Kirjaholistin yöpöydältä

Hei, olen Iina ja olen kirjaholisti. Täysin riippuvainen painetuista kirjoista, vieroitusoireet alkavat hyvinkin nopeasti kirjattoman päivän jälkeen.

Pienenä haaveenani oli tulla kirjastontädiksi. Mikä upea ammatti, olla kaiket päivät kirjojen keskellä. Lukea uutuudet ensimmäisenä. Edelleenkin nautin kirjastossa vaeltelusta. Kuljen pitkin hyllyvälejä poimien kirjan sieltä toisen täältä. En pääse ulos ilman raskasta kirjapinoa. Hyvän kirjan osuessa kohdalle en voi jättää sitä paikoilleen. En, vaikka kotona jo odottaisi vino pino hyviä odottamassa.

Kirjakaupoissa käyn katsomassa mitä uutuuksia on tullut ja teen listoja kirjastoa varten. Englannissa asuessani vierailin täydellisissä kirjakaupoissa, joissa oli kirjoja lattiasta kattoon. Siellä täällä nahkaisia nojatuoleja, joihin voi istahtaa selailemaan käteen osuvia opuksia. Sellaisia vanhan ajan kirjakauppoja, joissa on aivan omanlaisensa henki.


Yksi asia, jonka haluan lapsilleni opettaa kun juuri lukemisesta nauttiminen. Molemmilla pojilla on ennen nukkumaanmenemistä lukuaika. Seitsemänvuotias on kahlannut jo läpi kaikki Harry Potterit ja lukee viikossa useampia satoja sivuja. On lukiessaan kovin samanlainen kuin minä, uppoutuu täysin toiseen maailmaan, täysin ulottumattomiin. Viisivuotiaalle eivat sanat vielä aukene, joten iltasatu luetaan yhdessä. Sen jälkeen jää vielä itsekseen selailemaan sivuja. Aapisesta tavailee jo joitakin sanojakin.

Kesän aikana kirjastossa tuli käytyä moneen otteeseen ja sen kyllä näkee yöpöydälläni. Useimmiten luen illalla, sillä tarvitsen hetken, oman rauhallisen hetken, ennen nukkumaanmenoa. Tartun fiiliksen mukaan johonkin kesken olevaan kirjaan joita saattaa olla kolme neljäkin yhtäaikaa.

Kuvista näkee mitä luen juuri nyt. Dekkaripuolella ehdoton suosikki tällä hetkellä on Lars Kepler. Kirjat on pakko ahmia lähes yhdeltä istumalta. Iltaisin menee pitkään kun "luen vielä yhden luvun, ja vielä yhden..." Tätä Vainoojaa en suosittele yksinäisiin iltoihin, sen verran riipivän jännittävä se oli. Uusi tuttavuus on Michael Katz Krefeld, jonka kaikki kirjat olet nyt tätä lukuunottamatta lukenut putkeen. Hömppäosastotta vakkarisuosikki on Nora Roberts. Kevyttä ja nopeasti luettavaa, aina onnellisia, ennalta-arvattavia loppuja. Uusi ahmintakohde, kuten kuvasta näkyy, on Cecilia Samartin. Jostain blogista nappasin suosituksen, tykkäsin kuvailevasta elämänmakuisesta tekstistä ja hain loputkin odottelemaan lukuvuoroa.

Keittokirjat on mun heikkous. Usein lainaan ensin kirjastosta ja jos löytyy monia hyviä ohjeita, käyn hakemassa kirjan omaksi. Nettireseptit ei vaan ole mun juttu. Nyt Kööpenhaminan Street Foodin innoittama pari aiheeseen liittyvää kirjaa; Jenni Häyrisen Katuruokaa: parempaa roskaruokaa ja Geraldino Olivon Street Food: inspiroivia ohjeita urbaaniin makuun. Jennin kirja on jo toista kertaa lainassa ja vahva ehdokas omaan hyllyyn hankittavaksi. Olivon kirjassa taas liian monessa ohjeessa oli kikhernejauhoja, jotka menee mun listalla "liian hankalaa hankkia". Ei jatkoon. Emmi-Liia Sjöholmin Viljaton kattaus tarttui käsiini uutuushyllystä. Paljon herkullisen oloisia oheita kauniilla kuvilla höystettynä.

Uutuushyllystä nappasin mukaani myös Kaisa Jaakkolan Hyvän olon hormonidieetin ja Leena Putkosen Superhyvää suolistolle. Molemmista olin kuullut jo aiemmin, joten mielenkiinnolla tartuin näihin. Hyvinvointi ja ravinto ovat muutenkin aiheita, jotka tällä hetkellä kiinnostavat kovin. Näistä varsinkin tuo Putkosen kirja oli hyvin selkeästi ja kivasti kirjoitettu perusopas herkkävatsaisille esim. FODMAPista. Hyvän olon hormonidieetti on myös mielenkiintoista luettavaa, mutta ihan kirjan kohderyhmään en tainnut osua.

