Antiikkipäivien löytö

Fiskarsin antiikkipäivillä tehtiin myös pieniä ostoksia, löytöjä. Ei antiikkia, mutta löytöjä kuitenkin. Kun oltiin lähes koko messualue kierretty, oli mietintämyssyyn jäänyt muutama juttu. Vakavimmin mietittiin yhtä Wirkkalan maljakkoa. Päätettiin kuitenkin vielä miettiä ja käydä kurkkaamassa niiden muutaman raukan osasto, jotka olivat veitsihallin ulkopuolella. Sadekuurot olivat hakanneet maan mutavelliksi ja astiat täynnä vettä. Toki heillä oli katos pään päällä, mutta olosuhteet olivat silti heikohkot.

Sadekuurojen välissä päästiin kuitenkin nuokin osastot tutkimaan. Yhden pitkän pöydän keskellä oli teräksinen viinicooleri. Eleetön, moderni, sellainen meidän näköinen. Tarkempi tutkiminen paljasti sen Steltonin valmistamaksi. Kyseinen cooleri on edelleen tuotannossa, joten mistään antiikista ei todellakaan ollut kyse. Kauppias puolihuolimattomasti lähes vilkaisematta heitti hinnaksi 25 euroa.

Sitten näin samalla pöydällä useita vanhoja lasisia Iittalan säilöntäpurkkeja. Samanlaisia löytyy meiltä jo useampia ja tykkään säilyttää niissä siemeniä, myslejä, pastoja ja muuta. Olen bongaillut näitä eri kirppiksiltä ja kartuttanut kokoelmaa vähitellen. Purkkien hinnat vaihtelevat todella paljon. Messuilla pyydettiin jopa paria kymppiä purkilta, kirppikseltä saattaa löytää alle kympin hintalapulla. Nyt mieheni heitti pöytään kaikista yhteensä pienen könttätarjouksen, jolla yllätyksemme saimme purkit ja coolerin itsellemme. Halvalla lähti, sillä kotona katsoimme pelkän coolerin hinnaksi yli 70 euroa.

Cooleri osoittautui myös oivaksi maljakoksi kun kävin pelastamassa pionit sateiden alta sisälle. Täydellinen löytö!

Fiskarsin antiikkipäivillä

Lopetin perjantaina työt aikaisemmin ja lähdettiin miehen kanssa kesäretkelle Fiskarsiin. Fiskars kuuluu niihin meidän jokakesäisiin "must"-kohteisiin. Tuo pieni ruukkikylä vain on i-h-a-n-a ja kuuluu kesään. Tällä kertaa jätettiin pienet miehet mamman ja pappan hoiviin ja vietettiin iltapäivä antiikkiin tutustuen.

Antiikkipäivät järjestettiin aiemmin läheisessä Billnäsin ruukkikylässä, mutta jotain suksia meni ristiin ja nykyisin messuillaan Fiskarsin vanhalla veitsitehtaalla. Billnäsissä olen ollut muutamaankin otteeseen, mutta viime antiikkipäivistä on jo jokunen vuosi ja Fiskarsin messuilla en ole ennen käynyt. Täytyy sanoa, että vähän kaipasin Billnäsin ruukkitehtaiden rosoa antiikkimessujen ympärille. Vanhat tiiliseinät ja isot ikkunat toivat tapahtumaan oman tunnelmansa, jota veitsitehtaasta ei löytynyt.

Emme ole mitään antiikinkeräilijöitä tai -asiantuntijoita, mutta tapahtumassa on kiva kulkea ja katsoa mitä kaikkea on tarjolla. Mieheni on kiinnostunut mm. vanhoista lasiesineistä, joten niihin tutustuttiin useammassakin pisteessä. Ihasteltiin myös yhdessä kioskissa aika kauan Wirkkalan suunnittelemia maljakoita ja astioita. Ajatonta ja kaunista muotoilua. Sopisi loistavasti meidänkin huusholliin. Katseeni jäi myös useamman kerran kiinni vanhoihin puisiin astioihin. Sellaisiin oikein kuluneisiin ja kolhiutuneisiin. Silmissäni näin jo sellaisen keittiössä mustalla kivitasolla kukkuroillaan omenoita. Mies ei saanut samaa näkyä taiottua silmiinsä, joten ne ostokset jäivät tekemättä...

