Pyykkipäivä

Meillä pyykkipäivä on usein torstai. Periaatteesta en halua käyttää siihen viikonloppua, joten koska torstaisin mies käy töiden jälkeen harrastamassa on pyykkipäiväksi vakiintunut hikivaatteiden johdosta torstai. Normaalioloissa pesen 1-2 koneellista pyykkiä viikossa, mutta tällä viikolla aloitin pyykinpesun torstaina puoliltaöin ja pesin 5 koneellista pyykkiä.

Miten se vatsatauti alkaakin aina yöllä? Pienimmäinen oli kuitenkin tosi reipas. Ei itkeä tirauttanut kyyneltäkään ja nukahti aina heti uudelleen. Minä taas en nukkunut koko yönä. Korva tarkkana kuuntelin ja yritin ehtiä ajoissa paikalle. Pyykin määrästä voi arvata, että en aina ehtinyt. Onneksi uusia taudin uhreja ei ole ilmaantunut ja pyykkikorikin on jo tyhjä...

Lasten ollessa pieniä pyykinpesu tuntui uuvuttavalta, kunnes hiekkalaatikolla käydyssä keskustelussa koin ahaa -elämyksen. Kukaan muu ei tuntunut silittävän pyykkejään vaan siirsivät ne suoraan narulta kaappiin. Kotona nähdyn mallin mukaisesti olin tunnollisesti silittänyt joka ainoan vaatekappaleen. Voitte vaan kuvitella millainen vuori sitä silitettävää yleensä kertyi... Kun ensimmäisen kerran viikkasin vaatteita suoraan narulta pinoihin, odotin vähintäänkin jonkin salaman iskevän. Ei iskenyt, enkä ole sen jälkeen silittänyt kuin ne paremmat vaatteet. Pyykinpesu muuttui kertaheitolla astetta miellyttävämmäksi.

Viime syksynä se muuttui vielä miellyttävämmäksi kun kokeilin ensimmäistä kertaa pyykkietikkaa. Paitsi että se tuo pyykkeihin aivan ihanan tuoksun, on sillä lukuisia muitakin hyvä puolia. Se mm. poistaa pesuaineiden jäämät pyykistä, pyykistä tulee pehmeää (korvaa huuhteluaineen, jonka tarkoitusta muuten itse en ole ikinä ymmärtänyt), pitää pesukoneen puhtaana, poistaa hajuja (on siinä todella tehokasta), kirkastaa värejä ja poistaa kellastumia. Lisäksi pyykkietikka on vielä ekologistakin.

Nämä Le Pere pelletierin pyykkietikat ovat lisäksi kauniita pitää esillä. Omani olen ostanut Herkku- ja lahja Murenasta, josta tätä myydään kuulemma pullotolkulla. Aina erän tullessa sana kiertää ja hyllyt ovat hetkessä tyhjät. Tuoksuja on useita erilaisia, omani olen valinnut miedoimmasta päästä. Harvapa ostaisin lahjaksi huuhteluainetta, mutta tätä ostin äidilleni joululahjaksi. Kovasti on kehunut tuotetta. Parasta ehkä on koko kodinhoitohuoneeseen leviävä ihana tuoksu. Sarjaan kuuluu paljon muitakin tuotteita mutta niitä en ole vielä kokeillut. Oletko sinä jo kokeillut pyykkietikkaa?

Luonnonkosmetiikkaa made in Finland

Minusta on upeaa, että joku viitsii yrittää Suomessa ja yrittää vieläpä niin pienellä sektorilla kuten luonnonkosmetiikka. Olen ollut ihan yllättynyt, että alalta löytyy Suomesta useampikin tekijä. Itse olen nyt tutustunut kahteen suomalaiseen tuotteeseen ja ihastunut molempiin. Tiedän, että mitään kovin mullistavia johtopäätöksiä ei tästä vielä voi tehdä, mutta olen joka tapauksessa positiivisesti yllättynyt.

Flow kosmetiikka on saanut alkunsa vuonna 2004 autotallin takahuoneesta, jossa  valmistettiin alkuun aromaterapeuttisia saippuoita. Nyt valikoima on laajentunut ja kaikki tuotteet valmistetaan edelleen Suomessa Hyvinkäällä Flow kosmetiikan omissa tuotantotiloissa.

Kuvat: valmistajat

Ruohonjuuresta ostamani Flow-kosmetiikan vartalokuorinta on osoittautunut nappituotteeksi minulle. Käytin pitkään Biothermin Huile De Gommage öljymäistä vartalonkuorinta-ainetta, joka on aivan ihanaa, ihanan kuoriva, iho jää hyväntuoksuiseksi ja pehmeäksi. Olin varma, että en yhtä hyvää korvaavaa tuotetta voisi löytää. Flow kosmetiikan Vanilja-Appelsiini Himalajansuolakuorinta pärjäsi tässä kisassa loistavasti. Tuoksu on hyvä, mutta mieto, saisi jopa olla voimakkaampikin, sillä vanilja ja appelsiini ovat suosikkituoksujani. Suola kuorii ihon ihanasti, kunhan muistaa välttää kohtia, joista iho on rikki eikä aja säärikarvoja juuri ennen kuorintaa (t. nimim. been there done that). Lisäksi tuote on todella riittoisaa. Suihkun aikana iho tuntui vähän tahmealta, mutta kuivattelun jälkeen tahmeus muuttui ihanan kosteutetun tuntuiseksi eli ainakaan minun ihoni ei vaatinut kuorinnan jälkeen rasvausta. Hinnaltaan tämä tuote on edullisempi kuin aiemmin käyttämäni. Sarjaan kuuluvat myös kookos-sitruuna ja piparminttu kuorinnat. Luulenpa, että käyn näistä jotain hankkimassa joulupukin säkkiin...