Hyvinvoinnin puolelta löytyy myös useampi "hyvän elämän opas". Näistä omaksi olen ostanut Sanna Wikströmin Hyvän elämän reseptit ja Sara Karlssonin ja Pia Sievisen Hyvän elämän anatomian.  Näitä tykkään lukea kappaleen silloin toisen tällöin. Näistä enemmän tykkään Hyvän elämän resepteistä, joka kauniilla kuvillaan ja käytönnänläheisemmillä teksteillään on noussut iltalukemisen suosikiksi. Paljon ajattelemisen aihetta ja ahaa-elämyksiä. Samasta aihealueesta suosittelen myös Saku Tuomisen Hyvä Elämä -kirjaa. Tämä pieni kirja löytyi mieheni kirjahyllystä ja on tullut luettua sen jälkeen jo useampaan otteeseen. Ystävän suosituksen pohjalta lainasin myös Krista Launosen Luovuus lähtee käsistä : käytännön ohjeita värikkäämpään työelämään, mutta jostain syystä tuo kirja ei tahdo edistyä vaikka mielenkiintoinen onkin. Ja yksi ikisuosikki Anna Perhon Superarkea. Siihen palaan aika kun tuntuu etten saa mitään aikaiseksi. Virtuaalinen potku takapuoleen. Kakkososakin multa löytyy, mutta se oli tähän ensimmäiseen verrattuna pettymys.

Kirjaholistina etsin aina uusia hyviä kirjailijoita ja kirjoja. Onko suosituksia?

Takarajalla

Olin antanut itselleni tälle keväälle takarajan. Takarajan, johon asti pitää tsempata ja jaksaa. Takarajan, joka tuntui jossain vaiheessa olevan ihan hurjan kaukana. Takarajan, joka vihdoin tuli vastaan tänä viikonloppuna.

Kun kevään on yrittänyt tehdä yksin kahden ihmisen työpanoksen, on panokset kaikkeen muuhun olleet vähän heikonlaiset. Työasiat ovat valvottaneet ja välillä jopa itkettäneet. Ajatukset olleet koko ajan jossain muualla. Mietin mitä olen unohtanut, tuliko kaikki sovittu tehtyä. Potenut huonoa omatuntoa niistä asioista joita en ole ehtinyt tehdä.

Koti on ollut hunningolla, sosiaalinen elämä...  hunningolla, blogi... hunningolla. Lapsista sentään on pidetty huolta, mutta valitettavan monta lelupäivää ja liikuntavaruste unohdusta sain tämän kevään aikana aikaiseksi. Onneksi mitä vaan jaksaa kun tietää että se on väliaikaista. Viime viikko puristettiin tosissaan ja uusi työparinikin aloitti vihdoin. Tilanne tasoittuu...

Niinpä olinkin ajatellut, että tämä viikonloppu otetaan tosi rennosti. Nukutaan pitkään ja ollaan vaan. Liekö syy sitten ihana auringonpaisteen vai minkä energiapiikin ollaan tänään puuhattu vaikka mitä. Kahdeksalta jo pesin jääkaappia ja ennen yhdeksää oltiin koko perhe matkalla ruokakauppaan. Nyt on järjestelty ja siivottu, haettu feng shuit kohdilleen huushollissa. Pyöräilty yhdessä torijätskille. Fiilis on kevyempi kuin pitkään aikaan. Kohta ajattelin vielä pinkaista pienen juoksulenkin ja sen jälkeen suoraan saunaan. Grilli kuumaksi ja vapun viettoon. Ei ole ilmapalloja tai vappukoristeita, ei munkkeja eikä simaa. Nakkeja ja perunasalaattia löytyy, eiköhän se vappu tule tänä vuonna niilläkin.

Aurinkoista vappua sinullekin!

Vuoden 2015 päätös

Viime vuonnakin tein yhteenvedon tämän kysymyspatteriston kanssa kuluneesta vuodesta. Nyt onkin kiva tehdä sama tämän vuoden osalta

1. Mitä sellaista teit viimeksi kuluneen vuoden aikana, mitä et ole koskaan ennen tehnyt?
Viime kesänä vuokrasimme kesäasunnon Tammisaaresta. Hauska kokemus, vaikka kesä ei parhaita puoliaan näyttänytkään ja rantaelämää ei päästy viettämään.

2. Oletko kyennyt pitämään itsellesi viime uutenavuotena tekemäsi lupaukset?
Tein vuodelle tavoitteita, joista osa on saavutettu. Osa taas jäänyt vähän hatarammalle pohjalle. Toivoin vuodelle 2015 uusia tuulia työrintamalle ja niitä sain jo alkuvuodesta. Lisäksi haaveena oli matkustella ja myös niiden osalta toiveet toteutuivat, mitä nyt aurinkoloma vaihtui jouluiseen Berliiniin. Kolmantena oli elämykset. Halusin käydä enemmän teattereissa, näyttelyissä, elokuvissa, konserteissa. Tämänkin suhteen olen tyytyväinen. Takana on mm. loistavia konsertteja, huikea teatterielämys ja vaikuttava taidenäyttely. Tavoitteena oli myös parantaa omaa hyvinvointia terveellisen ruokailun ja kuntoilun osalta. Ruuan puolesta ollaan ihan hyvällä tolalla, mutta kuntoilut ovat jääneet lähinnä ajattelun tasolle. Keväällä olin hyvässä iskussa, mutta sitten tuli kesä ja sen jälkeen olen jäänyt jumiin. Liikkumatta en toki ole ollut, ulkoilu, jooga ja juoksu ovat pitäneet siitä huolen. Lihaskunnon harjoittaminen on jäänyt aivan liian vähälle. Olisikos siinä tavoitetta tulevalle vuodelle...