Antiikkipäivillä on tarjolla niin astioita, huonekaluja, tauluja, rahoja, hopeaa kuin tulevaisuuden antiikkiakin. Talonpoikaisantiikkia, jugendia, vintagea, retroa, kaikkea sulassa sovussa. Moderniinkin tyyliin voi tehdä hyviä löytöjä ja joskus pieni tyylien sekoittelu voi tuoda sisustukseen särmää. Tällä kertaa teimme pari pientä löytöä, vaikka antiikkia eivät olleetkaan. Tulevaisuuden sellaista ehkä...

Vinkit Tukholmaan

Tukholmassa käytiin monissa meille tutuissa paikoissa, mutta löydettiinpä tälläkin kertaa jotain uutta. Tässä muutamat meidän vinkit Tukholmaan:

Kauppahallit

Jos vain mahdollista niin käymme aina matkoillamme kauppahalleissa fiilistelemässä. Ei välttämättä osteta mitään vaan katsellaan ja kuljeskellaan. Tukholmassa kivoja kauppahalleja ovat Östermalms saluhallen ja Hötorgshallen.

Östermalms saluhallen sijaitsee 1800 luvulla rakennetussa hallissa Tukholman kalliimmalla alueella. Samoilta kulmilta löytyy merkkiliikkeitä toistensa vierestä.  Tyylikäs vanha halli tarjoaa ruokaa ja herkkuja. Voit ostaa kaikkea leipomoherkuista vihanneksiin, juustoista kalaan, laadukkaista raaka-aineista valmiisiin ruoka-annoksiin. Voit myös istahtaa kahvilaan katsomaan ohikulkijoita. Halli on menossa ensi vuoden alussa remonttiin, joten kannattaa käydä ennenkuin kaksivuotinen remontti käynnistyy.

 

Hötorgshallen sijaitsee lähellä Tukholman vilkkainta kävelykatua Drottninggatania. Tämä halli on Östermalmin halliin verrattuna "kansanomaisempi", mutta yhtälailla mielenkiintoista katsottavaa riittää. Hallista löytyy myös useita ruokapaikkoja.

Ja ehdottamasti kannattaa myös pistäytyä NK:n ruokaosastolla tavaratalon pohjakerroksessa. Erilaista valikoimaa kuin Suomessa, varsinkin luomupuoli on valovuosia edellä Suomea.  

Mood Stockholm

Tukholmassa on useita kauppakeskuksia, mutta minulle uusi paikka oli Mood Stockholm. Ulkoapäin rakennus oli vaatimaton tai tiedä mistä takapihalta sitten satuin sisään menemään. Mutta sisällä odotti yllätys. Ilmassa kuului lintujen liverrys ja kauppakeskus oli sisältä kuin pieni kaupunki. Käytävät näyttivät enemmän kaduilta, sillä liikkeiden ikkunat oli pikkuruutuisia ja ihan kuin kadun varrella olevia putiikkeja. Käytäviltä löytyi myös ihania istuskelupaikkoja, kuin pieniä salaisia puutarhoja.  Luin kauppakeskuksen kotisivuilta, että paikan tarkoitus on tuottaa nautintoja inspiroivassa ympäristössä, eikä sinne edes haluta isoja ketjuliikkeitä. 

 

Itse vietin aikaa eniten Leila leipoo -myymälässä, tutkailemassa kokkaus- ja kattaustarvikkeita. Jouduin todella taistelemaan itseni kanssa, etten ostanut tuolta lasten seuraavia synttäreitä varten koko kattaussettiä. Tuo toinen puoliskoni ei todellakaan  olisi ymmärtänyt, jos olisin kantanut paperimukeja ja serviettejä Tukholmasta asti kotiin...

