Ihana Kööpenhamina

 

 

Terveiset aina yhtä ihanasta Kööpenhaminasta! Laskeskeltiin tuossa mieheni kanssa, että viimeisen reilun viiden vuoden aikana olemme käyneet Tanskassa neljä kertaa, joista kolme kertaa Kööpenhaminassa. Tuossa maassa ja kaupungissa vaan on jotain kertakaikkiaan valloittavaa ja kotoisaa. Jos moni haaveilee eläkepäivistä Välimeren rannalla, voisi Tanska olla meille sopiva kohde.

Tällä kertaa olimme ensimmäistä kertaa Kööpenhaminassa kahdestaan ja se mahdollisti aivan uudenlaisen tutustumisen kaupunkiin. Tämä oli itseasiassa aika extempore -reissu, sillä tätä ei tähän vuoteen suunniteltu. Olimmehan jo kevääksi varanneet itsellemme aikuisten matkan Lontooseen.  Norwegianin huippuhalvat liput saivat kuitenkin aikaan spontaanin ostoreaktion :)  Olimme reissussa kaksi yötä, mutta hyvien lentoaikataulujen ansiosta saimme viettää perillä kolme täyttä päivää. Kaupunkilomaan tuo on aivan riittävä aika ja siinä ehtii nähdä monenlaista ja kävellä jalkansa kipeiksi.

Lähdimme reissuun lähes kokonaan ilman suunnitelmia. Ainoa ajatus oli tutustua kaupunkiin myös pyöräillen. Aloitimme kuitenkin reissun kanaaliristeilyllä, jolla sai mukavan ja erilaisen näkökulman kaupunkiin. Tämäkin oli ihan hetken mielijohde. Olimme Nyhavnin rantaravintolassa aamiaisella, kun tarjoilija vinkkasi yhdelle pariskunnalle risteilystä. Me marssimme perässä paattiin ja tunnin verran risteilimme pitkin kanaaleja. Samalla opas kertoili mukavia yksityiskohtia kaupungista ja reitin varrelle osuneista kohteista. Lisäksi saimme vinkin superihanasta Street food alueesta, jossa lopulta vierailimme lounastamassa kaikkina kolmena päivänä. Tuon paikan tunnelmaan ja tarjontaan palaan vielä kokonaan omassa postauksessa.

Yksi mieleenjäävä kokemus oli myös vapaakaupunki Christiania, johon aikaisemmilla reissuilla lasten kanssa emme ole halunneet mennä. Paikkahan on tunnettu anarkistien, taiteilijoiden ja huumeidenkäyttäjien asuinpaikkana. Ei ihan lapsiperhekohde siis. Kokemus oli lähinnä hämmentävä, joten palaan tähänkin vielä paremmin ihan omassa postauksessaan.

Uutta meille oli myös Torvehallerna, ihana kauppahallialue pienen kävelymatkan päässä. Odotin perinteisempää kauppahallia, mutta tämähän olikin varsinainen gourmet-keidas. Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka, josta laitan lisää kuvia myöhemmin.

Tuttua ja turvallista sektoria edustivat Nyhavnin satama-alue ravintoloineen, Strøgetin ostoskatu (Illums Bolighus on must!) ja tietenkin aina niin ihana Tivoli, jossa nyt vierailimme jo kolmatta kertaa. Tällä kertaa ei tarvinnut päivystää leikkipaikan vieressä vaan vaeltelimme pitkin puistoa tunnelmasta nauttien ja söimme puistossa illallisen.  (Aikaisemmasta Tivoli -käynnistämme lasten kanssa voi lukea täältä).

Takana on siis onnistunut miniloma. Nyt vielä muutama lomapäivä edessä lasten kanssa ennenkuin arki taas alkaa. Suunnitelmissa ainakin uintia ja kiipeilyä...

Leppoisia kesäpäiviä

Voihan kesä ja kärpäset! Kesäpäivät ne vaan vilisevät silmissä. Viimeiset pari viikkoa ovat menneet vauhdilla. Työt alkoivat ja vaikka tahti on siellä näin heinäkuussa hyvinkin leppoisa, on tietokonekiintiö tullut päivän aikana täyteen. Edelleen olen mennyt aikaisin aamulla töihin, niin että olen päässyt vastaavasti lähtemään aikaisin iltapäivällä kotiin. Tuntuvat ihan lomapäiviltä kun ehtii iltapäivän aikana tekemään vaikka mitä. Arki kummittelee jo siellä muutaman viikon päässä, joten näistä päivistä on nautittava.


Viime viikkojen päivät ovat täyttyneet kaikella kesäisellä. Käyty ystävien kanssa kahvittelemassa, poimittu marjoja, oltu vesisotaa pihalla, jahdattu pokemoneja kaupungilla ja tehty pieniä retkiä lähiympäristöön. Ollaanpa käyty pariin otteeseen poikien kanssa iltatorilla myymässä lelujakin. Viime viikonloppu nautiskeltiin vielä Tammisaaren ja Hangon maisemista. Luovutettiin kesäkodin avaimet hieman haikeina, sillä ensi kesänä tätä mahdollisuutta ei enää ole.