3. Tuliko elämääsi uusia ihmisiä viimeksi kuluneen vuoden aikana?
Työn puolesta olen tavannut valtavan määrän uusia ihmisiä. Mutta tähän voisin nostaa nykyisen työparini, jonka kanssa pinnallisesti tunnettiin jo ennen tätä vuotta.  Vuoden kuluessa olemme kuitenki tutustuneet paremmin kun päivittäin olemme työpöydät vastakkain. Työn lisäksi jaamme yhteisen mielenkiinnon hyvinvointiin, joten päivän aikana puheenaiheet liikkuvat somemarkkinoinnista raakakakkuihin ja kuvankäsittelystä stressinhallintaan. Kaikki työpaineetkin on paremmin siedettävissä kun vieressä ymmärretään täysin tilanne ja ollaan samassa veneessä.

4. Menetitkö ketään läheistäsi?
Viime vuonna tässä luki, että hyvästelimme mieheni isoäidin. Tänä vuonna hyvästelimme samalle matkalle hänen miehensä, mieheni isoisän. Ikävä toisen luokse oli niin kova, että lopulta voimat loppuivat. Nyt saavat olla jälleen yhdessä.

5. Missä maissa vierailit?
Keväällä teimme parin päivän aikuisten retken Ruotsiin, Tukholmaan. Monen vuoden tauon jälkeen kaupunki näytti jälleen parhaat puolensa, viihdyimme loistavasti. Kesäkuussa pakkasimme koko perheen autoon ja teimme kauan odotetun ja onnistuneen automatkan Tanskan Legolandiin. Vuoden viimeiset päivät vietämme puolestaan Saksassa Berliinissä.


6. Mitä sellaista toivoisit itsellesi, mitä et viimeksi kuluneen vuoden aikana saanut?
Aurinkoloman... Parasta on, että se on jo varattuna :)


7. Mikä päivämäärä kuluneelta vuodelta tulee aina muistuttamaan sinua tästä nimenomaisesta kaudesta?
12.8.2015 Esikoinen aloitti koulun. Jännittävä päivä pienelle miehelle ja äidille.

8. Mikä oli suurin saavutuksesi kuluneen vuoden aikana?
Aloittaessani keväällä uudessa työtehtävässäni oli siihen ladattu paljon odotuksia myös työnantajan puolelta. Kesän lopussa haasteet kasvoivat, kun yksi pomoporras putosi välistä pois ja jouduimme työparin kanssa ottamaan lisää vastuuta. Tunnen, että olen onnistunut työssäni ja osannut vastata noihin odotuksiin.

9. Mikä oli suurin pettymyksesi?
Mitään suurta pettymystä ei vuoteen mahtunut. Eniten harmittaa se, että en ole saanut itseäni niskasta kiinni ja salille.

10. Sairastitko tai loukkaannuitko?
Viime vuosi oli edellistä parempi tässä suhteessa. Mitään flunssaa kummempaa en ole sairastanut. Edellisen loppuvuoden runsaat antibioottikuurit tosin jättivät jälkensä suolistooni, ja se on hieman varjostanut hyvinvointia.

11. Mikä oli paras ostoksesi?
Viime vuonnakin tässä kohtaa oli taulu ja samalla linjalla jatketaan. Löysin vihdoin täydellisen taulun olohuoneeseemme. Kristina Isakssonin taulu ilahduttaa minua päivittäin olohuoneen seinällä. Toinen löytö oli Louis Vuittonin Speedy, jonka Tukholmasta kotiutin.

12. Kenen käytös pöyristytti sinua eniten?
Päällimmäisenä mielessä ovat Pariisin terroristi-iskut. En pysty ymmärtämään näitä terroritekoja.

13. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
Edelleen suurin osa sujahtaa pankille lainanmaksuun. Myös olohuoneen taulu oli normaalia isompi sijoitus, tosin taidelainaamon kautta sekin ostos realisoituu pikkuhiljaa kuukausien kuluessa.

14. Mistä ihan todella, todella innostuit?
Uudesta työstäni. Vuosi on tarjonnut aikamoisen vuoristoradan sen suhteen. Paljon stressiä, mutta myös paljon onnistumisen tunteita. Olen oppinut paljon kuluneen vuoden aikana.

15. Mikä laulu tulee aina muistuttamaan sinua kuluneesta kaudesta?
Arttu Wiskarin kappaleet. Käytiin miehen kanssa hänen konsertissaan ja biisejä on veivattu kotona aika paljon kuluneen vuoden aikana.

16. Viime kauteen verrattuna, oletko:
i. onnellisempi vai onnettomampi: onnellisempi. Mukavampi työ, terveys, lasten kehittyminen.
ii. laihempi vai lihavampi: Aika vakionumeroissa mennään. Kesällä taisin olla pari kiloa kevyempi, mutta joulu tasoittaa saldon mukavasti.
iii. Rikkaampi vai köyhempi: Kyllä tilipussin koko on pysynyt samana

17. Mitä toivoisit tehneesi enemmän?
Käynyt salilla. Keväällä tein ahkerasti kotitreenejä, nyt nekin ovat jääneet :(

18. Mitä toivoisit tehneesi vähemmän?
Stressanut työasioita. Olen miettinyt niitä välillä aivan liikaa kotonakin. Ja eiväthän ne asiat stressaamalla ainakaan parane...

19. Miten vietit joulua? Entä juhannusta?
Joulu meni jälleen saman kaavan mukaan meillä kotona sukulaisten kanssa. Juhannusta emme ole koskaan juurikaan erityisesti juhlineet.