Illums Bolighus

Sisustuksen ystävän must-kohde on Illums Bolighus. Vastapäätä NK:ta sijaitseva tanskalainen sisutustalo tarjoaa kolme kerrosta pohjoismaista designia. HAY, Normann Copenhagen, Georg Jensen, Design House Stockholm, Vitra jne... Me molemmat pidämme pohjoismaisesta muotoilusta, joten vietimme tuolla aika hyvän aikaa ihan vaan kierrellen ja katsellen, lottovoitosta haaveillen.

Design Torget

Design torget kuuluu meidän vakiokohteisiin. Sergelin torilta löytyvä liike tahtoo nostaa esiin uusia ruotsalaisia designereita. Kekseliäitä tuotteita, hauskoja ideoita, putiikissa tulee aina vastaan jotain uutta, sillä valikoima elää. Koruja, astioita, valaisimia, sisustusta, vaikka mitä. Tällä kertaa löysimme sieltä pojille tuliaisiksi tarinanopat, jotka ovat olleet ihan hittejä.

Pong restaurang

Jos pidät aasialaisesta ruuasta, suosittelen lämpimästi Pong -ravintolaa. Me kävimme ketjun Stureplanin ravintolassa. Annokset olivat todella kauniita ja ah, niin herkullisia. Mieheni söi ensimmäistä kertaa sashimia ja minä ensimmäistä kertaa dumplingseja. Voi miksi en kokeillut näitä silloin kun Salossa vielä oli sushipaikka... Ravintola oli hintatasoltaan aika edullinen, sillä hinnat olivat 10-20 euroa annokselta.  

Kahvilat

Tukholma on kahviloiden luvattu maa. Niitä on joka nurkalla ja niissä riittää väkeä. Mikä onkaan mukavampaa kuin pysähtyä hetkeksi katsomaan ohi kulkevia ja nauttia samalla kahvilan antimista. Itse en juo kahvia, mutta olen viimeisen vuoden aikana oppinut nauttimaan teestä. Ensimmäistä kertaa kokeilin Chai tea lattea ja sehän vei kielen mennessään. Juu, makusiirappia on varmasti lorautettu ihan reilulla kädellä, mutta lomalla kaikki on sallittua ;) Kahviloista löytyy runsaasti tarjontaa myös tällaisille ei-kahvinjuojille.

 Näköala Tukholman yli
  Yhtenä ajatuksena tämänkertaisella reissulla oli nähdä Tukholma yläilmoista. Ensisijaisesti olin ajatellut Globenia, jonka katolle pääsee näköalahissillä. Sinne kuitenkin suositeltiin ostamaan liput etukäteen ja olisi pitänyt mennä metrolla ja ja... ei sitten jaksanutkaan. Mieheni ehdotti televisiotornia (kaknästornet), mutta sinne olisi joutunut kävelemään niin pitkän matkan, että jalkani huusivat siihen tiukan Ein.

Olimme jo hylänneet koko ajatuksen näköaloista yli Tukholman, mutta kävellessämme kohti Södermalmia näimme korkean rakennelman, jonka päällä kulki ihmisiä. Sitä kohti siis. Selvitin myöhemmin, että paikka on Katarinahissen, 1883 rakennettu hissirakennelma. Hissi ei ole enää käytössä, mutta tuolta hissirakennelman päältä avautuvat loistavat näkymät kaupunkin yli. Kesällä myös ravintola on auki. Korkeuksiin pääset helpoiten siltaa pitkin, joka lähtee Södra Teaternin kulmalta.

Huh, tulipa kilometripostaus. Toivottavasti sait uusia ideoita seuraavaan Tukholman matkaasi!