Nyt olisi pari päivää töitä ennen viimeistä lomapätkää. Sen voimalla pitääkin jaksaa sitten koko pitkä syksy...

Ravintolasuositus Tallinnaan - Leib Resto & Aed

 

 

Viime viikolla vietimme pari ihanaa päivää Tallinnassa ystäväpariskunnan kanssa. Teemaksi muodostui lähes huomaamatta hyvä ruoka, sillä kaikki ruoka- ja kahvilavalinnat menivät nappiin ja saimme syödäksemme huippuhyviä annoksia.

Vaikka Tallinnan hintataso muuten onkin ihan Suomen tasolla, on ravintolaruoka hieman edullisempaa ja hyviä annoksia saa kohtuuhintaan. Ravintoloita on pilvin pimein, joten kannattaa nähdä hieman vaivaa ja kulkea Raatihuoneen toria kauemmas. Suosittelen myös rohkeasti kurkkaamaan ravintolan ovista sisään, sillä resuisenkin ulkokuoren sisältä voi paljastua todellinen helmi.

Meidän reissumme ehdottomaksi kohokohdaksi nousi Leib Resto & Aed -ravintola. Onneksi olin lukenut paikasta etukäteen, sillä tätä paikkaa tuskin olisimme muuten löytäneet. Ravintola sijaitsee aivan Uus - kadun lopupäässä, jossa ei enää ole putiikkeja tai juuri mitään muutakaan. Viereisien talojen rikkinäiset ikkunat ja graffiteilla koristellut seinät eivät luo kovin houkuttelevaa kuvaa seudusta. Itse ravintolaan pujahdetaan lähes huomaamattoman kaariportin alta ja kiivetään muutama rappunen ylöspäin sisäpihalle. Rappusten yläpäässä olo on lähinnä epätodellinen, sillä kontrasti kadun näkymille on niin suuri. Voiko näin kaunista ravintolaa olla? Sisäpihan perällä olevat ravintola on levittäytynyt puutarhaan ja tunnelma on kuin suoraan puutarhajuhlista.

Ravintola Leib on kahden kaveruksen unelmien täyttymys. Ravintola, joka käyttää mahdollisimman paljon lähellä tuotettuja raaka-aineita ja vaihtelee menuta raaka-aineiden sesonkine mukaan. Jotain menun vaihtelevuudesta kertoo jo se, että nyt kotisivuilla näkyvä lista on osittain eri, kuin mistä me tilasimme ruokamme. Ravintolassa on päivällä lounasaikaan käytössä supistettu lista ja illalla laajempi menu.


Söimme illalla pitkän kaavan mukaan; alkuruuan, pääruuan ja jälkkärit. Koska kaikki tilasivat vähän eri annoksia, tuli listaa testattua kattavasti. Ruoka oli odotusten mukaisesti herkullista. Itse söin savustettua taimenta, joka suorastaan suli suussa.

Ravintolaan kannattaa ehdottomasti tehdä pöytävaraus. Me kävimme iltapäivällä "tiedustelukäynnillä" kun etsimme illallispaikkaa ja teimme varauksen tässä yhteydessä. Illallista syödessämme paikalla kävi lukuisia seurueita ilman varausta ja joutuivat valitettavasti kääntymään takaisin.

Loppuun vielä muutama muukin vinkki:

Ravintola Lusikas - (Aia 7) - kävimme syömässä toisena päivänä täällä, koska ravintolasta oli hyvät kokemukset viime reissulta. Niistä kokemuksista lisää täällä.

Kohvik Komeet - (kauppakeskus Solaris 4. krs) - kauppakeskuksena paikka oli ihan olematon, mutta meillä oli paikallisvinkki kahvilasta. 4. kerroksessa oleva Kohvik Komeet tarjoaa kivat näkymät kaupunkiin ja tunnelma on olohuonemainen. Kakkukaapissa oli tarjolla toinen toistaan herkullisempia kakkuviipaleita. Näiden lisäksi kahvila tarjoaa myös ruokaa ja vilkuilu muihin pöytiin vakuutti, että nekin annokset saattaisivat olla kokeilemisen arvoisia. Aurinkoisella ilmalla kannattaa kiivetä vielä kerrosta ylemmäs, jossa on mieletön aurinkoterassi. Tämä on kuulemme "the Paikka", jossa paikalliset julkkikset käyvät patsastelemassa.

Kahvila Maiasmokk - (Pikk 16) - Maismokk taitaa olla sama kuin Fazerin kahvilat Suomessa, sillä kyseessä on viron vanhin edelleen toimiva kahvila. Kahvila löytyy vanhasta kaupungista ihan Raatihuoneentorin läheisyydestä. Taaskin ulkokuori hämää, itsekin olen monta kertaa mennyt kyseisen paikan ohi kiinnittämättä siihen juurikaan huomiota. Nyt menimme kurkkaamaan sisälle ja päätimmekin jäädä istumaan. Katutason kahvilatila saattaa olla ruuhkainen, joten kannattaa suunnata toiseen kerrokseen, jossa on useita rauhallisia huoneita kahvitteluun. Toisessa kerroksessa on pöytiin tarjoilu ja pääset rauhassa nauttimaan kahvilan yli 100 vuotta lähes samana pysyneestä sisustuksesta.