20. Rakastuitko kauden aikana?
Rakastan omaa perhettäni.

21. Mikä oli lempitelkkariohjelmasi?
Tänä vuonna olen katsonut Silta -sarjan kaikki kaudet. Kestosuosikki on edelleen Greyn anatomia. nyt syksyn aikana ollaan katsottu ahkerasti Wallander -elokuvia netflixistä.

22. Vihaatko mitään tai ketään jota et vihannut tähän aikaan viime vuonna?
Viha on niin voimakas sana, että sitä en käytä.

23. Mikä oli paras lukemasi kirja?
Kuluneen vuoden aikana olen lukenut todella paljon ja monipuolisesti. Yhdeksi mieleen jääneeksi täytyy mainita Saku Tuomisen " Hyvä elämä - lyhyt oppimäärä". Luin sen putkeen kaksi kertaa. Ja tiedän, että tulen lukemaan tulevaisuudessa vielä useaan otteeseen. Paljon hienoja käyttöönotettavia ajatuksia paremman elämän puolesta.

24. Mikä oli suurin musiikillinen löytösi?
Suomalainen musiikki jyrää meillä edelleen. Tänä vuonna on veivattu paljon Arttu Wiskaria.

25. Mitä halusit ja sait?
Halusin uusia työtehtäviä ja niitä sain. Olen tykännyt kaikesta stressistä huolimatta.

26. Mitä halusit, mutta et saanut?
Aurinkoloman. Ei saatu aikaiseksi, siksi vuonna 2016 tuo asia on ehdottomasti korjattava.

27. Mikä oli vuoden paras elokuva?
Uusin Bond. Järjestimme asiakkaille ennakkonäytöksen, joten ensimmäiseltä riviltä tuli niska kenossa leffa katsottua. Daniel Graig on tehnyt Bondista minunkin suosikkini.

28. Mitä teit syntymäpäivänäsi ja paljonko täytit?
Täytin 38 enkä muista yhtään mitä tein syntymäpäivänäni. Tuskin siis mitään erikoista.

29. Mikä yksittäinen asia olisi tehnyt vuodestasi selkeästi paremman ja onnellisemman?
Vatsaongelmat olisin mielelläni jättänyt kokematta. On tullut murehdittua sen takia kaikenlaista.

30. Kuinka määrittelisit tyylisi kuluneen vuoden aikana?
Tyyli pysyy samana eli varsin klassisella linjalla mennään.

31. Mikä piti sinut järjissäsi?
Perhe, se pitää jalat maassa ja muistuttaa siitä mikä on kaikkein tärkeintä.

32. Ketä julkkista himoitsit eniten?
Himoitsit.... hmmm.... No, Bondia oli ainakin kiva katsella...

33. Mikä poliittinen tilanne tai tapahtuma liikautti sinua eniten?
Kaikki terrorismiin liittyvä on puhututtanut aika paljon tänä vuonna.

34. Ketä kaipasit?
Ystäviä ehtii nykyään nähdä aivan liian vähän.

35. Kuka oli paras tapaamasi ihminen?
Vaikea kysymys... lapset ovat tietenkin ihan ehdottomasti parhaita, mutta jos valitaan perheen ulkopuolelta niin voisin mainita vaikka joogaopettajani. Hän huokuu ulospäin sellaista tyyneyttä ja rauhaa, että sitä haluaisin imeä itseenikin...


36. Mikä tai kuka yllätti sinut viime vuonna?
Se miten sujuvasti esikoisen koulutie alkoi. Sinne sujahti ihan kuin olisi aina käynyt koulua. Olisin itse tainnut tarvita jonkun pehmeän laskun asiaan.


37. Mitkä viisi asiaa asetat tavoitteiksesi ensi vuodelle? Nämä eivät ole uudenvuodenlupauksia, vaan henkilökohtaisia tavoitteita.

1. Haluan nähdä enemmän ystäviä.
2. Haluan käydä konserteissa ja teattereissa.
3. Haluan nähdä uusia maailmankolkkia.
4. Haluan kehittyä työssäni
5. Haluan stressata vähemmän

Puuuh.... Jaksoitko lukea tänne asti... aikamoinen patteristo vastattavaksi...

Parasta just nyt...

Arki on tällä hetkellä täyttä, mutta onneksi mukana on paljon positiivisia hetkiä. Viime viikkoina minua on ilahduttanut erityisesti:

♥ Sirkuskoulu. Syksyn harrastus kuopuksen kanssa. Akrobatiaa, tasapainoilua, hassuttelua, yhteistä aikaa. Tekisi hyvää varmasti jokaiselle kieriä lattialla kivenä tai tehdä norsupäälläseisontaa... Hauskaa se ainakin on.
♥ Pimenevät illat. Kynttilät, takka, sohvan nurkassa peiton alla. Tarviiko muuta sanoa?
♥ Herkkunäkkäri. Tämä resepti on varmasti suuri huijaus. Terveellistä ja sairaan hyvää. Onko mahdollista? Reseptiä seuraa myöhemmin.
♥ Työhaasteet. Tällä hetkellä kiirettä, vastuuta, haasteita, yllättäviä tilanteita,  mutta kuitenkin niin mun juttua.