Habitaren tuliaisia

Keittiö sai uutta piristystä Habitare -reissulta. Tykkään kovin tällaisista arjen pienistä design esineistä, jotka ilahduttavat joka päivä ja tekevät tylsistä rutiineista vähän mukavampia. Nämä arjen pelastajat löytyivät Zinotin pikkuiselta osastolta. Mukaan tarttui niin tiskiharja kuin -rättikin enkä voinut myöskään vastustaa tyylikästä metallikoria, jolle löysin kymmenittäin käyttötarkoituksia.

Musta5101 tiskiharja taitaakin jo olla tuttu kaikille. Tuo kierrätysmateriaalista valmistettu harja kiehtoo nimensä mukaisesti juuri värinsä takia. Inhoan yli kaiken sitä, kun valkoiseen harjaan tarttuu väriä. Nyt ongelma on ratkaistu. Ja onhan tämä musta myös paremmin sisustukseen sopiva kuin  edeltäjänsä. Tiesitkö muuten, että kun tämä harja tulee käyttöikänsä päähän voit lähettää se takaisin valmistajalle. Muovisen varsiosan materiaali hyödynnetään jälleen uusien tiskiharjojen valmistuksessa. Hieno juttu!

Musta5101 tiskirätti oli minulle jo vanha tuttu, sillä yksi keittiöstä jo löytyykin. Näitähän ei koskaan ole kaapissa liikaa. Olen tämän vuoden aikana siirtynyt kokonaan bambuisiin keittiörätteihin. Niitä entisiä perinteisiä rättejä ei juurikaan tullut pestyä vaan heitettyä surutta pois. Nämä kankaiset rätit tuntuu paljon luonnollisemmalta heittää pesukoneeseen. Ja ovathan nämäkin jälleen paljon isompi ilo silmälle kuin ne kirjavat wettexit.

Mayn säilytyskori pisti silmään jo Pihkala-blogissa. Tämäkin Suomessa valmistettua designia. Koreja löytyy kahdessa koossa, joista omani on kokoa S. Enkä voi kieltää etteikö myös isompi koko olisi houkuttanut...

Moderni Moneyphant

Tänään saimme ihanan lisän kummilapsikatraaseemme. Ystäviemme pieni prinsessa sai nimen ja juhlistimme sitä koko perheen voimalla.

Kun meitä oli kysytty tähän kunniatehtävään ja siihen ilomielin olimme suostuneet, alkoikin pohdinta lahjasta. Aiemmin olen ostanut kummilahjat kultasepänliikkeestä. Valikoima on kuitenkin aika suppea ja jotenkin yllätyksetön. Modernisti Kodikkaan Kertun blogista oli jokunen aika sitten listattu vaihtoehtoisia ideoita kummilahjaksi. Niinpä poikkesin kaavasta ja tilasin pienelle tämän Georg Jensenin Moneyphantin.

Moneyphant on vuonna 2010 Jørgen Møllerin suunnittelema moderni rahalipas, joka menee mielestäni niin vauvan kuin teininkin huoneeseen. Perinteisissä kummikehyksissä on vähän sitä vikaa, että ne näyttävät ihanilta pienen lapsen huoneessa, mutta teini tuskin haluaa näitä nallekuvioituja kehyksiä omaan valtakuntaansa.

Moneyphant on ruostumatonta terästä, joten myös tähän voi kaiverruttaa kummilapsen nimen ja muut tärkeät tiedot. Tämän kelpuuttaisin helposti myös meidän sisustukseemme. Tykkäätkö sinä?

Ajatonta ruotsalaista

Skandinaavinen design. Selkeää, yksinkertaista ja ajatonta. Meille sopivaa. Monesta asiasta mieheni kanssa joudutaan keskustelemaan, mutta skandinaavinen selkeys toimii molemmilla.  