Leppoisa päivä Fiskarsin antiikkipäivillä

Tällä viikolla on taas vietetty ihania lomapäiviä. Torstaina vietimme ystäväni kanssa laatuaikaa Helsingissä. Uhkaavista sääennusteista huolimatta ilma pysyi kuivana ja pääsimme kiertelemään kaupungilla sisustusliikkeitä. Suuria ostoksia ei tehty vaan ennemminkin nautimme vapaasta ja kiireettömästä päivästä. Kohokohdan tarjosi jälleen Bronda, jonka lounas hakee vertaistaan. Mielettömiä makuelämyksiä..

Perjantaina vein pikkupojat mamman ja pappan luo, josta heidän matkansa jatkui Okraan eläimiä ja koneita ihmettelemään. Isoimman miehen taas otin mukaani Fiskarsin antiikkipäiville. Mieheni ei voi sietää kirpputoreja tai yleensäkään kaupoissa kiertelemistä, mutta Fiskarsiin saan hänet aina mukaani. Antiikkipäivät nimenä antavat ehkä kuvan kalliista ja hienosta tapahtumasta, mutta suosittelisin rohkeasti kokeilemaan ja yllättymään. Tavaraa on laidasta laitaan, edullisesta kalliiseen. Jo muutamalla eurollakin voi tehdä löytöjä. Ja ainahan voi vaan ihastella ja nauttia tunnelmasta. Tapahtuma-alueen lisäksi Fiskarsin tori täyttyy myyjistä. Paikalla on niin vanhojen tavaroiden myyjiä kuin käsityöläisiäkin. Me teimme ainokaisen löytömme torilta ja täydensimme yhtä lasisarjaa rikkoutuneen cocktaillasin verran.

Fiskarsista jatkoimme matkaa extempore Billnäsiin. Tuo lähellä sijaitseva ruukkialue oli ennen antiikkipäivien koti, mutta omistuskuvioiden muuttuessa tapahtuma siirtyi Fiskarsiin. En itseasiassa ole Billnäsissä sen jälkeen käynyt, joten ajateltiin käydä kurkkaamassa sekin. Tiesin, että jotain antiikkimeininkiä sielläkin samaan aikaan on, mutta en sitä kuinka isosti.  Iso piha-alue täynnä telttoja ja iso navetta täynnä myyntipöytiä. Tämä tapahtuma on ilmainen ja katsottavaa niin paljon, että kannattaa ehdottomasti kurvata myöskin tänne.  Fiskarsin ja Billnäsin antiikkitapahtumat ovat käynnissä vielä sunnuntaina klo 10-17.

Billnäsistä jatkoimme matkaa Tammisaaren asunnolle. Kaupungissa oli yllätykseksemme Merivoimien vuosipäivä, joten pääsimme tutustumaan isoihin aluksiin ja muuhun armeijakalustoon. Mieheen iski nostalgia ja ihan muutaman armeijajutun sain illan aikana kuulla :)


Tänään olikin sitten paluu normijuttuihin. Kuopuksen korvatulehdus oli jälleen uusinut, joten metsästettiin lääkäriä kaupungista. Aikoja ei ollut mihinkään vapaana, mutta onneksi Mehiläinen ei pettänyt tälläkään kertaa vaan pääsimme ilman ajanvarausta lääkärin juttusille. Toivottavasti tämän kesän kuurit olisivat nyt tässä...

Yllättävää omaa aikaa

Perheemme miesväki lähti tänään Tammisaaren kesäasunnolle. Varsinkin 5-vuotias oli kovin tohkeissaan selittäessään tästä "miestenmatkasta". Miestenmatkasta, jonka pääohjelmanumerot ovat Leijonapuisto ja uiminen. Jäävät yön yli reissuun ja siitä tuloksena hämmentävä tila: Olen yksin kotona. Sitä aina välillä haaveilee hiljaisesta hetkestä yksin kotona. Nyt olo on hieman eksynyt. Mitä sitä oikein tekisi?

Päivällä kävin ystäväni ja pikkuisen kummityttöni kanssa Perniön ihanassa kesäkahvila Opaliinassa. Jokakesäinen must-kohde. Opaliina ei pettänyt, jälleen kahvilan herkut veivät kielen mennessään ja heidän omatekoista raparperimehua juodessa oli olo kuin hienompaakin drinkkiä siemaillessa.

