä en lusikoita kastanut), työnnä toisella lusikalla kuumaan öljyyn ja  paista kullankeltaiseksi. 
  4. Valuta munkit talouspaperilla ja pyöräytä sitten hienossa sokerissa.

28.4.2014

Kaunis Kasnäs


Nyt pukkaa pientä kesälomakohde suosittelua. Kävimme viikonloppuna nimittäin kauniissa Kasnäsissä ja tuota paikkaa voin ilomielin suositella kesällä päivä- tai viikonloppukohteeksi. Useampana kesänä peräkkäin olemme tehneet tuonne jonkinmoisen retken. Nyt viikonloppuna juhlistimme siellä vanhempieni 40-vuotis hääpäivää. Olimme liikkeellä isommalla porukalla, sillä myös veljeni oli perheineen mukana. Yövyimme hotellissa ja nautimme kauniista kevätpäivistä.


Viime kesänä kävimme Kasnäsissä ihan päiväretkellä, mutta voin suositella paikkaa myös yöpymiseen. Hotelli on hauska kokonaisuus, sillä se koostuu useammasta "rivitalosta", jotka on sijoitettu rinteeseen niin, että lähes kaikkien terassilta taitaa olla merinäköala. Huoneet ovat siistejä ja isoja. Meilläkin, vaikka lisävuoteita oli kaksi, oli tilaa olla ihan mukavasti. Isommat lapset yöpyisivät varmasti mielellään parvella, mutta meidän naperoita ei sinne vielä voinut päästää. Meille oli varattuna kolme vierekkäistä huoneistoa, joten pienetkin kävivät omatoimisesti "kylässä" mamman ja pappan luona. Osan huoneistoista voi myös yhdistellä välioven avulla eli isompikin porukka majoittuu mukavasti. Lisäksi joissain huoneistossa on minikeittiö.

Kasnäs on pieni paikka, jossa on venesatama, ravintola, kylpylä, hotelli, kauppa ja luontokeskus. Tärkeinpänä kuitenkin esiin nousee luonto. Jos minun pitäisi valita meri- tai järvimaiseman kesken, niin meri veisi kirkkaasti voiton. Maisemia voisin tuijotella kuinka kauan tahansa.

Pari puistoa tarjosi serkuksille loistavat leikkimahdollisuudet ja kylpylässä käytiin pariinkin otteeseen pulikoimassa. Kylpylä on ihanan pieni ja rauhallinen. Ollaan käyty siellä nyt neljään otteeseen ja joka kerta ollaan saatu olla melkein keskenämme. Allasosastolta löytyy mukava matala allas vauvoille ja taaperoille ja sekä terapia-allas, jossa meidän viisi vuotiaalla juuri ylsi jalat pohjaan. Lisäksi löytyy poreallas, kylmäallas ja isompi aikuisten allas, jossa pari rataa sekä vesiputous. Tavallisen saunan lisäksi löytyy höyry- ja infrapunasauna. Kaikki tarpeellinen kompaktissa paketissa.



Erityisen maininnan ansaitsee ravintola. Söimme niin  ála carte -listalta kuin lounasbuffetista. Todella hyvää ja maistuvaa ruokaa. Olemme käyneet syömässä täällä useamman kerran eikä koskaan ole tarvinnut pettyä. Jos kesällä jollain päivällä on ohjelman puutetta, niin kannattaa auton /veneen nokka suunnata kohti Kasnäsiä...

27.4.2014

Viikon parhaita



Kasnäs. Vietettiin viikonloppu siellä, aurinkoa, hyvää ruokaa, kylpemistä, hyvää ruokaa, kylpemistä, aurinkoa ja taas hyvää ruokaa. Vaatii vielä ihan oman postauksensa.