Tällä viikolla meille kotiutui yllä oleva sokerikko ja kermakko alustoineen.  Löytö on mieheni ystävän liikkeestä, jossa hän myy käytettyä skandinaavista designia. Setti on suunniteltu Ruotsissa ilmeisesti 1950 -luvulla ja on edelleen hyvin modernin ja ajankohtaisen näköinen. Helppo yhdistää minkälaiseen astiastoon tahansa.

Minun mielestäni aivan täydellinen setti. Kaunis, selkeä, ajaton!

Haussa olisi vielä uusi 'parempi' kahviastiasto. Nykyinen teema-astiasto on kiva ja mieleinen, mutta nyt tarvittaisiin jotain juhlavampaa. Vielä ei ole vastaan tullut sitä oikeaa, mutta etsintä jatkuu...

Timantit on ikuisia

Huomaan tällä hetkellä silmieni tarttuvan herkästi "timanttisiin" muotoihin. Kaikki alla olevat miellyttävät silmää. Tvåfota Designin timanttilamppu on sopivasti yksikertainen, mutta kuitenkin mielenkiintoinen. Ferm Livingin koriin olisi saatavilla myös kansi, joka tekisi siitä tosi monikäyttöisen. Design House Stockholmin Work lamp -valaisin taas sopisi ihan minne vaan. Ja Kartellin Stone vaan on niin ihana. Täysin meille sopimaton, mutta ihana.

Kuvat: valmistajat

Lähimmäksi ostoskoria ovat kuitenkin päässeet Tero Kuitusen "Timantti"korut.  Näissä on jotain todella valloittavaa. Ja perusvärimaailmastani poiketen, juuri nuo hempeät värit kolahtaa eniten.

Kuva: http://home.andbros.fi

Hullut ostokset

Mikään ei saisi minua lähtemään Stockmannin Hullujen päivien ruuhkaan. Ei mikään. Kerran vahingossa olin Turussa samaan aikaan enkä samaa virhettä enää tee. Tuska ja ahdistus tulee pelkästä ajatuksesta. Onneksi nykyään on mahdollista tavoitella tarjoustuotteita myös netin kautta. Systeemi on mielestäni tosi kätevä. Tuotteet voi kerätä muistilistalle etukäteen ja heittää sitten kerralla tuotteet ostoskoriin. Ihan kuin kaupassa antaisit ostoslistan myyjälle, joka juoksisi osastolta toiselle hakemassa haluamasi.

Tällä kertaa kuvastosta ei löytynyt kuin yksi "must"-juttu, paljon toki kategoriaan "tosi kiva, mutta ei välttämätön" kuuluvia juttuja. Sopivasti kaikki kiinnostavimmat jutut tulivat myyntiin juuri samana päivänä. Koska pääsin koneelle vasta vähän jälkeen kahdeksan, oli moni tuote jo loppuunmyyty. Onneksi kuitenkin sain napattua ostoskoriini sen tärkeimmän. Tai paremminkin monikossa. Tilasin nimittäin pojille yöpöydiksi Kartellin Componibilit.

Kuva: vepsalainen.com

Componibilit ovat olleet mun haavelistalla kauan. Siis todella kauan. Kauan ennen kuin lastenhuoneita oli olemassakaan saati sitten poikia. Mulla on ollut selkeä visio lastenhuoneista, jossa yöpöytien virkaa hoitaa Componibilit, kolmella lokerolla, valkoisina. Ja koska ne sitkeästi ovat pysyneet siellä ostoslistalla vuodesta toiseen, on kyseessä jo hyvinkin harkittu ostos. Voisin kuvitella, että ne menevät käytössä pitkään ja jatkava matkaa aikoinaan vielä poikien omiinkin koteihin.

Olen näitä monista ulkomaisista verkkokaupoista katsellut, mutta nyt hinta oli Stockmannilla niin "hullu", että tein tilauksen. Pelkäänpä vaan, että tämä saattaa käynnistää ketjureaktion lastenhuoneiden sisustuksessa. Alla joitakin inspiskuvia... Näin hempeää en poikien huoneista suunnittele, mutta värimaailma voisi olla jotain tämän suuntaista.