Toinen suomalainen luonnonkosmetiikan valmistaja on Mia Höytö Cosmetics, jonka valikoimasta löytyy ihanan kuuloisia tuotteita; Ihana, Kaunis, Silkki, Unelma... Minä hankin Joliesta Kaunis -kasvojenpuhdistus geelin. Aiemmin olen käyttänyt Biothermin tuotteita, joihin olen ollut tyytyväinen, mutta halusin hakea luonnonmukaisempaa vaihtoehtoa.

Kuva: http://miahoyto.com/

Kaunis on kaunis jo ulkonäöltään. Monet luonnonkosmetiikan tuotteet ovat ulkoasultaan todella ankeita, mutta tämä pullo toimii kaikessa yksinkertaisuudessaan. Kaunis! Tuote on hivenen kalliimpaa kuin normisti käyttämäni, mutta mielestäni tämä oli myös riittoisampaa. Pieni määrä tuotetta riittää ja se vaahdottuu hyvin. Puhdistusteho on mielestäni hyvä vaikka meikkiä olisi enemmänkin kasvoilla ja pesun jälkeen kasvot eivät kiristä. Harmi vaan, että samaan sarjaan ei ole kasvovettä. Nyt ostin pariksi Madaran kasvoveden (jota muuten sai paikallisesti Sokoksesta. Mukava yllätys !)

Jos mietit luonnonkosmetiikkatuotteita niin kannattaa ehdottomasti harkita myös näitä suomalaisia merkkejä. Minut ne ainakin ovat yllättäneet erittäin positiivisesti. Ja vinkata saa myös muista suomalaisista luonnonkosmetiikkatuotteista...

Luonnonkosmetiikkaa marketista

Olen jo useamman kerran täällä valitellut, että meidän pikkukaupungista on hyvin hankalaa löytää luonnonkosmetiikkaa. Nyt iloinen yllätys oli, että Prisma on ottanut valikoimiinsa useampia luonnonkosmetiikkamerkkejä.  Jatkossa valikoimista löytyy Urtekram, Lavera, Santé Naturkosmetik, Born to Bio, Frantsila ja Ma Provence. Toki aika suppealla valikoimalla, mutta aika hyvä juttu silti. Shampoissa, hoitoaineissa ja pesuaineissa on jo ihan valinnanvaraakin.

Kuva: Sante.fi

Huomasin myös positiivisen uudistuksen näiden tuotteiden hyllytyksessä. Aiemmin ne muutamat hassut luonnonkosmetiikkatuotteet, jotka ovat valikoimissa olleet, ovat olleet yksi siellä ja toinen täällä. Yleensä ylimmillä hyllyillä niin, ettei varmasti ekalla silmäyksellä löydä. Nyt koko luonnonkosmetiikkavalikoima oli yhden hyllyn päässä, kaikki kootusti hyvin esillä. Hintoja en muistanut sen tarkemmin katsoa, mutta parin tuotteen otoksella hinnat oli 60-40% edullisemmat kuin erikoisliikkeessä tai muutamassa verkkokaupassa joista katsoin.

Tavaranhallintaa

Siivouspäivä innoitti kirjoittamaan tavaran kierrättämisestä. Kun kuusi vuotta sitten muutettiin pienestä kaksiosta tähän taloon, tuntui että meidän vähät tavarat hukkuivat tänne. Monissa kaapeissa oli käytössä vain hylly tai pari. Nyt kuusi vuotta ja kaksi lasta myöhemmin niitä tyhjiä hyllyjä saa kyllä etsiä. Tavaran määrä on lisääntynyt hurjasti.

Olen huomannut, että ainoa keino pitää tavaramäärä kurissa on myös jatkuva liike ovesta ulos. Mulla on ns. yhden pysähdyksen taktiikka. Vaatehuoneessa on aina pari kassia tai pahvilaatikkoa, joissa on eteenpäin meneviä tavaroita. Sinne on helppo siirtää aina heti kaapista vastaan tullut käyttämätön/turha tavara. Vaatehuoneesta ne on kuitenkin vielä hetken palautettavissa takaisin, jos siivousinto on ollut liian kova.

En voi ajatellakaan heittäväni käyttökelpoista tavaraa roskiin, joten mulla on useita kanavia mistä laitan tavaraa kiertoon.

Lasten vaatteet on tällä hetkellä se eniten kiertävä juttu. Vaateputki menee näin: isoveljen vaatteet siirtyvät pieneksi jäätyään pikkuveljen kaappiin, jonne olen eri kokoisille vaatteille dymottanut omat paikat. Samassa kaapissa on vielä yksi hylly, jonne laitan kuopukselle pieneksi tulleet vaatteet. Tuon  hyllyn käyn säännöllisesti läpi ja lajittelen. Hyväkuntoisimmat pistän syrjään serkkupoikaa varten, osa menee myyntiin ja käyttövaatteet aika pitkälti lahjoitukseen. Täällä meilläpäin järjestetään kaksi kertaa vuodessa vaihtotori, jonne voi viedä vielä käyttökelpoisia lastenvaatteita ja -tavaroita. Tapahtumassa ei liiku raha vaan jokainen saa tuoda ja viedä mieleisensä. Jäljelle jäävät menevät paikalliseen hyväntekeväisyyteen lapsiperheille. Aivan loistava tapahtuma.