Puhtaat ikkunat. Yleensä pesu-urakkaa edeltää ainakin viikon märehdintä " pitäiskö pestä " viitteiskö jo" "kauhee homma"... Viime maanantaina oli luppoaikaa ja inspistä yhtä aikaa, joten ikkunat tuli pestyä ilman etukäteispohdintaa ja ärtymystä. Oikeasti ihan kivaa puuhaa, jossa kättensä työn tuloksen näkee heti. Tosin se tuloskin häipyy nopsaan. Illalla grillattiin ja pienin pyyhki rasvaiset kätensä, mihinkäs muualla kuin ikkunaan....

Juoksuaskeleet. Olen pitkään haaveillut juoksemisesta, mutta löytänyt aina tekosyyn jos toisenkin miksen ole juossut. Tällä viikolla juoksin. Koska mitään vammoja ei ole havaittavissa, aion juosta uudelleenkin.

Ensiapukurssi. Kurssi, jonka olemassaolon olin unohtanut kokonaan ja joka sotki tiistai-illan suunnitelmat. Mutta ehdottoman hyödyllinen. Aiheena oli leikki-ikäisten tapaturmat, niiden ennaltaehkäisy ja hoito. Tietoa, jota toivoo ettei koskaan tarvitse, mutta täytyy ehdottomasti tietää.


Geokätköily. Kausi on taas saatu käyntiin. Tähän harrastukseen yhdistyy niin monta kivaa juttua. Luontoa, uusia paikkoja, yhdessäoloa, suunnistusta, aarteenetsintää. Reissulla voi törmätä vaikkapa symppiksiin alpakoihin. Tällä viikolla sain innostettua pari työkaveriakin kokeilemaan. Ekat kätköt on kuulemma löydetty jo...

24.4.2014

Siivet selässä

Olipa hyvä, että tuli pääsiäisenä akut ladattua, sillä kyllä sitä virtaa on tällä viikolla tarvittukin. Jo heti tiistai alkoi nurjasti, sillä olin unohtanut ensiapukurssin, jonne olin ilmoittautunut. Sen ja kauppareissun jälkeen kello olikin jo lähemmäs iltakahdeksaa kun pääsin kotiin. Keskiviikko taas mentiin "läpsystä vaihto" -tyyliin ovesta sisään ja ulos mieheni kanssa. Jälleen kotona vasta lähemmäs kahdeksaa.


Tänään onneksi on ilta vapaa ja niinpä keräilin pääsiäiskoristeet pois. Viikonloppuna varmaan vaihdetaan vappukoristeisiin, mutta pieni hengähdyshetki tässä välillä ilman riemunkirjavia värejä. Mallailin vaihteeksi näitä hevosia TV-tason päälle, mutta en sitten uskaltanut niitä siihen kuitenkaan jättää. En uskonut pienten ystävieni kuitenkaan jättävän niitä rauhaan. 


Olen vuosien mittaan harrastanut vaikka mitä. Pari vuotta kävin kansalaisopiston keramiikkakursseilla ja nämä hevoset ovat tuotoksia sieltä. Saven työstäminen oli mukavaa, vaikka en mitään kovin omaperäistä aikaan saanutkaan. Harrastus lopahti aikoinaan siihen, etten oikein tiennyt mihin kaikki teokseni olisin oikein tunkenut. Tosin jos olisin tiennyt mihin tahtiin olen näitä tekeleitä rikkonut, olisin voinut huoletta jatkaakin... 


Vaikka en mikään hevostyttö olekaan, niin tuo pieni sininen hevonen siivet selässään on lempparini. 
Oma satuhevoseni, jonka siivet vievät minne tahansa.

21.4.2014

Lomanen

Olisikohan se sopiva termi tällaiselle pikkubreikille arkeen. Tuntui paljon pidemmältä kuin olikaan ja vaikutus oli todella rentouttava. Arkena rakastan rutiineja ja täsmällisiä aikatauluja, ehkä juuri siksi loman täydellinen aikatauluttomuus antaa niin paljon.


