Strömsö minikasvihuone

Olen haaveillut pienestä kasvihuoneesta. Sellaisesta, jossa saisin pidettyä yrtit hengissä. Ei mitään isoa, sillä puutarhurinkykyni ovat varsin rajalliset. Valikoima vaan on ollut kehnonlainen. Liian isoja tai rumia. Tämän vuoden hullujen päivien esitteessä se vihdoin tuli vastaan. Juuri minulle sopiva kasvihuone, Strömsö kapea kasvihuone. Vain muutama hylly, tyylikäs ulkoasu ja mikä parasta todella edullinen hinta. Arvatkaapa vaan muistinko olla linjoilla juuri tiettynä päivänä uusien tuotteiden tullessa myyntiin. Niinpä....

Onneksi netissä kaikki on vain muutaman klikkauksen päässä ja samaa mallia löytyi lopulta monestakin paikasta. Ja samalla hullulla hinnalla. Niinpä kotiutin tämän pienen söpöliinin Verkkokauppa.comista.

Kokosin minikasvihuoneeni ihan itse (koska oli pakko saada se valmiiksi heti, eikä seuraavana päivämä) ja se kätkee sisälleen miniviljelmäni. Basilikaa (jota muuten en ole koskaan saanut pysymään hengissä näin kauaa), piparminttua ja persiljaa. Oikeastaan persilja on kaapissa tällä hetkellä vain piilossa, sillä lapset tykkäävät syödä sitä suoraan ruukusta. Raukka alkoi olla niin harva, että saa nyt kaapissa rauhassa kasvattaa lisää versoja.

Tämä minikasvihuone ilahduttaa joka päivä ♥

Wannabe flowers

Poikkeusten viikko takana. Nämä toukokuun viimeiset viikot ovat aina varsinaista säätöä. Kesäharrastukset alkavat, talviharrastukset loppuvat, on kevätjuhlia, -retkiä sun muuta menoa. Myös mieheni työssä nämä viikot ovat usein hyvin erilaisia normiarkeen verrattuna. Koko ajan ollaan joko menossa tai tulossa. Onneksi countdown lomaan on jo alkanut...

Tällä viikolla löysin torilta kukkamaan wannabet. "Olkaa te muut punaisia, valkoisia ja tylsän yksivärisiä, me ollaan ruudullisia." Olen näitä kirjopikarililjoja himoinnut jo kauan, mutta niitäpä ei niin vaan ole vastaan tullutkaan. Olin niin onnellinen kuin näin nämä pienokaiset, että ostin ne edes ajattelematta mihin ne istutan.

Salon torilta löytyi toinenkin tällä viikolla ilahduttanut asia, nimittäin thaimaalainen katukeittiö Wirat Dolprasit. Pieni vaunu keskellä toria tarjoaa herkullista thaimaalaista ruokaa. Ja niin sydämellisellä hymyllä ja naurulla säestettynä, että itselläkin nousee suupielet korviin ihan väkisin.

Yksi kohokohta oli myös MoisioSteelBandin levynjulkaisukonsertti, jossa kävin poikien kanssa. Kyseessä on Moision yläasteen musiikkiluokkien pannuorkesteri, jossa vanhin kummitytöistäni soittaa. Konsertissa soitettiin rockin klassikoita noilla tynnyriä muistuttavilla pannuilla. Olin valmistautunut lähtemään konsertista puoliajalla, sillä en uskonut kolme vuotiaan jaksavan koko konserttia. Mutta taisi musiikki Rolling Stonesista Totoon iskeä oikein kunnolla, kun molemmat istuivat paikoillaan kuin tatit konsertin loppuun asti.

Sunnuntaina taitaa kuitenkin olla viikon ehdoton ykköstapahtuma. Esikoisen ihka ensimmäinen jalkapallo-ottelu. Sinne suuntaamme koko porukan voimin kannustamaan. Pelaaja itse on tohkeissaan kaikista varusteista ja omasta Supersankarit - tiimistään!

Kanervaa ja murattia

Terveiset laivalta! 
Meillä oli kiva reissu. Mitä nyt aamulla meinasi pieni paniikki syntyä, kun VR petti aikatauluissa jälleen kerran. Matkaan kuitenkin päästiin ja nautittiin kauniista maisemista ja hyvästä ruuasta. Ohjelmaa oli niin paljon, että en juuri ehtinyt kirjaanikaan tarttua.

Eilisen rentoilun jälkeen tänään on ollut virtaa tehdä vielä viimeisiä pihahommia. Leikata pensaita, haravoida, siirtää tavaroita talvisuojaan. Ja myös istuttaa syyskukkia, sillä vihdoin sain haettua terassille kanervat. Koska kesäiset muratit näyttivät vielä hyviltä, nappasin vain kesäkukkien raadot pois ja iskin kanervat tilalle.