Huuto.netissä olen myynyt aika paljon kaikenlaista. Huuto.netin kaupankäynti on siitä mukavaa, että kun ne kerran on sinne koneelle nakuttanut, niin siellä on ja pysyy myyntiin asti. Varsinkin jos on ostanut Huuto Plus-palvelun niin ilmoitukset uusivat itse itsensä. Tietenkin ilmoituksen tekeminen vie vähän aikaa ja vaivaa ja postikulujen arviointi on välillä hankalaa. Näitähän on muitakin esim. tori.fi, mutta niistä mulla ei oo kokemusta.

Joskus postikulut nousevat suhteettoman suureksi hintaan nähden ja silloin olen laittanut tuotteen myyntiin paikalliselle Facebook kirppikselle. Uskoisin, että lähes joka paikkakunnalle löytyy oma ryhmänsä, jossa tavaroita voi myydä. Parhaimmillaan tämä on toiminut niin, että päivällä myyntiin laitettu tavara on jo illalla uudella omistajalla. Sopii loistavasti esim. huonekalujen myyntiin. Samaa väylää pitkin voi myös helposti lahjoittaa tavaraa. Itse olen laittanut eteenpäin esim. vanhoja sisustuslehtien vuosikertoja. Vanhat huonokuntoiset matotkin kelpasivat koiraharrastajille.

Facebookissa on myös paljon valtakunnallisia osto- ja myyntiryhmiä. Esim. Laatumerkkien flea market (parempia merkkivaatteita/-asusteita esim. DKNY, Mulberry, Burberry, Tiger of Sweden, Guess...), Sydänpyllyt (Me&I -vaatteita), Esprit kirppis, Kirpputori Po.pitus (Polarn o. Pyretin vaatteille) jne. Näissä on helppo myydä kyseiseen ryhmään kuuluvia tuotteita, koska ostajat ovat niistä nimenomaisesti kiinnostuneita. Käytännön kokemuksella voisin sanoa, että näistä saa myös paremman hinnan kuin esim. huuto.netistä. Useimmissa ryhmissä järjestetään silloin tällöin myös huutokauppa-päiviä, jolloin voi tehdä todella hyviä löytöjä tai vastaavasti saada myytyä enemmän yhden päivän aikana.

Sitten on tietty tavalliset kirpparit. Kirpparit, jonne voit lahjoittaa tavaraa myytäväksi, kirppistapahtumat, jossa olet itse myymässä sekä itsepalvelukirppikset, joista vuokraat pöydän esim. viikoksi. Täällä  on kesällä torstai-iltaisin iltatori, jossa saa myydä omia vanhoja tavaroitaan eikä maksa mitään. Hirmu suosittu tapahtuma, mutta kauppa on käynyt vähän miten sattuu. Hyvää se, että vaatteita yms. ei tarvii välttämättä hinnoitella etukäteen vaan voit määrittää hinnan lennossa. Huonoa, että tarvii olla kunnon vaihtokassa ja myynti riippuu paljon kelistä ja myyntipaikasta. Kokemuksena kuitenkin aina hauska.  Itsepalvelukirppareista olen tykännyt silloin, kun myytävää on kertynyt nurkkiin enemmän. Silloin voi tehdä kunnolla kertapuhdistuksen kaapeissa. Aikamoinen vaiva on kyllä hinnoittelussa ja kirppispöytää olisi hyvä ehtiä siivoamaan useamman kerran viikossa. Kaverin kanssa puoliksi pöydän ottaminen on ollut näppärää, kun siivousvastuun voi jakaa. Useimmissa paikoissa voi lisäksi halutessaan jättää loput tavarat hyväntekeväisyyteen.

Käytettyjä vaatteita voi lisäksi viedä UFF:n laatikkoon (vain puhtaita ja ehjiä) ja myös H&M:llä on tänä keväänä kamppis, jossa jotkin liikkeet vastaanottavat käytettyjä vaatteita (myös rikkinäisiä) ja kierrättävät ne eteenpäin. Katso lisää H&M:n kampanjasta tästä.

Ja yhtenä suosikkina tietty tavaroiden tuunaus, käyttötarkoituksen muuttaminen, korjaaminen... Mutta siihen voin palata toisen kerran, sillä tästäpä näytti tulevan kilometripostaus. Jos joku jaksoi tänne asti lukea niin  toivottavasti sait tästä vinkkejä käyttökelpoisen tavaran kierrätykseen :)

Punainen Björn Borg

Sen pärekorin lisäksi kirppikseltä löytyi jotain, joka oli mun vaateprojektissa päätynyt ostoslistalle. Monissa Pinterestistä keräämissäni vaatekollaaseissa asuun toi väriä punainen laukku. Punainenhan on oikeastaan se yksi ja ainoa väri mitä sieltä mun vaatehuoneesta mustan, harmaan ja beigen seasta löytyy.

Kuva: orysa.polyvore.com

Kuva: wannabchef.polyvore.com

Kuva: caridiane18.polyvore.com

Kuva: fashionistatrends.com

Olin punaisia laukkuja jo sillä silmällä katsellut kaupoissa, mutta sopivaa ei kuitenkaan vielä ollut tullut vastaan. Punainen laukku ei ole vain punainen laukku, vaan sävyllä on iso merkitys. Ei missään nimessä kirkkaan punainen, ei lilaan tai oranssiin menevä vaan täydellinen punaisen sävy.