Kotiin tullessa mahdollisuuksia oli monia. Meillä on muutamia keskeneräisiä kotiprojekteja, joita olisin voinut jatkaa; sokkelin maalausta, entisöintiprojektini hiomista, katon putsausta. No, katolle en yksin kotona ollessa voi mennä eikä mikään muukaan nyt oikein kutsunut omaan aikaa tuhlaamaan. Niinpä olen puuhaillut pientä leppoisaa siivoilua hyvää musiikkia kuunnellen. Kohta taidan laittaa saunan päälle, kaivaa kaapeista kaikki mahdolliset kasvonaamiot ja uppoutua illaksi joko hyvään kirjaan tai elokuvaan. Kuulostaa aika hyvältä suunnitelmalta vai mitä? Olkoon tämä hyvä valmistautuminen huomiseen, sillä silloin lähdemme ystäväni kanssa "naistenmatkalle" Helsinkiin.

Iloa tuottavia loma-ajatuksia

 

Tällä viikolla eteeni tuli alla oleva teksti:

"Usein karsimme kiireessä juuri niistä asioista, jotka tuottavat meille hyviä tunteita: Kun on paljon tekemistä, jatkamme velvollisuuksien suorittamista, sen sijaan että lähtisimme tekemään jotain, mikä tuottaa meille iloa."

Kolahti ja kovaa. Näinhän olin toiminut koko kevään. Suorittanut ja suorittanut väsymykseen asti. Työntänyt syrjään kaiken iloa tuottavan. Puskenut eteenpäin härkäpäisellä otteella.

Niinpä olenkin viime viikolla keskittynyt tekemään nimenomaan iloa minulle tuottavia asioita. Ahminut kirjahyllyssä keväästä asti odottaneita romaaneja, nukkunut hävyttömän myöhäiseen ja torkkunut vielä vähän päälle. Aloittanut yhden isomman tuunausprojektin. Leiponut suolaista ja makeaa. Siivonnut kaappeja antaumuksella ja käynyt lasten kanssa iltatorilla niitä myymässä. Korkannut Tammisaaren ja Fiskarsin kesän. Löhönnyt aurinkotuolissa ja maistellut mansikoita. Heittänyt talviturkin Sahajärven rantaan. Suunnitellut tulevia reissuja ja unelmoinut matkoista maailmalle. Tanssinut olohuoneessa 90-luvun hittien tahtiin ja katselut Game of Thrones viimeisimmän kauden maratonina läpi. Miettinyt maailman menoa ja omia haaveita.

Juuri nyt katselen ikkunasta takapihalla vesipyssyillä toisiaan jahtaavia nakupellejä. Se jos mikä tuottaa iloa ♥

Juhannusta!

En ollut lainkaan muistanut, että tänään perjantaina on vapaapäivä. Niinpä olin suunnitellut viikon työkuviot viiden päivän mukaan. Niin, että saisin perjantaina rauhassa putsattua pöydän lomaa varten. Viime sunnuntaina havahduin siihen, että hetkinen.... lomanihan alkaakin jo päivän etuajassa. Pientä säätöä ja hässäkkää viikko piti sisällään, mutta sain kuin sainkin kaiken valmiiksi ja pöydän puhtaaksi. Onneksi torstaina tuntui, että ainakin puoli Suomea ja meidän yritystä oli aloittanut juhannuksen vieton jo etuajassa.

Juhannusta vietämme perinteisesti ilman sen kummempia suunnitelmia. Tänään ollaan kotosalla, tehdään sään salliessa vähän pihahommia, syödään hyvin ja saunotaan. Muita täällä suunnalla ei taida kotona ollakaan, niin hiljaisilta kadut vaikuttavat. Huomenna ajellaan sään salliessa Fiskarsiin, mutta ainakin maalle vanhempieni luo syömään.

Samansuuntaiset ovat koko lomani suunnitelmat. Ei kovinkaan paljoa mitään valmiiksi suunniteltua. Maanantaina saamme taas Tammisaaren kesäkodin avaimet, joten siellä tulemme varmasti viettämään aikaa. Ystäväni kanssa perinteinen kesäretki suunnataan tänäkin kesänä Helsinkiin ja Tallinnassa pyörähdämme ystäväpariskunnan kanssa. Siinä ne suurimmat suunnitelmat. Kirjahyllyssä moni kirja odottaa lukemistaan, Game of Thores maratoni on aluillaan ja muutaman kaapinkin voisi lomalla siivota. Eiköhän ne akutkin siinä sivussa lataudu syksyä varten.

Mukavaa juhannusta sinullekin!

Lomaterveiset Kroatiasta!

Terkkuja Kroatiasta! Kesän ensimmäinen lomapätkä on nyt onnistuneesti takana. Hehkutin Kroatiaa matkakohteena jo viime reissumme jälkeen ja taas täytyy sanoa, että ihana maa. Ei tullut tämäkään olemaan viimeinen reissumme sinne. Kaunis luonto, silmiinpistävä siisteys, ystävälliset ihmiset, hyvä ruoka ja edullinen hintataso on aika lyömätön yhdistelmä suht lyhyen (2 h 45 min) lennon kanssa.