♥ Jalkapallokauden päätös. Vihdoinkin kalenterista myös vähenee jotain. Kaksi vapaata iltaa viikkoon. Jei!
♥ Sadonkorjuu.  Meidän ihana uusi pakastin on pullollaan kesän makuja. Viimeksi on pakastettu puolukkaa ja tyrnejä talven varalle. Pienin poimija nukahti tyrnipuun alle nautiskellen auringon paisteesta.
♥ Ystävät. Viidentoista vuoden tauon jälkeen istuttiin opiskelukavereiden kanssa saman pöydän ääreen. Ja kauan istuttiinkin. Vuosien aikana polut menneet eri suuntiin, perustettu perheitä, tehty työuria. Toisten kanssa pidetty enemmän ja toistan kanssa vähemmän yhteyksiä. Siitä kuitenkin jatkettiin mihin viimeksi jäätiin. Sovittiin, että seuraavaa tapaamista ei odoteta viittätoista vuotta.
♥ Ystävät uudelleen. Viime viikonloppuna vietettiin ystävän 40-vuotisjuhlia. Tavattiin tuttuja ja ystäviä vuosien ja vuosien takaa. Niitä parhaita, jotka on ja pysyy.
♥  Ystävät vielä kolmannenkin kerran. Vietettiin vielä yhdet synttärikutsut. Ystäviä mieheni lapsuudesta. Neljän miesporukka tuplaantui ensin naisten myötä ja nyt heimo on kasvanut kahdeksan aikuisen ja yhdeksän lapsen laumaksi.
♥  Vauvantuoksu. Viime viikonlopun pienin vieras oli vain kaksi viikkoa vanha. Ihana, tuhiseva nyytti. Miten sitä olikaan unohtanut kuinka pieniä ne vastasyntyneet ovatkaan.

♥ Jooga. Piiiiitkän tauon jälkeen. Lihakset tuli niin kipeäksi ja se oli ihanaa. Miksen saa tehtyä tätä kotona???
♥ Sinkkonen. Käytiin ystävän kanssa kuuntelemassa kasvatusguru Sinkkosen luentoa. Hyvää puhujaa on ilo kuunnella oli aihe mikä hyvänsä. Hauska mies ja tärkeää asiaa kasvatuksesta, peleistä, säännöistä. Ensi viikolla mennään kuuntelemaan Alf Rehniä. Mielenkiinnolla odotan sitäkin...
♥ Uudet juoksutossut. Näillä mä lennän. Hankin samalla uutta treenimotivaatiota parin topin ja uuden joogamaton muodossa.

Unohtuiko jotain? - Hyvinvointia metsästämässä

Vuoden vaiheessa tein itsellesi tavoitelistan tämän vuoden asioita. Osa tavoitteista on saavutetu, mutta osa on jäänyt hunningolle kesän jälkeen.

Hyvinvointi kuuluu varmasti jokaisen toivelistalle. Minulla viime syksyn sairastelut nostivat tämän prioriteettilistalla korkealle. Keväällä sainkin todella hyvän treeniputken päälle. Liikuin useamman kerran viikossa kahvakuulaa, kävelyä, joogaa. Kunnes alkoi kesä ja kaikelle tuli stoppi. Ainoa liikuntamuoto mitä kesällä säännöllisesti harrastin oli lenkkeily. Pari kertaa viikossa pieni pyrähdys lähimaastossa. Ei muuta. Kahvakuulat ovat pölyttyneet kaapissa, pyöräillyt olen lapsen kanssa pari hassua kertaa. Lasten harrastuksissa toki on tullut liikuttua, mutta ei se ihan kunnon liikuntasuoritusta vastaa. No sitten syksyllä.... ajattelin.

Jostain syystä nyt tökkii ja pahasti. Tiedän, että kyllä se siitä kun saisi rytmin päälle. Mutta kun... ei tänään kun on ollut niin kiireinen päivä... ei tänään kun täytyy kuskata lasta harrastuksiin... ei tänään kun viikonloppu alkaa... ei tänään kun väsyttää.... Tekosyitä on riittänyt vaikka muille jakaa. En vaan saa aikaiseksi. Tulevalla viikolla onneksi alkaa jooga, jospa se toisi jotain ryhtiä tähän löysäilyyn.

Eikä hyvin mene siellä terveellisen syömisenkään puolella. Tavoitteena oli skarpata, muistaa juoda vettä ja lisätä kasvisten syömistä. Juu, en muista sitä vettä edelleenkään. Vesipullo nököttää kyllä koko päivän siinä vieressä. Sen saisi juoda pariin otteeseen päivän aikana tyhjäksi, nyt saan hädin tuskin kerran. Pitäisi vissiin ladata puhelimeen joku sovellus joka muistuttaisi hörppäämään hetken tullen, sellaisiakin kuulemma on...

Jos juominen tökkii niin syömiset myös. Jouduin viime syksynä syömään pari todella vahvaa antibioottikuuria keuhkokuumeeseen ja mykoplasmaan. Nämä jättivät ilmeisesti jälkensä suolistooni ja vatsani on ollut todella herkkä kevään ja kesän aikana. Olen kokeillut laktoositonta sekä gluteiinitonta ruokavaliota, käynyt keliakiatesteissä, syönyt maitohappobakteereja, boulardia, tuskaillut ja stressannut. Ainoa positiivinen puoli näissä haasteissa on ollut, että vaivat ovat samalla automaattisesti ohjanneet ruokavaliota terveellisempään suuntaan. Kasvisten määrä lautasella on kasvanut, salaatteja menee entistä enemmän, herkkujen syönti on vähentynyt. Tästä on ollut seurauksena muutaman kilon häviäminen. Lopputulos on hyvä, mutta ei tämä nyt ihan niin ole mennyt kuin suunnittelin. Sopivan ruokavalion etsintä siis jatkuu.