Tällainen täydellinen punainen yksilö riippui yhden kirppispöydän yllä. Rennon mallinen Björn Borg. Lähempi tarkastelu ei paljastanut mitään käytön merkkejä tai kulumia. Kiva malli, mukavat yksityiskohdat. Valitettavasti tekonahkaa, mutta hinta vain 12 euroa. Löytö!

Päreiksi meni

Voisin kertoa eilisiltaisesta päivystysreissusta kuopuksen kanssa, kun käytiin otattamassa pikkulegoa nenästä tai siitä, kun auto petti tänään kesken kauppa/kerhoreissun. Mutta nämä päreet on nyt kuitenkin viime viikon kirppisreissulta.

Tämä ihana iso pärekori lähti mukaani kympillä. Se löysi heti paikkansa meidän makuuhuoneesta. Musta tällaiset vanhat esineet tuo sopivasti lämpöä ja kontrastia kivitalon tunnelmaan. Aika monessa blogissa on vilahdellut samassa käyttötarkoituksessa metallisia koreja, mutta tämä on enemmän meidän näköinen.

Huomenna esittelen vielä toisenkin löytöni samalta reissulta. Se on punaista ja vaateprojektiini liittyvää...

Ankeaa, mutta ekoa

Mun seikkailu luonnonkosmetiikan parissa jatkuu. Iski akuutti shampoopula ja päätin kauppareissulla hoitaa myös tuon asian. Paikallisessa Sokoksessa luonnonkosmetiikkavalikoima oli onneton, en löytänyt yhtään shampoota. Seuraavaksi suuntasin luontaistuotekauppaan. Valikoima oli himpun verran parempi, peräti kaksi vaihtoehtoa, jotka molemmat hylkäsin ankean ulkonäön ja korkean hinnan takia. Luonnonkosmetiikan valikoima tässä pikkukaupungissa on todella onneton.

Luovuinkin etsinnästä ja suuntasin ruokaostoksille. Yllätyin aika lailla, kun sieltä marketin shampoohyllyltä löytyi sama Urtekramin Aloe Vera shampoo kuin luontaistuotekaupastakin, huomattavasti asiakasystävällisempään eli melkein puolet halvempaan hintaan. Pullon ulkonäkö oli yhtä ankea täälläkin, mutta koska kehtasin tuolla myös tuoksutella shampoota löysi se tiensä meille kotiin asti.

Kuva: Urtekram.fi

Itse shampoo yllätti positiivisesti. Hiukset on pesun jälkeen kuin järvivedessä pestyt eli tosi puhtaan ja pehmeän oloiset. Shampoon koostumus tosin jätti toivomisen varaa eli oli tosi litkua. Lisäksi en ole vieläkään tottunut siihen, että nämä luonnonkosmetiikan shampoot vaahtoaa huomattavasti vähemmän kuin tavalliset. Niinpä sitä shampoota tulee laittaneeksi varmuuden vuoksi reilusti.

Vielä pitää kuitenkin ihmetellä tuota ulkonäköä monissa luonnonkosmetiikkatuotteissa (ja muissakin luomutuotteissa). Viekö uskottavuutta se, että pakkaus olisi myyvä tai edes hyvännäköinen... Mun mielestä luomu ja eko ei tarkoita samoja asioita kuin ankea ja tylsä, vaikka monista tuotteista sen käsityksen valitettavasti saakin. Voisin kuvitella, että jos pakkaus olisi houkutteleva niin entistä useampi saattaisi tehdä ekompia valintoja. Joku voisi tehdä silloin valinnan jopa jollain muulla perusteella kuin sillä, että tuote on eko. Nyt tunnutaan kuvittelevan, että näitä tuotteita ostavat vain heinähattuhipit ja ainoa myyntikeino on tuotteen ekologisuus. Mun uinuva markkinointiminä nostaa päätään....

Tutustuminen luonnonkosmetiikkaan jatkuu...

Nyt olen testaillut jo hyvän aikaa kasvojen hoitoon luonnonkosmetiikkaa ja jonkinlainen mielipidekin on alkanut syntyä. Olen aiemmin käyttänyt pitkään Biothermin tuotteita ja tykännyt niistä kovasti. Niiden haastajaksi valikoitui Santen tuoteryhmä, valinta oli aikalailla sattumanvarainen, koska luonnonkosmetiikkatuotteista ei ollut aiempaa kokemusta.

Kasvojeni iho on tyypillinen sekaiho eli T-alue rasvoittuu helposti ja posket taas ovat usein kuivat. Ihon kunto on parhaillaan hyvä, parantui paljon kun vaihdoin mineraalimeikkeihin.

Testissä oli siis kasvojenpuhdistusaine, kasvovesi ja hoitovoide. Santen Organic Schisandra puhdistusvaahto toimii ihan hyvin ja puhdistaa ihon kunnolla, mutta se tuoksu... Tuotteen pistävä tuoksu ei miellyttänyt ollenkaan. Pidän muutenkin enemmän puhdistusmaito/- geeli tyyppisestä tuotteesta kuin vaahdosta. Näistä syistä tätä tuotetta en aio uudelleen hankkia.

Santen Organic Schisandra kasvovesi taas on hyvinkin miellyttävän tuoksuinen vaikka on siis ihan samaa sarjaa puhdistusvaahdon kanssa. Tähän olin kaikinpuolien tyytyväinen ja voin käyttää jatkossakin.