Tällä kertaa lomailimme isommalla porukalla, sillä mukana olivat myös veljeni perhe ja vanhempani. Kohteena oli Sibenikin kaupungin ulkopuolella oleva Solaris Beach Resort. Lapsiperheille huippupaikka. Vesipuisto kadun toisella puolella, autoton ympäristö, altaita ja rantaa vaikka kuinka paljon. Kirjoittelenpa kohteesta vielä ihan oman postauksensakin.

Oli ihanaa kulkea viikkoa vailla arjen askareita. Ei ruuanlaittoa, siivousta tai työhuolia. Tukka merituulesta pörrössä, kasvot aurinkorasvalla kuorutettuna. Nauttia ulkoilmasta, lämmöstä ja perheen läsnäolosta. Nukkua paljon ja syödä hyvin. Nähdä kaikkea uutta ja ihmeellistä.

Strömsö minikasvihuone

Olen haaveillut pienestä kasvihuoneesta. Sellaisesta, jossa saisin pidettyä yrtit hengissä. Ei mitään isoa, sillä puutarhurinkykyni ovat varsin rajalliset. Valikoima vaan on ollut kehnonlainen. Liian isoja tai rumia. Tämän vuoden hullujen päivien esitteessä se vihdoin tuli vastaan. Juuri minulle sopiva kasvihuone, Strömsö kapea kasvihuone. Vain muutama hylly, tyylikäs ulkoasu ja mikä parasta todella edullinen hinta. Arvatkaapa vaan muistinko olla linjoilla juuri tiettynä päivänä uusien tuotteiden tullessa myyntiin. Niinpä....

Onneksi netissä kaikki on vain muutaman klikkauksen päässä ja samaa mallia löytyi lopulta monestakin paikasta. Ja samalla hullulla hinnalla. Niinpä kotiutin tämän pienen söpöliinin Verkkokauppa.comista.

Kokosin minikasvihuoneeni ihan itse (koska oli pakko saada se valmiiksi heti, eikä seuraavana päivämä) ja se kätkee sisälleen miniviljelmäni. Basilikaa (jota muuten en ole koskaan saanut pysymään hengissä näin kauaa), piparminttua ja persiljaa. Oikeastaan persilja on kaapissa tällä hetkellä vain piilossa, sillä lapset tykkäävät syödä sitä suoraan ruukusta. Raukka alkoi olla niin harva, että saa nyt kaapissa rauhassa kasvattaa lisää versoja.

Tämä minikasvihuone ilahduttaa joka päivä ♥

Kesän suunnitelmia

Sateisen viikonlopun aikana ajatukset ovat olleet jo kesässä. Tänä vuonna olen pilkkonut lomani kolmeen osaan. Onneksi takataskussa on kuitenkin sen verran keväältä kertyneitä saldovapaita, että ihan pikkupätkissä en joudu lomaani viettämään. Alkukesään viikko, keskelle kolme ja loppukesään vielä viikko. Kun välissä on vain muutaman viikon työputkia, tuntuu koko kesä lomalta. Tai näin ainakin toivon...

Osa kesän suunnitelmista on jo valmiina, osaa vasta mietitään. Varmaa on kaksi ulkomaanreissua. Kroatiaan perheen kanssa ja Kööpenhaminaan aikuisten kesken. Näiden lisäksi suunnitelmissa on ollut pariskuntamatka Tallinnaan ja onpa puheissa vilahtanut autoilumatka Pärnuseenkin.

Vakkarireissuja tulevat olemaan päivän matkat ainakin Turkuun, Fiskarsiin ja Tammisaareen. Vielä on vähän auki saadaanko tänäkin kesänä meille tukikohta tuonne ihanaan rannikkokaupunkiin. Ellei, niin silti tulemme Tammisaareen päätymään varmasti useamminkin kuin kerran. Myös PoriJazz kiinnostaisi monen vuoden tauon jälkeen.

Ehkä eniten odotan kuitenkin sitä aikatauluttomuutta ja fiiliksen mukana menemistä. Pitkään valvottuja iltoja, myöhään nukuttuja aamuja. Lämpöä, aurinkoa ja leppoisaa yhdessä olemista.

Merellinen Örö

Viime maanantain työpäivän vietin merellisissä tunnelmissa. Iso osa työtäni on erilaisten tapahtumien järjestäminen ja luontaisetuna sitä pääsee itsekin osalliseksi monenlaisista reissuista. Maanantain reissu oli ehdottomasti sieltä mukavimmasta päästä. Koko päivä saaristossa auringon paistaessa ja lämmittäessä.

Kohteena meillä oli Örön saari, joka avautui tavallisille tallaajille vasta tämän vuoden alusta. Aiemmin se on ollut puolustusvoimien käytössä. Kasnäsistä meidät poimi kyytiin kaljaasi Inga, jonka tasaisessa kyydissä matkasimme Örötä kohden. Örö on kaunis saari ja ollut tänä kesänä todella suosittu kohde. Pieni satama on ollut täynnä päivä toisensa jälkeen. Nyt tunnelma oli rauhallinen eikä meidän lisäksi paikalla ollut kuin muutama muu. Saarella on ainutlaatuinen luonto ja sellaisia lajeja, joita ei muualta Suomesta löydy.  Kuulimme valittuja paloja saaren historiasta ja kävimme tutustumassa armeijan tykkeihin.