Oltiin tosiaan pyhät ihan kotona. Alan päästä irti siitä, että jokaiselle päivälle pitäisi olla joku suunnitelma tai tavoite. Monenlaista tehtiin ihan ilman suunnitelmia. Kuluu ne päivät samaan tahtiin niinkin. Saatiin tehtyä kotona monta hyödyllistä pikkujuttua ja ainakin yhtä monta rentoa lomapuuhaa.

Sunnuntaina mieheni seurasi jotain elämää suurempaa jalkapallopeliä, joten pakattiin lasten kanssa kinderit ja pillimehut reppuun ja lähdettiin kuvien maisemiin geokätköilemään. Kyllä siellä samotessa mieli lepäsi. Aurinko antoi parastaan ja kerros kerrokselta kuorittiin vaatteita päältämme. Kyllä osui oikeaan aikaan nämä kesän ensimmäiset merkit.


Nyt on akut ladattu ja tuntuu hyvältä lähteä uuteen viikkoon.

20.4.2014

Nappijuttuja

Pari viikkoa sitten esittelin nappitaulun, jonka tein kummitytölleni. Nappeja jäi reilusti yli, joten lähdin Pinterestiin hakemaan lisäideoita. Ja kyllä niitä sitten löytyikin. Alla inspiskuvia teemoittain...







Kaikkien kuvia alkuperä löytyy täältä.
 Aika moni näistä kuvista on Etsystä Belle Papier -shopista. Aivan mielettömän upeita teoksia. Ihan tällaisiin eivät taitoni riitä, eivätkä toisaalta nappinikaan...

19.4.2014

Lomalla iisimmin

On se kumma mitä parit pitkät yöunet tekee. Sitä on kuin uusi ihminen verrattuna viime viikkoon. Pojat ovat nukkuneet melkein kellon ympäri ja mekin kevyesti sellaiset 9 tuntia. Ihan parasta tällä lomalla. Lataa akut sopivasti loppukevään rutistukseen.

Muutenkin ollaan lomailtu aikalailla nautiskellen. Pidetty lettukestit, käyty keilaamassa, avattu jäätelökausi, nautittu juustoja ja punaviiniä, puuhailtu pihalla. Sellaista helppoa olemista jolloin ei kelloa kytätä.


Vaikka viime viikko vähän sumussa menikin, niin löytyy sieltäkin niitä positiivisia juttuja.

Kala-auton setä. Juurihan sanoin sedän meidän unohtaneen. Ihan kuin ajatustenlukijana (ei, en usko, että blogista luki että kaivattiin) ilmestyi hän tällä viikolla oven taakse. Nyt on pakkanen pullollaan kalaa. Extraplussa vielä sedälle mukavasta juttutuokiosta.

Kirppari. Työpöaikan kulmille avattiin uusi kirppis. Ruokkiksella tehdyllä pikaisella kierroksella mukaan tarttui jotain pientä sisustukseen. Voi koitua aika vaaralliseksi yhdistelmäksi tuo ruokatunti ja kirppis.

Sanavalmis kuopus. Kuopus tarjoilee monta kertaa viikossa hauskoja hetkiä kommentteineen. Pienen suusta tulevat, aivan tosissaan sanotut ajatukset ovat usein niin osuvia. Viime viikolla yksi parhaimmista oli kun aamulla puin työvaatteita päälleni. Viimeistelin asuni kuviollisella huivilla, johon pieni ääni sivulta kommentoi: " Äiti, miksi sä laitat verhot kaulaan töihin...?"

17.4.2014

Pääsiäisen viettoon

Kuluva viikko on hiihdetty läpi puolitehoilla. 3/4 perheenjäsenistä on köhissyt ja pöhissyt niin, että kaikilla on unet vähissä ja voimat lopussa. Siksi pääsiäisen pidempi vapaa on enemmän kuin tervetullut. Mitään suunnitelmia meillä ei onneksi ole, joten parannellaan itseämme ihan rauhassa. Yhdessäoloa, hyvää ruokaa, paljon unta... siitä taitaa olla meidän pääsiäinen tehty.