Kasvovoiteeksi valitsin Santen Organic Acai 24 h Balancing Creamin sekaiholle. Voide on huomattavasti paksumpaa kuin normaalisti käyttämäni Biothermin tuote ja aluksi olikin vaikeaa annostella tuubista oikea määrä voidetta. Sitä kun tarvittiin niin vähän. Näin talviseen aikaan tällainen paksumpi voide tuntui itse asiassa tosi hyvältä. Kasvovoiteen tuoksu oli myös hyvä ja toi mieleen jotain tuoksumuistoja lapsuudesta. Olisikohan äidilläni ollut joskus vastaavantuoksuinen voide... Myös tämä tuote sai peukun ylöspäin. Samaa sarjaa on olemassa kevyempikin emulsio, jota voisi ajatella kesään.

Kaikenkaikkiaan ihoni ei reagoinut tuotteiden vaihtoon lainkaan, mikä oli erittäin positiivista. Sarjan kasvoveden ja -voiteen käyttöä voin jatkaa, mutta puhdistusvaahto kyllä putosi nyt jatkosta.

Bonuksena lopussa vielä yksi kokeilu luonnonkosmetiikna deodoranteista. Joulumuori oli sujauttanut pakettiin Frantsilan luonnon raikkaan deodorantin. Täytyy taas sanoa, että se tuoksu.... kaikkea muuta kuin raikas mun mielestä, kammottavan pistävä. Haihtuu iholta onneksi varsin nopeasti, mutta silti... Muutenkaan tuote ei vakuuttanut, sillä suoja kyllä petti loppupäivästä. Jumppatunnille ei voisi ajatellakaan menevänsä tämän kanssa. Tätä voisin käyttää leppoisina kotipäivinä, mutta veikkaan että tulee kestämään mun kaapissa pitkään eikä niin positiivisessa merkityksessä.

Taisteluparit

Välillä jotain muutakin kuin joulua. Muistatteko vielä mun luonnonkosmetiikkaostokset. Lupasin palailla käyttökokemuksien kera. Tässäpä niitä on tulossa. Ajattelin samalla esitellä tuotteet joiden kanssa uudet tuotteet joutuivat kilpailemaan. Mä en ole kosmetiikan suhteen mikään kokeilija vaan kun löydän hyvän niin helposti jämähdän siihen. Niinpä olen ollut aika kriittinen näitä uusia tuotteita kohtaan. Kävin myös nykyisten tuotteitteni INCI-listaa läpi Rita Stiensin cosmetic-check -sivustolla.

Deodorantti

Vastakkain joutuivat Doven invisible dry ja Santen deo roll-on cristal d'alun. Dovea olen käyttänyt jo monta vuotta ja ollut tosi tyytyväinen. Mä en ole mikään kovin kova hikoilemaan ja tämä on toiminut mulla oikein hyvin. Santen dödö joutui heti kovaan testiin. Heti ekana kokeilupäivänä menin hikijumppaan. Itseasiassa mulla iski tunnin alussa ihan paniikki, kun muistin vasta silloin, että nyt mulla on väärä dödö. Mutta Sante toimi hyvin. Ei (haju)ongelmaa.

Mä olen aika hajuherkkä ja siksi dödö onkin ollut mulla aina hyvin miedosti tuoksuvaa tai tuoksutonta. Santessa alkutuoksu oli vähän pistävä, epämiellyttäväkin, mutta kuivuttuaan tuoksu hävisi. Olinkin alkuun tosi tyytyväinen, sillä olen lukenut ja kuullut, että toimivan luonnonkosmetiikkadödön haku on vaikeaa. Alku meni hyvin kunnes huomasin, että mun kainalot alkoi punottaa deodorantin laittamisen jälkeen. En tiedä mikä ärsytti, mutta siihen loppui sen deodorantin käyttö :(   Tän erän vei siis mun luottotuotteeni 1-0.

Kuvassa taustalla Doven Pure, jossa ei ole parabeenejä, hajusteita, väriaineita tai alkoholia. Ehkä pienesti entistä parempi vaihtoehto, vaikka INCI-lista ei hyvää luettavaa ole siltikään.

Suihkusaippua

Suihkusaippua on mulla milloin mitäkin eli varsinaista luottotuotetta ei sieltä löydy. Parhaillaan käytössä on ollut Millefiorin suihkusaippua, josta jää iholle ihana mieto tuoksu. Nimen alla lukee natural bath ja  INCI-luettelo lupaili alkuun suht hyvää, mutta sitten... atsovärejä ja muutama muu pettymys löytyi listalta :(

Santen kookos & vanilja suihkusaippuassa oli mieto tuoksu, joka ei jäänyt iholle lainkaan. Tämä tuote ei tehnyt mitään lähtemätönsä vaikutusta, mutta suihkusaippua on mulle sellainen tuote, jonka valinnalle en paljon ole painoa laittanut, joten miksi en jatkossa valitsisi luonnonkosmetiikkaa. Kuvassa onkin messuilta ostamani deep steepin suihkusaippua, jolla jatkan kokeilujani.

Shampoo

Myöskään shampoissa mulla ei ole luottotuotetta, olen ehkä sellaista vähän etsinytkin. Mulla on ollut sekä marketti- että kampaamotuotteita. Tällä hetkellä hyllystä löytyy tämä Aussien Miracle Moist Shampoo, josta suurin osa valui treenilaukun pohjalle eli ei paljoa ole kokemusta tästäkään.