Nähtävää olisi ollut enemmänkin, mutta pääpaino tällä reissulla oli kuitenkin vieraiden viihdyttämisellä. Täytyy ensi kesäksi suunnitella saareen ihan oma retki. Kasnäsistä Örösen pääsee myös yhteysaluksella ja saarella voi vaikka yöpyä. Ainakin kannattaa poiketa ravintolassa, jonka annokset todella veivät kielen mennessään.

Kesäkirppiksellä Adalmiinan Helmessä

Tänään olen fiilistellyt. Olin työkeikalla Loimaalla ja ajellessani pitkin maaseutureittejä nautin maisemista, pikkuhiljaa ruskettuvista pelloista, sinisestä taivaasta, ojanpientareilla lentelevistä perhosista, kouluun polkevista lapsista, hiljaisista pikkuteistä. Rinnassa sellainen hyvä kesäinen olo. Onnellinen, yhteen sanaan tiivistettynä.

Viikonloppuna fiilisteltiin ystäväni kanssa yhtä kesäisissä tunnelmissa Paimiossa. Ravintolapäivä oli saanut monet myös pitämään pihakirppareita. Me valittiin kohteeksi Adalmiinan Helmen järjestämä pihakirppis.

Oltiin paikalla heti kun kirppistely alkoi ja niin oli muuten aika moni muukin. Onneksi kuitenkin järjestelyt toimivat moitteetta. Auto pellolle parkkiin ja aarteita metsästämään. Helmen pihamaalle oli tavaransa levittänyt parikymmentä myyjää. Astioita, kirjoja, vaatteita, leluja, vaikka mitä.  Myyjät olivat ihanasti lähteneet liikkeelle oikeilla kirppishinnoilla ja paikalta pystyi tosiaan tekemään löytöjä. Ja tavara tuntui vaihtavan omistajaa tiuhaan tahtiin.

Itse ostin kuvassa näkyvät pari metallista astiaa. Vain 2 euroa kappale. Ihanasti kuluneet ja elämää nähneet. Samalta myyjältä ostin myös vanhoja piirakkamuotteja tuikkujen alustaksi. 50 senttiä kappaleelta, ei paha. Näitä olen nähnyt kirppiksillä myytävän muutaman euronkin kappalehintaan.

Paikalla oli myös ihana "pystykaffela", josta ostettiin todella herkulliset piiraat. Istuttiin pitkillä penkeillä pihamaalla ja nautittiin tunnelmasta. Kyllä se kesä tuntuu kesältä vaikka näin elokuussakin..

Loman loppu

Niin se vaan loppuu, loma... Vaikka näyttääkin siltä, että kesä vasta alkaa. Loma taitaa olla onnistunut, sillä olo on rentoutunut ja alkaa olla jo ikävä arjen puuhiin. Jostain syystä kulunut loma on tuntunut pidemmältä kuin kolme viikkoa. En tarkoita, että tylsältä pitkältä vaan että olemme ehtineet tehdä niin paljon kaikkea. Tähän on varmaan vaikuttanut myös kesän normaalista poikkeava työmoodi. Menin tuntia aiemmin töihin ja lopettelin jo kolmen aikaan, perjantaisin jo yhdeltä. Tuota moodia kun pystyisi jatkamaan syksynkin, mutta valitettavasti arki palaa myös aikatauluihin.

Kuluneella viikolla teimme vielä muutaman kivan kesäretken. Keskiviikkona vietimme miehen kanssa aikaa kahden Turussa. Hengailtiin vaan kaupungilla, käytiin kahvilla Aurajoen rannalla, nautittiin sushista terassilla.

Torstaina käännettiin auton nokka kohti Kasnäsiä, myöskin meidän jokakesäinen kohteemme. Pulikoitiin kylpylässä ja nautittiin saaristolaispöydän antimista. Kotiin lähtiessä poikettiin vielä mainetta niittäneessä Farmors Cafessa. Miksiköhän ei olla aiemmin käyty, vaikka on ihan matkan varrella?

Högsåran saaressa oleva kahvila on erityisesti merillä liikkujien suosiossa ja venelaiturilla kävikin aikamoinen kuhina. Vanhassa pihapiirissä oleva kahvila oli todella idyllinen. Pöytiä oli pitkin pihaa, lampaat määkivät viereisessä aitauksessa. Kahvilan puolella sai kakunpalat leikata itse ja ensimmäistä kertaa minulle on kahvilassa sanottu "otitpa pienen palan, leikkaa nyt ihmeessä lisää".Kakkujen lisäksi tarjolla näytti olevan ainakin herkullisen näköisiä salaatteja.  Koska saareen mennään lossilla kannattaa aikataulut tarkistaa ennen menoa. Me nimittäin emme tarkistaneet ja palatessamme lossirantaan huomasimme olevamme paikalla juuri tauon aikaan. Onneksi oli yksi kesän kauneimpia päivä ja puolentoista tunnin odottelu sujui auringosta ja lämmöstä nauttien.