Aurinkoista pääsiäistä!

13.4.2014

Palmusunnuntain puuhia

Piti siivota kotia, piti pestä talvivaatteita, piti kuntoilla, piti käydä syntymäpäivillä, piti käydä virpomassa. Yksi totaalisen uneton yö ja pieni kuumepotilas pitivät sitten huolen siitä, että lista jäi tämän päivän osalta aika paljon lyhyemmäksi. Esikoinen pääsi toki sukulaisiin virpomaan, mutta kuopus joutui nyt jättämään nämä hauskuudet väliin . Onneksi on vielä niin pieni, ettei sitä osannut mitenkään harmitella ja pääsi kuitenkin osingoille virpomissaaliista.


Jo eilinen päivä jouduttiin ottamaan rauhalisemmin eli puuhailtiin lähinnä vaan sisällä. Lasten askarrellessa myös minä näpertelin jotain pientä. Viime pääsiäisenä maalasin nuo pienet posliinimunat mustalla ja kullanvärillä. Myös iso kirjava muna sai silloin päälleen liitutaulumaalia. Noita riemunkirjavia munia löytyi vielä laatikon pohjalta pari, joten päällystin munan lehdestä revityillä suikaleilla ja maalasin vielä päälle ohuen kerroksen kultamaalia. Aika kiva pinta ja istuu sisustukseen "hieman" paremmin kuin ne riemunkirjavat kuosit.



Nyt täällä toivotaan sormet ristissä parempaa yötä ja laskevaa kuumetta.

11.4.2014

Jekyll & hyde

Perjantaina olen yleensä miettinyt viikon parhaita hetkiä. Tällä viikolla eilinen ilta kruunasi viikon niin, että se on pakko nimetä viikon parhaaksi ja uhrata sille koko postaus.

Mieheni osti meille joululahjaksi liput Turun Kaupunginteatteriin katsomaan Jekyll & Hyde -musikaalia. Odotuksia ei juuri ollut, sillä viime aikoina teatterissa on tullut käytyä niin hävyttömän harvoin.




Mutta voi millainen esitys tuo olikaan. Meni kirkkaasti kärkeen kaikista näkemistäni. Näyttelijät, musiikki, lavasteet, valot ja jopa tuoksutkin loivat eteen sellaisen visuaalisen kokonaisuuden, että sitä ihasteli aivan sanattomana.

Kirkasotsainen tohtori Jekyll suorittaa ihmiskokeen, minkä seurauksena hän
tulee tahtomattaan vapauttaneeksi oman pimeän puolensa ja luoneeksi
julman herra Hyden. Koskettavassa tarinassa tohtori Jekyllin sydämestä kilpailevat
myös kauniit naiset Lucy ja Emma, jotka kylvävät juonenkäänteisiin

romantiikkaa.
 (www.turunkaupunginteatteri.fi)

Pääroolissa oli "munamies" Riku Nieminen. Mielikuvissani mies oli aiemman roolinsa vanki, mutta tämä esitys todisti kuinka lahjakas mies todella on. Ei pelkästään näyttelijänä vaan myös laulajana. Roolin vaihto salamannopeasti Jekyllin ja Hyden välillä oli välillä jopa pelottavaa. Pelkkien eleiden ja ilmeiden myötä hahmo muuttui täysin toiseksi persoonaksi.

Huomio kiinnittyi myös poikkeuksellisen paljon lavastukseen. Useinhan nuo eivät näytelmässä mitenkään nouse esille tai pistä silmään vaan luovat vain puitteet näytelmälle. Nyt lavastus oli todella taidokas ja sitä käytetttin hienosti hyväksi esityksen aikana. Tunnelma oli suoraan menneestä ajasta ja pienillä muutoksilla miljöö muuttui aivan erilaiseksi.