Kuva: http://noepahjertet.com/2013/07/good-sleep/

Kuva: http://www.stylizimo.com/albums/photo/view/album_id/2204/photo_id/41329

Kuva: http://rouvajonesinkotona.blogspot.fi/2011/12/koti.html

Turkoosi ihanuus

Välillä mulle iskee päälle hirmuinen tavara-ahdistus. Useimmiten se iskee kirpputoreilla. Vanhan ja käytetyn tavaran myynnin ymmärrän, mutta kun kirpparit ovat täynnä myös uutta ja uudenveroista tavaraa. Tuntuu, että uutta tavaraa ostetaan vaan ostamisen vuoksi ilman, että sillä on mitään arvoa ostajalleen. Maailmassa on tuhansia tehtaita, jotka lykkää turhaa krääsää ja tavaraa maailmalle kiihtyvällä tahdilla. En väitä ettenkö itsekin ostaisi tavaroita välillä liian heppoisin perustein, mutta ainakin omasta mielestäni olen parin viimeisen vuoden aikana pystynyt järkeistämään kulutustani aika paljon. Siihen on tosin auttoi huomattavasti myös valtion "runsaskätinen" tuki kotiäideille.

Koska pidän itsekin käsitöistä ja käsillä tekemisestä, ihastun kovasti kaikkiin DIY ja vanhasta uutta - ajattelumallia noudattavista tuotteista. Kaikista parhainta on omien vaatteiden tai huonekalujen tuunaaminen niin, että saa käyttämättä jääneestä luotua taas jotain käyttökelpoista. Joskus taas tekee ihania löytöjä samaan tuunaamishenkeen toteutetuista tuotteista.

Edellisviikkoisella vierailuilla Lifestyle Outlettiin ostoskoriini livahti ostoslistalla jo jonkin aikaa keikkunut clutch. Mulla on yksi ihana musta Guessin clutch, mutta olen kaivannut sen rinnalle pikkuisen isompaa versiota. Nyt silmiini osui tämä turkoosi ihanuus. Lähes kokonaan kierrätysmateriaaleista tehty NEAdesignin nahkalaukku. Tarjolla oli beigejä, mustia ja valkoisiakin versioita, mutta tämä turkoosi jotenkin säväytti. Se menee pikkumustan piristäjänä tai farkkujen kanssa hieman arkisemminkin. Tällaiset uniikit käsityöt ovat niin upeita.

Inspistä asuntomessuilta

Menneellä viikolla tehtiin ystäväni kanssa päiväretki asuntomessuille. Vaikka rakentaminen tai remontoiminen ei olekaan nyt ajankohtaista, on messuilla aina kiva katsoa erilaisia sisustusratkaisuja ja hakea inspistä omaan sisustukseen.

Hyvinkään asuntomessut olivat minun mieleeni. Pelkkiä omakotitaloja, jotka olivat sellaisia normaali-ihmisen saavutettavissa olevia. Ökytaloja ei alueelle mahtunut kuin muutama.

Sisustuksissa oli selkeästi menty astetta rouheampaan suuntaan. Vaikka musta-valkoista oli edelleen paljon näkyvillä, oli se saanut kaverikseen puu- ja betonipintoja, pellavaa, runsaita petauksia. Myös ruskea väri oli tehnyt paluun monen talon sisustukseen niin seinäpinnoissa kuin huonekaluissakin. Kameran linssiin hain tällä kertaa erityisesti omaan käyttöön soveltuvia ideoita.

Kohteessa 27 oli työhuoneessa betoniharkoista ja laudoista koottu kirjahylly. Yllättäen myös tuolin väri miellytti. Oikealla Iittalan tulevan syksyn uutuuksista Leimu-valaisin. Tätä olemme mieheni kanssa jo aikaisemmin ihailleet lehdissä, enkä ihmettelisi jos se meidän hyllyn reunalle vielä ilmaantuisi.