Näillä kuvilla ja tunnelmilla uuteen viikkoon. Aurinkoista viikkoa!

Ihan pihalla

Tänä kesänä olemme viettäneet paljon aikaa pihalla. Saatu pihaprojektia eteenpäin iso harppaus. Isomman kuin olimme edes suunnitelleet. Olen tainnut jo ennenkin kertoa, että emme ole käyttäneet pihasuunnittelijaa vaan itse suunnitelleet palasen kerrallaan. Välillä ajatus on ollut enemmän kuin hukassa ja on tuntunut siltä, että tästä tulee ikuisuusprojekti. Matkan varrella suunnitelmat ovat pikkuhiljaa täsmentyneet ja tämän kesän jälkeen epämääräisen, suunnittelemattoman alueen pinta-ala on jo todella pieni.

Kuvissa yksi kulma pihastamme ennen ja jälkeen kuvineen. Koko takapihan oranssi metsämaa on saatu peittoon. Havualue erotettua selkeäksi omaksi alueekseen. Myös takana näkyvä iso kukkapenkki on reunustettu uudelleen. Kukkapenkki koki samalla aika ison laajennuksen ja jää nyt keskeneräisenä odottamaan ensi kevättä ja perennoiden jakoa.

Selkeyttä ja järjestystä. Nyt ensimmäistä kertaa pihamme näyttää meiltä!

Alue ennen muokkausta viime kesänä.

  

Maalari maalasi...

Tuunailuissa on ollut pieni tauko muiden projektien vyöryessä ohi, mutta jotain pientä on sentään tullut tehtyä. Kulutettiin kerran kuopuksen kanssa aikaa rautakaupassa. Haahuiltiin hyllyjen välissä ilman sen suurempia suunnitelmia tai ostoslistoja. Maalihyllyllä silmät osui kohtaan, jossa kerrottiin muovisille ulkokalusteille sopivasta maalista. Sitä. Mustana. Mulle. Heti.

Muovisia ulkokalusteita meillä ei ole, mutta käyttökohteeksi valikoitui muovinen iso ulkoruukku. Tosi ihana, lahjaksi saatu, kivan mallinen, mutta se väri... kerma. Laitapa se kirkkaan valkoisen seinän viereen. Näyttää tunkkaiselta, likaiselta, vanhalta...  Olen ruukkua jo useampaan otteeseen siirtänyt kirppiskasaan ja pois. Jotenkin tuntui hölmöltä myydä pois ruukku ja ostaa samanlainen erivärisenä tilalle.

Tämä maali ratkaisi ruukun kohtalon kertaheitolla. Tikkurilan Unica maali soveltuu niin metalli-, puu- kuin muovikalusteillekin. Maali sävytettiin liikkeessä haluamakseni eli mustaksi. Muistaakseni näitä oli myös eri kiiltoasteita. Koska tarve oli suht pieni, ostin vain pienen 0,225 l purkin. Maali oli aika litkun oloista, mutta olikin itseasiassa tosi tarttuvaa. Ja myös peittävää, jo ensimmäinen kerros teki lähes peittävän pinnan. Kaksi kerrosta riitti todella hyvin.

Muutos on aika huima ja kuinka paljon enemmän ruukku onkaan nyt meidän näköinen. Seuraava kohdekin maalille on jo selvinnyt...

Terassihaaveita

Aurinko saa haaveilemaan jo terassikeleistä. Meidän terassi on aika iso ja kaipaa vielä lisää sisustamista. Sieltä löytyy jo kuuden hengen ruokapöytä ja grilli, nyt olisi hakusessa joku löhöilyratkaisu ja viihtyvyyden lisääminen kasvien ja muiden elementtien avulla. Haussa olisi moderni ja rento ratkaisu. Alla inspiskuvia

Kuva: otium-design.com

Kuva: otium-design.com

Yllä olevissa kuvissa miellytti isot kukkaruukut. Koska meidän terassi on iso, monet isotkin ruukut näyttävät siellä liian pieniltä. Varsinkin nuo tilanjakajaruukut olisivat tosi kivoja.

Kuva: http://www.girraweenhouse.com/category/outdoor-living

Ihanan yksinkertainen oleskeluryhmä, vaihtelua joka paikassa näkyvään polyrottinkiin.

Kuva: http://arterrallp.com

Kaikessa karuudessaan tämäkin miellytti silmää.

Kuva : http://www.designgrounded.com

Näihin olisi ihana käpertyä lukemaan lehtiä. Meillä on terassin katossa tukevat metallipalkit, joten sinne saisi helposti tällaisen istuimen roikkumaan.