Valaistus ansaitsee myös erityismaininnan. Todella kekseliäitä ja luovia ratkaisuja, joilla saatiin luotua kohtauksiin erilaisia tunnelmia. Ja hei, ikinä ennen en ole teatterissa huomannut käytettävän tuoksuja. Ne vahvistivat elämystä vielä lisää.

Jokohan kehuin näytelmää tarpeeksi... Sivukorvalla kuulin erään katsojan kertovan tulevansa katsomaan näytelmää vielä kolmannenkin kerran. Itsekin mietin, että tämän olisin katsellut mielelläni vielä uudelleenkin. Harmi vaan, että esityksiä on jäljellä enää muutama ja nekin ilmeisesti loppuunmyytyjä.



Kaikki kuvat: www.turunkaupunginteatteri.fi, kuvaaja: Robert Seger

Jälleen jäin miettimään miksei tule käytyä useammin teatterissa tai konsertissa hakemassa tällaisia erilaisia elämyksiä.


10.4.2014

DIY: höyhenkranssi


Olen monta kertaa ihaillut höyhenkransseja, valkoisia ja luonnonvärisiä. En ole kuitenkaan tullut hankkineeksi. Paikallisen Tiimarin lopettaessa ostin useamman pussin ruskeita aidon näköisiä höyheniä, joista nyt askartelin oman kranssini. Styroksinen kranssipohja löytyi kaapista valmiina, joten tälle kranssille tuli hinnaksi huima 1 euro.



8.4.2014

Sinappilohta

Viime viikolla kirjoittelin halusta kokeilla uusia reseptejä. Talven aikana olen valitettavan vähän uhrannut ajatuksia kokkailuille ja sitäsamaa on ollut tarjolla liikaakin. Nyt kuitenkin tuli kokeiltua uutta reseptiä sellaisella menestyksellä, että voin tätä arkiruuaksi suositella.

Viikonloppuisin meillä tehdään todella usein ruuaksi kalaa. Ikävä kyllä kala-auton setä on tainnut unohtaa meidät ja niinpä kalaksi valikoituu usein lohi. Pestolla tai teriyaki kastikkeella maustetut megahelpot ohjeet on tehty niin moneen kertaan, että nyt vaihdoin Hellapoliisin sinappiloheen. Hiukan enemmän työtä kuin purkista lapatussa teriyakisoosissa, mutta helppo joka tapauksessa.

Tämä sinappihuntu sai melkein kilon lohipalan katoamaan parempiin suihin alta aikayksikön. Kauhulla ajattelen hetkeä, jolloin jolloin nyt 3 ja 5 -vuotiaat poikalapset ovat esim. 15 ja 17. Mikä valas minun täytyy silloin kantaa kaupasta kotiin, että se riittää koko perheelle?

Gourmet-kuvia tästä ateriasta ei ehditty ottaa, mutta eiköhän melkein tyhjä lautanen kerro yhtä hyvin kuinka maukasta ruoka oli. Alla ohje sellaisena kuin minä sen tein.



Sinappilohi

n.800 g lohta fileenä 
2 rkl sitruunamehua
1 rkl voisulaa
2 rkl dijonsinappia
1 rkl makeaa chilikastiketta
1 rkl soijakastiketta
1 rkl kuivattua lipstikkaa

Laita lohifile astiaan ja suolaa se. Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Lisää fileen päälle sitruunamehu. Laita file uuniin paistumaan. Alkuperäisessä ohjeessa kalaa paistettiin grillivastuksen alla, mutta muutaman kerran kokemuksella itse suosin ihan normaalipaistoa. Vajaan kilon lohifileen kokonaispaistoaika oli n. 20 min. Sekoita kastikkeen aineet keskenään ja lisää paistoajan puolivälissä fileen päälle. 

Enjoy!