Joten tiedänpähän nyt mihin syksyllä keskityn. Taidanpa aloittaa sen vedenjuontisovelluksen lataamisella. Saisikohan sieltä ladattua myös liikuntamotivaatiota?

Yksin kotona vol. 2

Meillä miehet pakkasivat jälleen kassinsa ja suuntasivat kohti Tammisaarta. Niinpä jo toista kertaa melkeinpä viikon sisään, vietän iltaa omassa parhaassa seurassani. Siinä missä viime kerta meni tehdessä kaikkea paheellista kuten sohvalla syömistä, olen tällä kertaa nauttinut omasta ajasta eri tavalla.

Tein tänään loppupäivän etätöitä kotoa käsin ja niinpä heti koneen kannen suljettuani aloitin nautinnollisen siivouksen. Eikä tämä ole mitenkään sarkastisesti sanottu, vaan nautin ihan oikeasti saadessani järjestää huoneita rauhassa. Lähes flowmainen tila. Parasta on, että käden jälki näkyy ainakin huomiseen asti.

Salaa pakkasin poikien huoneesta pari kassillista tavaraakin pois. Tuskin edes huomaavat, mutta jos olisin tehnyt sen heidän nähtensä niin juuri ne tavarat olisivat nousseet arvoon arvaamattomaan.

Nautinnollista oli myös laittaa ruokaa ajan kanssa. Eilen kommentoin ystäväni blogiin epäonnisesta sienireissusta, jonka saalis oli tyhjää täynnä. Eipä mennyt viittä minuuttia niin ovikello soi ja sain pussillisen kanttarelleja kotiovelle toimitettuna. Onnea on ihanat naapurit!

Meillä syödään todella vähän keittoja, koska mieheni saa syödä niitä työpaikallaan aivan tarpeekseen. Nytpä sain kokkailla mitä halusin ja niinpä tein elämäni ensimmäistä kertaa kanttarellikeittoa. Taidanpa tehdä joskus toistekin!

Nyt on huusholli kunnossa, iltalenkki juostu ja aika siirtyä totaalisen rentoutumisen puolelle sohvan nurkkaan.

Yksin kotona

Joskus arjessa toivoo, että saisipa olla hetken yksin kotona, nauttia hiljaisuudesta, tehdä omia juttuja keskeytyksettä. Tänään kaksi isointa miestä lähti Tammisaaren kesäkotiin ja pienin mummilaan yökylään. Yksin kotona. Koko ilta. Ja yö. Ja huominenkin...

Ja mitä tekee tämä äiti? Haahuilee töiden jälkeen aivan liian kauan kirppiksellä. Hakee roskaruokaa. Syö sen olohuoneessa. Katselee samalla TV:tä. Soittaa musiikkia aivan liian lujaa. Aikoo viettää loppuillan sohvannurkassa sarjamaratonia katsellen ja kynsiä lakkaillen. Ihan hunningolla... Perfect!

PS. Oletkos koskaan maistanut pitsaa, missä on mansikoita? Splizzerian kesäpitsa yhdistää tulista ja makeaa, chiliä ja mansikkaa. Toimii!

Toukokuun parhaat

Tervetuloa kesäkuu, sinua onkin jo odotettu!
Samalla toivotetaan heipat toukokuulle, joka hurahti ohi ihan huomaamatta. Tai ei ihan huomaamatta, monenlaista mukavaa on mahtunut viime kuukauteen...

Tukholma, kyllä kuun kohokohdaksi on nostettava meidän Tukholman reissu. Monen vuoden tauon jälkeen Tukholma tuntui sekä uudelta että niin tutulta. Kahdenkeskistä aikaa miehen kanssa, hetken breikki arkeen...

Kevätristeily. Ihanien ystävien kanssa tehty vuosittainen "kuulumistenpäivitysristeily", perinne joka toivottavasti jatkuu vielä vuosia. Hervotonta naurua, hyviä keskusteluja, herkullista ruokaa ja onnistuneita shoppailuja, niistä on meidän reissut tehty.

Toteutuneet haaveet. Mun taulu ja mun laukku. Kaksi pitkäaikaista haavetta toteutui. Molempia ostoksia olen ihaillut päivittäin. Nyt pitäisikin kehitellä uudet haaveet toteutuneiden tilalle...

Creative Business Camp. Tämän vuoden teemana taitaa olla, että löydän itseni yllättävistä paikoista. Voitin liput Logomossa yrittäjille järjestettyyn Creative Business Camp -tapahtumaan. Vaikka en yrittäjä olekaan, sopivat aiheet niin hyvin tehtäviini, että suuntasin innolla tapahtumaan. Eikä tarvinnut pettyä. Hyödyllisiä ja innostavia puheenvuoroja, joista olin ihan täpinöissäni. Toukokuuhun tällaisia innostavia tapahtumia/koulutuksia mahtui peräti kolme ja olen iloinen, että niihin kaikkiin sain osallistua.