Kuparia, puuta, villaa, betonia ja lasia. Kaikkia sikinsokin ja silti jotenkin kiva kokonaisuus. Selkeästi tässä sisustuksessa on syksyn fiilistä. Ja taas se lamppu...

Kohde 8 oli selkeästi omaan mieleeni liian romanttinen, mutta jotain vastustamatonta oli tässä yhdistelmässä. Rouheaa betonia ja herkkiä harsokukkia. Jos ei muuta niin ainakin harsokukkia pitää hakea omaan syksyn sisustukseen...

Kohteesta 28. Rokkareiden talo, jossa oli mielenkiintoisia yksityiskohtia vaikka kuinka. Ehkä liian rokkaavia mun makuun, mutta tuo pöytä. Vähän pienemmässä koossa yksi mulle kiitos!

Vasemman puoleinen kuva kohteesta 24. Kiva ja yksinkertainen työpiste. Tällaisesta haaveilin joskus meidän yläkertaan. Pukkijalatkin olivat jo ostettuina, mutta nyt siinä huoneessa nukkuu kaksi pientä poikaa. Ehkä vielä joskus toteutan tämän jonnekin nurkkaan. Kohteessa 8 oli pakko ikuistaa lepakkotuoli, joka on salakavalasti päätynyt mun himotuslistalle. En edes tiedä onko tuolissa hyvä istua, mutta haaveilen kokovalkoisesta lepakosta terassille. Keveä ja ilmava tuoli hauskalla ulkonäöllä varustettuna. Pitäisi kaivaa jostain se inspiskuva, josta tämä himotus sai alkunsa...

Olen jo mielessäni sisustanut poikien huoneita teinivuosia varten. Sitä en tiedä saanko silloin enää sanoa huoneen sisustukseen mitään, mutta jos saan, niin tässä olisivat elementit valmiina: mustaa, valkoista, pirtsakka tehosteväri ja ehdottomasti valkoiset combonibilit yöpöydiksi. Kuvat kohteesta 15.

Kohteista mieleeni parhaiten jäi numero 9, Jukkatalon Trendo. Ei niinkään häikäisevän sisustuksen vaan kekseliäitten säilytysratkaisujen takia. Ylläolevassa keittiökuvassa minua miellytti erimallisten ja -kokoisten yläkaappien yhdistelmä ja niiden väliin jätetyt valaistut aukot.

Samasta kohteesta 9 oli myös tämä eteisratkaisu. Tästä järjestelijä-minäni taisi saada messujen kovimmat kiksit. Liukuovien takaa heti ulko-oven vierestä löytyi näppärä laskutaso. Meillä on itseasiassa vähän samaa ajatusta sisääntulon liukuovikaapiston sisällä, mutta ei läheskään näin tyylikkäästi toteutettuna. Nyt mietinkin miten saisin samanlaiset vetolaatikot meidän kaapiston sisään ja peilikin olisi aika kiva... ja valo... ja pistorasiat...

Bamba

Kerroin jo aiemmin löytäneeni Fiskarsista jotain ihanaa itselleni. Fiskarsin Kuparipajassa on designkauppa Kopper, joka myy paljon kierrätysmateriaaleista tehtyjä tuotteita. Tällä kertaa iskin silmäni tähän Mifukon Bamba -rannekoruun. Ihanan rouhea koru, jossa oli sitä jotain. Ja mikä parasta, sopii täydellisesti ja napakasti kapeaan ranteeseeni.

Kuva: www.mifuko.fi

Mifuko ei ollut mulle mitenkään entuudestaan tuttu, joten kävin tutustumassa heidän verkkosivuihinsa. Korun lisäksi ihastuin myös heidän filosofiaansa. (kursivoidut tekstit lainattu Mifukon sivuilta)

"Mifuko on swahilia ja tarkoittaa taskua. Mifukon tuotteet ovat suunnitelleet suomalaiset muotoilijat, mutta ne ovat saaneet inspiraationsa taitavien afrikkalaisten käsityöläisten tekniikoista, tarjolla olevista materiaaleista ja perinteisistä afrikkalaisista käsitöistä.