Mä en juurikaan käytä muotoilutuotteia vain joskus hiuspuuteria eli hiuksissani ei ole sellaisia jäämiä. Normaalisti pesen hiukset kolmisen kertaa viikossa. Santen appelsiini-kookos shampoo täytti tehtävänsä ihan hyvin.  Shampoo ei vaahdonnut ihan yhtä paljon kuin tavallinen shampoo, mutta jos olen ymmärtänyt oikein niin se vaahtoaminen ei kyllä vaikuta pesutulokseen mitenkään. Tämän kokemuksen perusteella uskallan kyllä ostaa shampoota luonnonkosmetiikkasarjasta jatkossakin.

Jos teillä jollain on kokemuksia näistä samoista tai jostain muista luonnonkosmetiikkatuotteista niin kuulisin kyllä mielelläni kokemuksia...

Kasvojenhoitotuotteet ovat vasta päässeet kokeiluun eli niistä kokemuksia myöhemmin.

PS. Klikkaa OBH:n ystävämyyntiin, jos luonnonkosmetiikka kiinnostaa. Hyvät alet!

DIY: Sytykeruusut

Tein näitä sytykeruusuja ekan kerran viime jouluksi. Ne saivat kehuja niin ulkonäkönsä kuin toimivuutensakin puolesta. Näissä yhdistyy monta hyvää asiaa; muuten roskiin menevät munakennot ja kynttilänloput saavat uuden elämän, ovat kauniita katsella ja toimivia sekä ovat saajalleen käyttöön tulevia eli eivät jää kaappiin pölyttymään. Tarkoitushan on siis käyttää näitä sytykkeenä esim. takassa. Kiva joululahja henkilölle, jolla on jo kaikkea tai vaikka mukava mökkituliainen talvella.

Näiden tekeminen oli niin helppoa ja hauskaa puuhaa, että tänä vuonna on revitty munakennoja jälleen. Kuvallisia ohjeita löytyy netistä useampia, mutta tässä vielä minunkin ohjeeni muutamalla vinkillä höystettynä.


Tarvikkeet:
munakennoja (harmaista tulee mielestäni kauneimmat)
kynttilänloppuja (väreistä riippuu minkä värisiä ruusuja tulee, mulla oli valkoista ja vähän punaista ja vihreää)
kattila ja purkki vesihaudetta varten
keittiöpihdit

Tässä näpertelyssä ei kannata saksia käyttää sillä repien tulee kauniimpaa. Aloita repimällä munakennosta kansi irti. Revi sitten kupit irti munakennon alaosasta (kuva1) ja kannesta pitkiä osioita (kuva 2). Revi myös muutama kuppi osiin (kuva3). Rullaa pitkä osio tiukalle rullalle ja laita keskelle kuppia (kuva 4). Täytä reunoja munakennon palasilla (kuva 5). Ruusu on tarpeeksi tiivis, kun voit kääntää sen ylösalaisin eikä ruusu hajoa. Ruusua voi tässä vaiheessa vielä muotoilla repimällä pois ylimääräisiä lirpakkeita. Yhdestä munakennosta saat n. 5 ruusua.

Pilko kynttilät ja sulata ne vesihauteessa (kuva 1). Mulla on ihan tätä varten kirppikseltä ostettu kerroskattila, jossa kynttilät sulavat vesihauteessa turvallisesti ja helposti. Muista pitää kansi lähellä jos massa roihahtaa.  Kasta pihdeillä pitämällä sytykeruusut sulaan kynttilämassaan ja nosta kuivumaan (kuva 2). Kasta 2-3 kertaa. Kuvassa 3 ruusut on kastettu yhden kerran ja kuvassa 4 kaksi tai kolme kertaa. Jos jokin ruusuista ei näytä mielestäsi kauniilta niin dippaa uudelleen kynttilämassaan. Ainakin mun mielestä tulee joka kerralla paremman näköiseksi. Kuvassa 4 muuten näkyy hyvin väriero kahden erilaisen munakennon välillä. Toinen oli sitä tavallista harmaata ja toinen vähän vaaleampi.

Sitten vaan kaunis paketointi. Tässä kuvassa viime talven paketointia. Tein kirppikseltä ostamistani vanhoista lehdistä tötteröitä, jotka täytin ruusuilla.

Keskivertoeko

Meidän perhe taitaa olla aika keskivertoeko. Kierrätetään paperi, pahvi, lasi ja metalli. Kaikki käyttökelpoinen tavara kierrätetään eteenpäin kirppiksen kautta ja sieltä myös ostetaan varsinkin lasten vaatteita. Ruoka on osittain luomua ja lähiruokaa. Aika moni perhe varmaan tekee juurikin tämän verran. Mulla olisi halu tehdä enemmänkin, mutta toteutus on jäänyt vähän puolitiehen...

Kuva: facebook La Bioguia

Olen keskiverto varmaan siinäkin suhteessa, että ekoilu ei saisi kauheesti tuoda mitään ylimääräistä "vaivaa". Ruuan ja pesuaineiden pitää löytyä samalla kauppakierroksella, on ne sitten luomua, ekoa tai tavallista. Kahden lapsen kanssa kun käy kaupassa niin sitä mennään vauhdilla normireittiä ja poimitaan matkalta kyytiin "ne-samat-kuin-aina". Silloin ei kauheesti jäädä vertailemaan lisäaineluetteloita tms. En myöskään ole kauhean innostunut kokeilemaan uusia tuotteita, lähinnä siksi, että jos en niistä tykkääkään niin silloin ne vaan jäävät kaappiin pyörimään.