Päiväkodin kevätjuhlat. Nämä tilaisuudet iskee suoraan sydämeen, eikä kuivin silmin päästy tälläkään kertaa. Ihania, liikuttavia esityksiä! Pieniä miehiä, jotka seisovat lavalla jähmettyneinä silmät yleisöön nauliutuineina. Hiukan isompia tyttöjä, jotka ovat itse tehneet omat tanssikoreografiat ja nauttivat täysillä esityksestä. Eskareiden totinen rivi todistuksia saamassa. Suvivirsi, joka tuo pintaa monia muistoja ja tunteita vuosien takaa.

Hipposuunnistus. Paikallinen suunnistusseura järjesti toukokuussa kolmen kerran hipposuunnistuskoulun, jossa kävin esikoisen kanssa. Innostuttiin molemmat ja suunnitellaan nyt suunnistusharrastuksen jatkamista. Esikoinen tykkää tutkia karttaa ja etsiä kohteita, minä taas liikkua luonnossa. win-win

Näistä oli mun toukokuuni tehty tänä vuonna...

11 asiaa minusta

Tykkään lukea haasteita muiden blogeista, koska niissä usein poiketaan blogin normaalista sisällöstä ja bloggaajasta paljastuu ihan uusia puolia. Niinpä nappasin Ninnumaarian Livin up a notch -blogista 11 asian haasteen ja päätin toteuttaa sen omalla tavallani. Alkuun 11 itse valitsemaani asiaa minusta ja loppuun toiset 11 asiaa, joihin poimin kysymykset Ninnumaarian blogista. Tämän jälkeen tiedät ainakin 22 pienempää tai isompaa asiaa minusta...

Rakastan tuoretta leipää. Paha tapani on aloittaa aina uusi leipäpussi ja jättää vanhat käntyt muiden syötäviksi. Juuri eilen mieheni antoi noottia kun avasin uutta ruisleipäpussia vaikka vieressä oli toinen puolillaan. Marttyyrinä otin sitten palan siitä avatusta.

Olen lentänyt kuumailmapallolla. Vanhempieni täyttäessä 50 vuotta ostimme veljeni kanssa heille lahjaksi kuumailmapallolennot. Ostin samalla lennon myös itselleni. Mieleton kokemus. Niin hiljaista ja tasaista lentoa. Välillä lensimme juuri ja juuri puiden latvojen yläpuolella, välillä korkealla. Ihmiset maan pinnalla vilkuttelivat ja rekat tööttäilivät kun lensimme yli. Voisin koska tahansa mennä uudelleen.

Rakastan kirjastoja. Kirjastot ovat ihan mieletön keksintö. Voisin vaeltaa hyllyjen välissä loputtomiin ja vaan tutkia millaisia kirjoja on tarjolla. Napata yhden sieltä ja toisen täältä. Käymme kirjastossa usein ja lainaamme isoja kassillisia kirjoja. Kun olin lasten kanssa kotona, kulmilla kävi viikoittain kirjastoauto. Mikä ihana palvelu! Tultiin kuskin kanssa tutuiksi ja hänellä olikin aina suosittaa meille uutta luettavaa. Haluan opettaa myös lapset kirjafaneiksi. 

Matkoilla käyn usein hautausmailla. Ne usein ovat todella kauniita ja puistomaisia, tunnelmallisia paikkoja. Katselen kiviä ja kuvittelen sinne haudattujen ihmisten elämäntarinoita. Kauneimpana mieleen on jäänyt Nizzassa vuoren rinteessä ollut hautausmaa. Vanhoja vinoja hautakiviä ja isoja hautaholveja, lisänä upeat maisemat yli Nizzan.

Olen hamsteri. Pidän selkeästä tyylistä, mutta paheiden pesäni on siivoukomeromme. Komero itseasiassa ei ole komero vaan rappusten alla oleva muutaman neliön pieni huone. Sinne olen jemmanut vaikka mitä, mitä voi vaikka joskus tarvita. Vai mitä sanotte kahdesta kassillisesta paperikasseja, pussillisesta viinipullonkorkkeja, pussillisesta käpyjä (niinpä!!! Mutta kun ne ovat aivan täydellisiä käpyjä...).

Minulla on tallessa kaikki saamani kirjeet. (Löytyy muuten sieltä samasta siivouskomerosta nämäkin.) Tarkoitan siis niitä ihan perinteisiä paperikirjeitä, joita tänä päivänä ei taida kukaan enää kirjoittaa... Laatikosta löytyy niin ala-asteen kirjeenvaihtokavereiden sepustuksia kuin koko kirjeenvaihto ensimmäisen poikaystäväni kanssa. Ei ollut matkapuhelimia tai sähköpostia silloin käytössä (kuulostaapa todella kivikautiselta suhteelta....) Armeija-aikana sain usein jopa kymmensivuisia kirjeitä.... Löytyypä laatikosta myös rakkaita kirjeitä edesmenneeltä mammaltani kun hän kirjoitteli kuulumisiaan ollessani ulkomailla vaihdossa. Näitä laatikoita en tule tuhoamaan koskaan.

Minulla on suljetun paikan kammo. En edes tiennyt sitä ennenkuin häämatkallamme juutuimme hotellin hissiin. Ja ei, tilanne ei ollut lainkaan niin romanttinen kuin voisi kuvitella. Minulta alkoi happi loppua heti, vaikka hissin ovien välistä vilkkuivat käytävän valot. Hakkasin summeria hullun lailla siihen asti kunnes ovet avautuivat. Hissiin en sillä lomalla enää astunut. Tämän postauksen kuvat muuten ovat juuri tuolta matkalta.