Mifukon työpajat ovat kaikki pieniä. Monet työpajamme työllistävät vähempiosaisia, kuten liikuntarajoitteisia, HIV-positiivisia ja kehitysvammaisia käsityöläisiä. Kaikki työpajat tarjoavat työntekijöilleen säännöllisen toimeentulon ja hyvät työolosuhteet. Työpajat myös kouluttavat jatkuvasti uusia käsityöläisiä ammattiin. Kaikkein olennaisinta on tuotteen valmistusketjun avoimuus ja läpinäkyvyys. Tiedämme, ketkä työpajoilla työskentelevät, miten ja milloin, ja että heillä on työpaikalla hyvä olla.

Mifukon tuotteet valmistetaan ympäristöystävällisesti. Käytämme tuotteissamme kierrätys- ja luonnonmateriaaleja. Materiaalit ovat kestäviä ja tuotteet hyvin valmistettuja, siten pitkäikäisiä. Mifuko valmistaa tuotteita myös leikkuujätteestä, kuten puupaloista, pienistä kangas- ja nahkapaloista. Myös kierrätysmateriaalit ovat ostettu lähistön tuottajilta, esim. kierrätysalumiini katupojilta ja autonsisäkumi Nairobin torilta. 

Mifukon ansiosta perinteiset käsityöläistaidot siirtyvät vanhemmilta lapsille ja antavat mahdollisuuden hyvään toimeentuloon aikuisena vaikkei muuta koulutusta olisikaan. Köyhyys on arkipäivää miljoonille kenialaisille ja yritystoiminta köyhissä maissa on kehityksen keskeinen edellytys. Työpaikka mahdollistaa nousun köyhyydestä pois. Mifuko on tässä kehityksessä mukana.
Mifukon tuotteet tuovat iloa sekä käyttäjilleen pohjoisessa että valmistajilleen etelässä!"

Itse korusta on kerrottu seuraavaa:
"Bamba on swahilia ja tarkoittaa levyä. Bamba-rannekoru on valmistettu kierrätetystä alumiinista valetuista paloista pienessä työpajassa Kiberan slummissa Nairobissa. Pajan omistaa seppä Steve, joka työllistää pajassaan useita entisiä katunuoria. Romumetallista valmistettujen korujen tuotolla Steve kehittää pajaansa. Stevellä on paljon suunnitelmia ja unelmia, joita voit edistää hankkimalla Bamban!"

Steven työpaja sijaitsee Kiberan slummissa Nairobissa. Seppä tekee Mifukolle koruja ja laukkujen metalliosia romumetallista. Steve on 29-vuotias, hänellä on pieni Fidel poika (nimetty Fidel Castron mukaan), 9-vuotias sisko ja ihana Maurine-vaimo. Hänen kodin takana sijaitseva pieni työpaja työllistää viisi ihmistä. Romumetallin, alumiinin ja messingin Steve ostaa katunuorilta. Hänen tavoitteensa on saada nuoret pois kadulta takaisin normaaliin elämään työllistämällä heitä. Tällä hetkellä Steven tiimissä on entinen katunuori nimeltään Mbura (suomeksi kissa). Hänellä on nykyään koti ja perhe. Steve tekee hyvää työtä!"

Tiedätkö sinä kuka korusi on tehnyt? Mulle tuli jotenkin tosi hyvä fiilis, kun luin koruni tarinan ja näin kuvan koruni tekijästä. Tällä korulla on tarina kerrottavanaan...

Mifukon sivuilla on muuten verkkokauppa, josta löytyy kasseja, koruja ja sandaaleja.