7.4.2014

DIY: Nappitaulu

Muistatko ne herkulliset napit parin viikon takaa? Nyt voin  paljastaa mitä niistä tuli. Tein niistä tuoreimmalle kummitytöllemme taulun. Taulussa on hänen nimensä alkukirjain, jonka sain udeltua selville ennen ristiäisiä.


Ajatus on jälleen kerran peräisin Pinterestistä, tuolta ideoiden aarreaitasta. Näin tämäntyyppisen napeista tehdyn taulun, joka jäi kummittelemaan mieleen. Kun sitten törmäsin kirjakaupan (!) alennusmyynneissä ihaniin sävytettyihin nappipusseihin, oli suunnitelma yhden askeleen lähempänä toteutusta. Silloin jo tiesin sopivan uhrinkin projektilleni, tosin silloin ei ollut vielä tiedossa onko lahjan saaja tyttö vai poika. Onneksi noita nappipusseja oli sekä punaisen että sinisen sävyissä, joten nappasin koriini molemmat. Hinta ei päätä huimannut, pussin hinta jäi alle kahden euron ja noita nappeja siinä kyllä riittää useammallakin taululle.


Tulostin ensin paperille kirjaimen mahdollisimman isolla. Varsinaisena pohjana minulla oli ohut mulperipaperi, jonka laitoin tulosteen päälle. Kirjain kuulsi sieltä läpi tosi hyvin, joten sen jälkeen sommittelin napit paikoilleen. Kun lopputulos miellytti silmää, liimailin napit paikoilleen. Kokeilin myös erilaisia fontteja. Ensimmäinen versio oli alla oleva suoralinjainen, mutta päädyin kuitenkin lopulta vähän kurvikkaampaan versioon.


6.4.2014

Moderni Moneyphant

Tänään saimme ihanan lisän kummilapsikatraaseemme. Ystäviemme pieni prinsessa sai nimen ja juhlistimme sitä koko perheen voimalla.

Kun meitä oli kysytty tähän kunniatehtävään ja siihen ilomielin olimme suostuneet, alkoikin pohdinta lahjasta. Aiemmin olen ostanut kummilahjat kultasepänliikkeestä. Valikoima on kuitenkin aika suppea ja jotenkin yllätyksetön. Modernisti Kodikkaan Kertun blogista oli jokunen aika sitten listattu vaihtoehtoisia ideoita kummilahjaksi. Niinpä poikkesin kaavasta ja tilasin pienelle tämän Georg Jensenin Moneyphantin.


Moneyphant on vuonna 2010 Jørgen Møllerin suunnittelema moderni rahalipas, joka menee mielestäni niin vauvan kuin teininkin huoneeseen. Perinteisissä kummikehyksissä on vähän sitä vikaa, että ne näyttävät ihanilta pienen lapsen huoneessa, mutta teini tuskin haluaa näitä nallekuvioituja kehyksiä omaan valtakuntaansa.


Moneyphant on ruostumatonta terästä, joten myös tähän voi kaiverruttaa kummilapsen nimen ja muut tärkeät tiedot. Tämän kelpuuttaisin helposti myös meidän sisustukseemme. Tykkäätkö sinä?

5.4.2014

Viikon 14 helmet

Tänään kaivettiin esiin pääsiäiskoristeet ja leviteltiin niitä ympäri alakertaa. Munia ja höyheniä. Iloisia värejä.


Tällä viikolla iloisia fiiliksiä toivat myös

Vauvantuoksu. Ystäväni kävi lauantaina pienen tyttärensä kanssa kylässä. Olipa ihana pitkästä aikaa pidellä pientä vauvaa sylissä. Pitäisikö harkita vielä yhtä....?

Uudet naapurit. Naapuritalomme on ollut jo jonkin aikaa myynnissä ja olemme hiukan jännittäneet millaiset uudet naapurit saamme. Tällä viikolla iloksemme siihen muuttivat meille tutut ihmiset. Lapset saivat leikkikaverit ja minä lenkkikaverin pihan toiselle puolelle.