Kuva: facebook La Bioguia

Viimeisin ekoteko on pyykinpesuaineiden vaihto ympäristöystävällisempiin. Nyt on parhaillaan pohdinnassa kodin muut puhdistusaineet. Olen päättänyt, että kun joku aine loppuu niin pyrin korvaamaan sen ympäristöystävällisemmällä.

Kuva: facebook La Bioguia

Mulle helpointa ekoilua on kulutuksen vähentäminen. Vältän heräteostoksia ja pyrin oikeasti miettimään tarvitsenko uutta. Onnistuu välillä paremmin, välillä huonommin. Toisaalta nykyisillä tuloilla (kodinhoidontuki) ei paljon tarvitse muutenkaan ostella ;)

Ruokapuolella haluaisin tehdä enemmän kasvisruokaa, mutta maistuvien reseptien etsiminen on ollut hankalaa. Kaikenlaista olen kokeillut, mutta aika usein kokeilu on jäänyt yhteen kertaan.

Kuva: facebook La Bioguia

Että näin... Pyrin tässä vihertymisen matkan varrella kirjoittelemaan tänne kokemuksia ja fiiliksiä. Askeleet ovat hyvinkin pieniä kerrallaan, mutta suunta on uskoakseni oikea :)

Kuva: facebook La Bioguia

PS. Tämän postauksen kuvat on poimittu facebookista La Bioguian sivuilta. Ihania kierrätys- ja tuunausideoita sekä muuten vaan kauniita kuvia.

Kuuntelin Nooraa

Kuten jo aiemmin täällä kerroin, Noora Shingler kävi luennoimassa täällä. Kuuntelemassa oli täysi salillinen väkeä, yllättäen naisia kaikki...

Varattu pari tuntinen meni kuin siivillä. Pieni pettymys oli se, että luennossa ei tullut mitään uutta vaan sisältö oli oikeastaan kirjan "Marjoja ja maskaraa" tiivistelmä, tuttua asiaa siis kaikki. Aika hurahti vielä niin nopeasti, että kysymyksille ja keskustelulle ei jäänyt aikaa vaan ovimies oli meitä jo lähes heittämässä ulos :) Hyvää asiaa kuitenkin ja oli mukavaa tavata Noora ihan livenä.

Jotain jäi kuitenkin käteen. Tuttu vieruskaveri kertoi Kemikaalikimara -blogista, jossa myös käsitellään näitä arjen kemikaaleja. Pintapuolisesti jo kävin tutustumassa ja mielenkiintoiselta näytti. Ajattelin vinkata myös teille, jos ette vielä ole tuohon tutustuneet ja aihe kiinnostaa... Lisäksi täytyy lainata Rita Stiensin kirja Totuus kosmetiikasta, jossa kerrotaan tavallisen ja luonnonkosmetiikan eroista, haitoista ja hyödyistä.

PS. Täytyy tunnustaa, että juuri luennon lisäaineista kuunnelleena, hain eilen illalla mäkkäristä koko perheelle iltaruuat. Että näin se käytännössä ;)

Marjoja ja maskaraa

Olen seurannut Noora Shinglerin blogia Kemikaalicocktail jo aika pitkään. Nooran sanoin: "Blogissani keskitytään lisäaineettomaan, terveelliseen ja tyylikkääseen elämäntyyliin."  Kun hän viime vuonna julkaisi kirjan "Marjoja ja maskaraa" lainasin tuon opuksen kirjastosta. Ja luettuani ostin itselleni, sillä halusin kirjan omaan kirjahyllyyni muistuttamaan näistä asioista. Nyt luin kirjan läpi toistamiseen ja varmaan kertaan taas jonkin ajan kuluttua.

Noora kirjoittaa kirjassaan ruoka- ja kosmetiikkakemikaaleista. Siitä kuinka monille kemikaaleille altistumme päivittäin ja miten tuota määrää voisi pienentää. Samat asiat huolestuttavat minuakin. Olemme ehkä ensimmäinen sukupolvi joka altistuu kemikaaleille tässä määrin. Ja vaikka yksittäiset kemikaalit eivät vaarallisia olisikaan, niin entäs sitten ne monet yhdistelmät, joiden tutkiminen on käytännössä mahdotonta.

Vaikka kemikaaliton elämä taitaa olla mahdottomuus, niin omilla valinnoilla voi kuitenkin vaikuttaa niiden määrään. Mulla näitä valintoja on ollut lisätä luomuraaka-aineiden käyttöä ja valmistaa ruoka pääasiassa itse. Myös pesuaineissa olen pikkuhiljaa siirtynyt ekologisempaan suuntaan. Paljon olisi mahdollista vielä tehdä, mutta pienet askeleet sopivat mulle. Esim. luonnonkosmetiikkaan en ole tutustunut vielä lainkaan...

Suosittelen lukemaan kyseisen kirjan. Kirja on kirjoitettu rennolla otteella ja sujuvalla kielellä, joten sen lukaisee läpi parissa illassa. Herättää varmasti jotain ajatuksia ja ehkä jopa halua muuttaa jotain omassa ympäristössäsi :)

Ilahduin kun kuulin, että Noora on tulossa parin viikon kuluttua tänne pitämään luentoa ja ehdottomasti aion sinne kuuntelemaan. Ehkä palaan aiheeseen täälläkin...