Kuluneella viikolla saatiin myös huonekaluvalssin päätöstahdit otettua. Koululaispöytä saapui vihdoin ja viimeiset ylimääräiset kalusteet sain ovesta ulos uusiin koteihin. Hassua miten palaset joskus loksahtelevat paikoilleen. Tällaista muutosrumbaa ei kyllä ollut näköpiirissä kun lomaa aloitettiin, pienestä jutusta alkoi isompi muutos. Mutta hyvä niin, lopputulos miellyttää silmää ja pääsin eroon kaikista niistä kalusteista joista halusinkin.

Tänään päätettiin kesäloma tiukkaan rutistukseen Puuhamaassa. Tulevalla viikolla alkaakin arki isolla A:lla. Työt, koulut ja päiväkodit alkavat. Yritän kuitenkin muistaa, että elokuu on vielä kesäkuukausi ja kaikkea kivaa ehditään vielä puuhailla.

Kesä Tammisaaressa

Viime viikonloppuna palautettiin haikeina meidän kesäkodin avaimet. Vaikka ihan kaikkia meidän suunnitelmia ei päästykään toteuttamaan, niin kokemus oli ehdottoman positiivinen.

Mehän siis vuokrasimme Tammisaaresta tuttavapojan opiskelija-asunnon heinäkuuksi. Ajatuksena oli viettää aikaa rannalla maaten ja uiden. Tutustuen Tammisaaren uusiin puoliin ja ympäristöön. Alkuosa noista suunnitelmista jäi toteutumatta, koska Suomen kesä... Niinä muutamana aurinkoisempana päivänä mereltä puhaltanut kylmä tuuli teki rantafiilistelyn mahdottomaksi. Joten ei uimista tai rantaelämää tänä kesänä. Tästä syystä myös Tammisaaressa vietetty aika jäi pienemmäksi kuin ajattelimme. No, onneksi saimme asunnon niin edullisesti, ettei täydellisten rantapäivien puuttuminen jää harmittamaan.

Suunnitelman loppuosa sensijaan toteutui hyvin. Tammisaari on meidän jokakesäinen kohde, jossa yleensä päivät ovat menneet hyvinkin saman kaavan mukaan; uimaan, leijonapuistoon, Albatrossille syömään, kaupunkikierros, kotiin. Ja toistettu sama tarvittaessa useamman kerran kesän aikana. Nyt tuli nähtyä uusia puolia kaupungista, kuljettua uusia katuja, löydettyä uusia kohteita. Alla muutama vinkki...

Leijonapuiston vieressä oleva Stallörenin puisto on kiva, mutta vanhan kaupungin toiselta puolelta löytyy ainakin omaan makuuni kauniimpi puisto Skepparträdgården. Myös tuosta puistosta löytyy lapsille kiva (tosin paljon leijonapuistoa pienempi) leikkipaikka. Usein tuosta ohitse kävellessä puistossa oli käynnissä puistojumppia, välillä useampia samaan aikaan. Joogaa puistossa merinäköalalla. Aika houkuttelevaa! Puistosta löytyy myös näppärä geokätkö, jota suosittelen harrastajille.

Lapsellisille suosittelen Tammisaaressa uimahallia. Se on pieni, mutta suht uusi ja viihtyisä. Sieltä löytyy liukumäki ja iso lastenallas, isommille lapsille kiipeilyseinä, josta voi hypätä altaaseen. Aikuisille taas poreallas oli sijoitettu mukavasti aivan lastenaltaan tuntumaan :)

Perheen miesväki kävi myös tutustumassa Ramsholmenin luontopolkuun, jonka alkuosa oli vaikuttanut kivalta. Retki jäi valitettavasti lyhyehköksi, koska luonto oli kutsunut myös nuorta pariskuntaa. Touhujen takia mieheni joutui kääntämään oman retkikunnan suunnan takaisin parkkipaikalle ;)

Tammisaaressa on monia kivoja ruokapaikkoja. Tämän kesän uutuuksia oli ainakin rannassa oleva Niska ja Kustaa Vaasan kadulla oleva pieni sushipaikka. Aiemmin ollaan usein syöty Albatrossissa, mutta nyt kokeiltiin myös muita. Niskan ja sushin lisäksi on pakko nostaa esiin leirintäalueella sijaitseva Steakhouse Bossa Nova. Pikkuisen poissa kaupungista, mutta sinne kannattaa kurvata kun haluaa syödä hieman fiinimmin. Ruoka oli herkullista ja annokset kauniita. Ravintola sijaitsee ihan meren äärellä ja tarjoaa mukavat puitteet lounaalle tai päivälliselle.