Kuva: http://www.mimibazar.cz/rodinne_foto.php?id=4059546

Halvemman budjetin tee-se-itse löhöilypaikka. Ei meidän tyyliä, mutta hauska idea.

Piha herää

Ihanaa, kun pääsee pitkästä aikaa taas pihahommiin. Viikonloppuna tuli tongittua vähän kukkapenkkiä ja kyllä siellä elämää vielä on, vaikka jänikset ja peurat tänä vuonna tekivätkin paljon tuhojaan. Joka kevät on yhtä ihanaa katsella, että mitkä kasvit ovat jo heränneet, kuinka paljon levinneet. Koska olen aika noviisi puutarha-asioissa, olen iloinen jokaisesta kasvista, joka pihallamme selviytyy ja menestyy. Kuvissa viime kesän suosikkejani :)

Kesäksi olen taas tehnyt vähän listaa töistä, jotka pitäisi tehdä. Mies jo ihan ahdistui kun kerroin suunnitelmistani. Toteutuksiin kun yleensä tarvitsen mukaan sen vahvemman käsiparin ;) Laatoituksia, maansiirtoa, muutamia istutuksia. Varaston ja autotallin perusteelliset siivoukset (siellä on vielä tarvikkeita rakennusajoilta, jos vaikka joskus tarvitsee... Joo, no ei tarvii). Koristerimotuksiakin olisi vielä laittamatta...

Meillähän ei ole mitään varsinaista pihasuunnitelmaa eli ollaan tehty palanen kerrallaan valmiiksi. Nyt vihdoin alkaa olla visio koko pihasta valmiina ja tänä kesänä haluaisin pihalla tapahtuvan paljon! Katsotaan kuinka käy...

Päivän luontokuva

Tänään oli niin ihanan aurinkoinen päivä, että kuljin kameran kanssa ulkona ja kuvasin poikien ulkoleikkejä ja maisemia. Pakko jakaa teidän kanssanne tämä:

Voiko surkeamman näköistä olla... Osa tuijista on syöty kokonaan, mutta musta tää on jotenkin kaikista surkeimman näköinen. Seisoo yksin parin metrin päässä talosta puoliksi syötynä... Siihen voisi epäillyt laittaa viereen riviin ja valita syyllisen sen mukaan kenen pää ulottuu tuohon asti.

Ulkona pihalla

Nyt kun lehdet tippuu jo puista voi varmuudella sanoa kesän olevan ohi. Nautin tästä kesästä todella paljon, nyt on akut ladattu talvea varten!

Tänä kesänä saatiin meidän ikuisuuspihaprojektia potkittua aimo askel eteenpäin. Ja vihdoin samalla saatiin suunniteltua jonkinlainen kokonaiskuva siitä. Meille ei ole tehty mitään pihasuunnitelmaa vaan itse ollaan palanen kerrallaan tehty ja suunniteltu. Vauhti on välillä ollut etanamaisen hidas, mutta eipä musta mitään apuakaan ole ollut kun vuoroin olen ollut kesät raskaana tai maitoautomaattina. Tänä kesänä vihdoin pystyimme yhdessä keskittymään pihaan ja saatiinkin hyviä juttuja aikaiseksi.

Nämä istutuslaatikot tehtiin tänä kesänä autotallin ja talon väliin.

Meidän asuinalueemme on rakennettu metsän keskelle joitakin vuosia sitten.  Tonttimme sijaitsee kadun päässä ja rajoittuu vain yhdeltä sivulta naapuriin. Yksi sivu rajoittuu kaupungin tiealueeseen ja kaksi sivua  metsään. Tontillamme oli aikamoiset korkeuserot ja koska emme halunneet rinnetaloa, on tontille tuotu monta kymmentä kuormaa maata. Pihan pohjarakenteen onkin käytännössä suunnitellut tuttu kaivurimies, joka nuo maakuormat sinne tasasi.

Lähtötilanne oli siis aika karu. Kummallakaan meistää ei ollut juurikaan kokemusta pihan hoidosta, mutta tällaisia ajatuksia meillä oli: vain vähän nurmikkoa, paljon havuja, hyötypuutarha jonnekin, selkeästi rajatut kukka-alueet. Nollasta lähdettiin liikkeelle ja nyt näyttää jo aika hyvältä. Kymmenittäin kasveja istutettu, laatoitettu, tehty porrastuksia, siirretty maata ja kasveja tuonne ja tänne ja hetken päästä taas toisaalle. Paljon on kuitenkin tekemistä jemmassa vielä ensi kesälle...