Kellojen siirto. Aika älytön toimenpide muuten, mutta tällä viikolla olen nukkunut kellonsoittoon asti. Viime viikolla vielä heräilin ennen kuutta. Se vaan oli liian aikaista, ihan liian aikaista...

Uinti. Esikoisen kanssa käytiin hallilla harjoittelemassa uintia. Jokunen metri menee jo ominvoimin ja tahto oppia on kova. Kivaa välillä tehdä jotain ihan kahdestaan.

Uudet lenkkikengät. Pinksut Merrelit, jotka kulkevat melkein itsestään.

Grilli. Eilen avattiin grillikausi. Nakkia ja makkaraa. Varsinkin perheen miesväki iloitsi :)

Tänään pitäisi saada työn alle vielä pari pääsiäis-DIY -projektiakin, mutta sitä ennen mennään metsään.
Aurinkoista viikonloppua!

3.4.2014

Uusia makuja

Lasten myötä omatkin ruokailutottumukset ovat menneet uusiksi. Kahden aikuisen taloudessa ruokaa laitettiin satunnaisesti ja syötiin milloin huvittaa ja mitä huvittaa. Nyt lämmin ruoka syödään sännöllisesti kaksi kertaa päivässä. Yritän tehdä monipuolista ruokaa ja opettaa lapset syömään kaikkea. Tällä hetkellä esikoinen on varsin nirso ja valikoi tarkkaan syötävänsä, kun taas kuopus syö kaiken mitä annetaan chileistä sushiin.

Koska ruuanlaiton määrä on viime vuosina moninkertaistunut, alkavat samat reseptit tulla jo korvistakin ulos. Olenkin yrittänyt ennakkoluulottomasti kokeilla uusia resepejä, välillä paremmin, välillä huonommin onnistuen. Olen löytänyt reseptejä, jotka ovat olleet kaikkien herkkua ja jääneet "listalle", mutta olen myös tehnyt  ruokaa, jota tuskin koirakaan olisi kelpuuttanut. Erästä kokeilua mies kuvaili "joulupuuroksi, joka on maustettu kalalla". Kertoo varmaan kaiken oleellisen siitä annoksesta....


Uusien reseptien myötä olen myös kokeilllut uusia raaka-aineita. Varsinkin hedelmä- ja vihannespuolella olen yrittänyt olla avoin uusille mauille ja lisätä kasvisten määrää koko perheen ruokalautasella. Perusjuurekset, hedelmät ja vihannekset toki ovat tuttuja, mutta hieman epäluuloinen olen ollut kaikkea muuta kohtaan. Nyt olen alkanut pienin askelin tutustua uusiin makuihin. Juurespuolella suosikeiksi ovat löytäneet tiensä bataatti, punajuuri ja lanttu, mutta näiden lisäksi ostoskoriin sujahtaa usein myös esimerkiksi kyssäkaalia. Enää en vierasta täysin myöskään juuriselleriä, fenkolia tai maa-artisokkaa. 

Parsakaali kuuluu kukkakaalin ohella koko perheen herkkuihin ja sitä syödäänkin viikoittain. Uusimpana kokeiluna nappasin hyllystä mukaan söpöjä ruusukaaleja. Ihastuin heti. Maku on aika voimakas, mutta jäin koukkuun. Ekalla kerralla valmistin ne Pipsan keittokirjassa olleen ohjeen mukaisesti friteerattuna, mutta viimeksi syötiin ihan höyrytettynä hunajalla, suolalla ja pippurilla maustettuna.

Hedelmäpuolella olen hurahtanut granaattiomenoihin. Sen hidas kuoriminen on lähes terapeuttista. Napsia niitä siemeniä sieltä yksitellen purkkiin. Aaah... Maustamattoman jogurtin ja myslin kanssa ihan mielettömän hyvää. Suosittelen kokeilemaan!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...