Koska Tammisaari on niin pieni, kannattaa ehdottomasti tutustua kaupunkiin kävellen. Vanhan kaupungin kujat ja talot ovat ihania. Harmi vaan, että korkeat aidat estävät parhaimmat näkymät suloisille sisäpihoille. Tiistai-iltaisin pieniä kujia voi fiilistellä Cafe Gamla Stanista tulevan livemusiikki tahtiin.

Vanhan kaupungin vastapainoksi kannattaa myös tutustua Kråkholmenin edessä olevaan uuteen asuinalueeseen. Modernit rakennukset merinäköaloilla tuovat eteen täysin toisenlaisen Tammisaaren. Tuolle alueelle ollaan rakentamassa lisää tyylikkäitä kerrostaloja ostoskeskuksineen. Onkin mielenkiintoista nähdä miten katukuva muuttuu parin vuoden sisällä tuossa kohtaa.

Kaikenkaikkiaan ollaan tosi tyytyväisiä meidän kesäasuntoprojektiin. Ja ehdottomasti tehdään tämä uudelleenkin jos on mahdollista. Tammisaaressa tai jossain muussa kaupungissa.

Lomaviikon ohjelmaa

Koska hellekelit edelleen loistavat poissaolollaan, on tätä lomaa leimannut tehokkuus. Aikaa on ollut käyttää kaikeen muuhun kuin rannalla lekotteluun. Se meidän dominoefekti on pyyhkäissyt läpi koko talon siirtyen jo autotallin puolellekin. Siellä on tehty tehosiivous ja viimein heitetty pois kaikki raksa-ajan jäänteet. Mies on hionut lattiaa ja maalannut kattoa. Hankittiin sinne myös arkkupakastin ja ensimmäiset kesän maut on sinne talletettu. Mansikkaa, vadelmaa, sieniä...

Sisällä ovat kalusteet löytäneet uudet paikkansa ja tarpeettomista päästy eroon. Ai että mä tykkään näistä FB:n kierrätysryhmistä. Meille tarpeettomat löysivät uudet kodit muutamissa minuuteissa. Mies nimitti meidän eteisen "lähtevän tavaran terminaaliksi" kun vuorotellen kuskasin tavaroita siihen odottamaan noutajaa. Feng shuit parani kerralla kun pääsin ylimääräisestä eroon.

Kuvissa mieheni isovanhempien luota saatu vanha senkki, joka sopi kuin nakutettu työhuoneeseemme. Sen vitriinistä löysivät paikkansa niin isoäidin nypläämät pitsit kuin isoisän vanha kamerakin. Senkki täynnä hyviä muistoja.

Pari päivää ehdittiin viime viikolla nauttia Tammisaaressakin, kesäasunnon viimeisiä hetkiä. Ajeltiin uudelleen myös Hankoon. Tällä kertaa Hanko näytti parhaita puoliaan, vaikka lämpö edelleen puuttuikin. Hyvää ruokaa, istuskelua puistossa ja pientä kiertelyä kaupungin kaduilla. Saattaapi olla, ettei seuraavaa reissua tarvitse odottaa seitsemää vuotta.

Yksi lomasuunnitelmistani oli Helsingin visiitti. Suunnitelma eli viime metreille, mutta lopulta karkasin perjantaina ja vietin päivän Helsingissä yksikseni. Kiertelin kirppareilla, tutustuin uusiin kulmiin pääkaupungistamme, nautiskelin lounasta Kaivopuiston rannassa ja pakoilin lopulta sadetta kauppakeskuksissa. Ja vannoin taas kerran, että tätä pitäisi tehdä useammin...

Viime viikko piti sisällään myös mulle tyypillisen "lomaloppuu - kaikkikaatuupäälle" -ahdistuskohtauksen. Samanlaisista fiiliksistä kirjoittelin viime vuonna samaan aikaan. Liittyy siihen, kun loma alkaa kääntymään loppupuolelle ja tuntuu, että miljoona asiaa on vielä tekemättä. Luvattu käydä siellä ja täällä, kutsua ne ja noi, tehdä sitä ja tätä. Lisäksi pitäisi hoitaa nämä ja ne asiat. Syksyyn liittyviä käytännön asioita, jotka tulevat joka vuosi eteen olevinaan yllättäen. Kaikki tämä muuttuu päässä vellovaksi ylitsepääsemättömäksi myrskyksi, josta ei saa millään kiinni.

 Päivän taas tuskailin ennenkuin sain kaivettua paperia ja kynän esiin. Täytin paperin kaikilla muistettavilla ja hoidettavilla asioilla. Kaaos selkiytyi jo kirjoittaessa. Tuli suunnitelma. Tuli ostoslista. Tuli kalenterimerkintöjä. Nyt ostoslistalla olleet jutut on jo hankittu, hoidettu monta ilmoittautumista harrastuksista hippokisoihin. Kalenteri on hiottu viimeisen lomaviikon osalta kuntoon. Nyt voin toivottavasti nauttia levollisin mielin ensi viikosta!