Romusta uusi pöytä

Bongasin keväällä Selman blogista kauniin pöydän  (Kurkkaa tästä: http://selma-greyscale.blogspot.fi/2012/03/2nd-hand.html) Pöytä toi mieleen jotain hämäriä muistoja, joten samanlainen lienee ollut jossain isovanhempieni luona. Ja kuinka sopivasti hetken kuluttua bongasinkaan FB-kirpparilta samanlaisen pöydän kympillä.

Pöytä oli todella huonokuntoinen, maali lohkeillut jaloista ja pöytälevyn viilut harottivat. Harmittaa kun ei tullut kuvattua sellaisena. Ajattelin tuunata pöydän, mutta mies omikin projektin itselleen. Hänellä on työpaikallaan kunnon tilat ja välineet pöydän entisöintiin.

Jalusta hiottiin ja maalattiin uudelleen kiiltävän mustaksi. Pöytälevyksi vaihdettiin koivulevy ja se sävytettiin osmocolorilla vaaleaksi. Nyt se on täydellinen!

Mekosta hame

Vähän liian lyhyt, vähän liian avonainen, vähän liian äitiysmallimainen, silti tässä mekossa on jotain miksi se siirtyy aina kirppiskasasta takaisin vaatehuoneeseen. Eikä varsinaisia käyttökertoja taida silti olla kuin yksi. Taas kerran vaatehuonetta siivotessa kokeilin mekkoa...ei toimi...kokeilin toppia alla....ei toimi... Värit ja materiaali miellyttävät, mutta malli ei vain sovi mulle. Sitten idea...  Kalastajan vaimo on esitellyt blogissaan maksimekkoa, jota on käyttänyt pelkkänä hameena kun on taittanut yläosan pienemmäksi. Niinpä kiskoin mekon alemmas ja mallailin...Voisi toimia!

Sakset käteen ja leikkasin yläosan pois. Jätin vain sen verran kangasta, että sain vyötärökaitaleen käännettyä. Alunperin rintojen alta selkään sidotut liehukkeet päätyivät vyötärölle siistimään yläosaa. Hyvää onnea oli, että se kohta jossa leikkaus oli, sopi täydellisesti vyötärön kohdalle eli mitään muuta ei tarvinnut ommella. Sivulla oli valmiina vetoketju, ja sekin sai jatkaa samassa tehtävässään.

Olen tyytyväinen. Nyt tätä tulee varmasti käytettyä enemmän sillä on enemmän mun tyylinen. Mallailin jo mustien asusteiden kanssa.

Pyykin tuoksua

Meillä pestään vaatepyykkiä n. 3 koneellista viikossa. Siihen lisäksi sitten lakanat ja pyyhkeet tarpeen vaatiessa. Haluaisin käyttää ekologisempia pesuaineita ja luin viime syksynä mielenkiinnolla Uuden Mustan pesuainetestin tuloksia. Nuo ekologisemmat pesuaineet oli mulle ihan tuntemattomia. Kun kaupassa käy kahden lapsen kanssa, niin tuotehyllyille ei juuri pysähdytä lukemaan tuoteselosteita vaan nappaan hyllystä juurikin ne tutut ja turvalliset. Yksi tärkeä tekijä minulle on, että pesuainetta saa ihan perusmarketista. En lähde niitä erikseen mistään hakemaan ja siihenhän taitaisi se ekologisuuskin haihtua jos muutaman pesuaineen takia joutuu ajelemaan ympäri kaupunkia...

Näillä meillä pestään pyykkiä.

Ensimmäisen lapsen myötä siirryin pesuaineissa tuoksuttomiin MiniRisk aineisiin. Tuoksuttomia olin käyttänyt jo aiemminkin, sillä en sitten voi sietää tuoksuvia pyykinpesuaineita. Kuvassa näkyvä iso töttero pesuainetta on tullut jostain kaupanpäälisenä. Siinä on tuoksu, enkä käytä sitä kuin pyyhkeisiin tai lakanoihin. Uuden Mustan jutun perusteella ostin nestemmäistä Lumme-pesuainetta ja olenkin siitä ihan tykännyt. Testissä pesuaine sai kritiikkiä lötköstä pakkauksesta, mutta minua se ei ole haitannut. Sitä sai marketista, joten taidan siirtyä käyttämään sitä. Muutenkin tykkään nestemäisestä pesuaineesta enemmän..

Huuhteluaineen tarkoitus ei ole minulle koskaan oikein auennut. Jonkun pesuaineen kylkiäisenä sellainen on kuitenkin kaappiin kulkeutunut ja olen käyttänyt sitä lähinnä lakanapyykkiin...

Tahranpoistoon ehdottomasti tehokkain on ollut sappisaippua palasaippuana. Aiemmin mulla oli Taboria, mutta sappisaippua on mielestäni paljon parempaa. Lisäksi löytyy sähäkkä pinkki purkki Vanishia, jota laitan usein pienen lusikallisen tavallisen pesuaineen mukaan.

Kaapista löytyy myös pesupähkinöitä, jotka olen saanut lahjaksi. En ole vielä rohkaistunut käyttämään niitä. Jotenkin epäilen, että riittääkö niiden pesuteho. Kokeilemalla se tietysti selviäisi... Kerään rohkeutta...

Olisiko sinulla joku hyvä vinkki ekologisempaan pyykinpesuun? tai kokemuksia pesupähkinöistä? Lähteekö niillä lasten vaatteista ruoka yms. tahrat?