Rakastan ohjeita, lomakkeita ja sääntöjä. Minusta on ihanaa täyttää lomakkeita. Ruksi sinne, toinen tänne. Minä myös asennan meillä lähes poikkeuksetta uudet laitteet, koska toinen meistä ei rakasta lainkaan niitä ohjekirjoja. Ja säännöt...aaah... tekevät elämästä niin paljon helpompaa.Meillä on paljon (hassujakin) perhesääntöjä. Ensimmäinen yhteinen sääntö mieheni kanssa taisi olla, että sohvalla rötköttävän pitää aina antaa tilaa toiselle. Tuota sääntöä edelsi kina jos toinenkin sohvan käytöstä.

Opiskeluaikoina vietin yhden lukukauden Newcastlessa. Opiskelu ei siellä antanut juurikaan, mutta opiskelun ulkopuolinen elämä sitäkin enemmän. Olen onnellinen, että muutamat noista tuon ajankohdan ihmisistä ovat edelleen elämässäni.  

Rakastan paketteja ja yllätyksiä. Aina jouluna sanon, että ei aikuisten kesken tarvitse ostaa lahjoja, mutta silti salaa toivon saavani ihania yllätyspaketteja. Ristiriitaista sen kanssa, että samalla vihaan ylimääräistä krääsää nurkissa.

Ollessani yksin kotona, soitan musiikkia täysillä ja tanssin ympäri olohuonetta. Olen tehnyt niin pienestä pitäen ja teen edelleen. Nykyään tosin saan olla yksin kotona varsin harvoin, niinpä käyn purkamassa tanssifiilikseni sh´bam tunneilla.

Ja sitten niihin valmiisiin kysymyksiin...

1. Miten mieluiten viettäisit sateisen päivän?

Näitä sateisia päiviä on tässä viime aikoina ollut ihan riittämiin. Mieluiten vietän sen kotona jotain 'projektia' tehden. Mulla on aina jotain kesken, joka vaatii tekemistä. Valokuvakirjoja, kaappien järjestelyä, tuunaamista, ompelua tms.  

2. Pelkäätkö jotain eläintä? Jos, niin mitä?
Suhtaudun eläimiin kunnioittavasti. En lähde vierasta eläintä lähestymään ellen tiedä sitä varmasti ystävälliseksi. Joten voinee sanoa, että myös pelkään, varsinkin isoja eläimiä.

3. Mikä on suosikkimakeisesi?
Pätkis. Jos kauppareissulla tekee mieli makeaa, ostoskoriin sujahtaa varmasti Pätkis-patukka.
 Usein myös Dacapo sen kaveriksi.

4. Jos voisit korjata maailmassa yhden asian, mikä se olisi?
Poistaisin itsekkyyden. Jos se, että ihmiset ajattelevat vain omaa napaansa poistuisi, uskoisin, että aika moni muukin asia korjaantuisi.

5. Jos voisit muuttaa jotain itsessäsi, mitä muuttaisit?
Minun on hyvin vaikeaa ottaa apua vastaan. On tainnut jäädä 'minä itte' -vaihe pahasti päälle tuolta lapsuusvuosista. Joskus voisi olla ihan hyödyllistä ottaa apua vastaan eikä väkipakolla vääntää kaikkea itse.

6. Mitä teknologista vempelettä ilman et osaisi enää elää?
Olisi ihana vastata, että osaisin olla ilman mitään. Mutta kyllä sitä kännykkään on niin tottunut, että hankalaa voisi olla ilman sitä. Tosin vielä opiskeluaikanani kävin kerran viikossa puhelinkopista soittamassa vanhemmilleni, että hengissä ollaan. Eikä siitä nyt sentään niin kauaa ole aikaa ;)

7. Mikä on kaunein paikka Suomessa, missä olet koskaan käynyt?
Onpa vaikea kysymys. En osaa sanoa yhtä ainoaa paikkaa. Saaristo Suomessa on todella kaunis.
 

8. Jos voittaisit 3 miljoonaa euroa lotossa, mitä tekisit?
 Maksaisin velat pois ja matkustaisin enemmän ja kauemmas.Yhtenä perhehaaveena meillä on joskus vuokrata talo ulkomailta ja viettää siellä pidempi ajanjakso. Lottovoitto tekisi tuosta haaveesta totta aika äkkiä.

9. Keräiletkö jotain? Jos, niin mitä?
En varsinaisesti keräile mitään. Silti nurkista löytyy vaikkapa niitä täydellisiä käpyjä.Pinterestiin keräilen lyhyitä tekstinpätkiä ja aforismeja. Näitä löytyy myös vihkokaupalla sieltä siivouskomerosta ;)

10. Mitä olet aina halunnut tehdä, mutta et ole uskaltanut / voinut?
Minusta olisi ajatuksentasolla ihanaa hypätä laskuvarjolla. Tosipaikan tullen en tiedä uskaltaisinko kuitenkaan.

11. Jos voisit tehdä tänään ihan mitä tahansa, mitä tekisit?
Taitaisin viettää hemmottelupäivän itseni kanssa. Liikuntaa, hyvää ruokaa ja hemmottelua kiireettömästi. 

Huh, olipa siinä juttua! Toivottavasti saitte irti jotain uutta minusta...