Meidän joulu

Meillä alkaa olla kaikki valmiina jouluun. Lapset olivat alkuviikosta mummin ja pappan luona yökylässä ja sain silloin lahjat paketoitua ja suurimmat siivoilut tehtyä. Toki vielä täytyy imuri kaivaa kaapista, mutta moppia tai pölyhuiskaa ei pitäisi enää tarvita.

Ennen omia lapsia ajattelin aina, että joulu tuntuu joululta vain kotona vanhempieni luona. Siellä joulua vietettiin perinteikkäästi vuosi toisensa jälkeen ja paikalla oli aina vakiojoukko ihmisiä. Mieheni tultua kuvioihin mukaan, joulu muuttui hieman. Yöksi tultiin omaan kotiin ja muutenkin aattona käytiin pistäytymässä myös mieheni vanhempien luona.

Esikoisen synnyttyä ensimmäinen joulu vauvan kanssa mentiin vielä saman kaavan mukaan, mutta sitten alkoi tuntua siltä, että joulua olisi ihana viettää omassa kodissa. Niinpä jo kolme joulua ollaan oltu meillä. Meille tulee minun vanhempani, mieheni vanhemmat, veljeni perheineen ja tätini. Ihanasti väkeä ja tunnelmaa.

Meillä jouluun laskeutuminen alkaa jo aatonaattona, silloin käymme hautausmailla ja joulusaunassa. Kuusikin koristellaan silloin. Aattoaamuna katsellaan telkkarista jouluohjelmia ja pienistä huomaa joulujännityksen alkavan kohota. Pientä puuhaa on vielä silloinkin kuten pöydän kattamista, mutta ruokia meillä ei tarvitse juurikaan tehdä, sillä kaikki vieraat tuovat ruokaa tullessaan. Joskus olen joutunut vain keittämään perunat :)

Ruuan jälkeen odotellaan pukkia. Sitten vain availlaan lahjoja ja seurataan lasten riemua. Kyllä ne pienet lapset tuovat jouluun ihan oman fiiliksen. Myös minä itse rakastan lahjoja, sekä antaa että saada. Osan lahjoista tiedän etukäteen, mutta sen verran lapsellinen olen, että yllätyslahjat ovat parhaita. Samoin nautin kun joku antamani lahja on saajalleen erityisen mieluinen.

Vaikka joulu on kaikenkaikkiaan ihana juhla ja pitää sisällään paljon mukavaa, niin rehellisesti sanottuna kaikista parhain hetki koittaa kun ilta on jo kääntymässä yöksi. Talo on tyhjentynyt vieraista. Lapset rauhoittuvat keskittymään uusiin tavaroihinsa. Laitetaan yöpuvut päälle, haetaan jääkaapista vielä yksi lautasellinen herkkuja ja ollaan vaan.

DIY neuletyyny

Taas on ompelukone hurissut. Vanhempieni luona käydessä huomasin ihana talvisen neulekuosin UFFiin menevässä vaatekasassa. Pelastin sen mukaani ja ompelin tyynynpäällisen.

Sopii täydellisesti meidän käytävän tuoliin, joka sekin on aikanaan roskalavalta pelastettu. Tuoli löytyi appiukon työpaikan kellarista ruskea maali lohjenneena ja kolhiintuneena. Siinä oli vielä sellainen ihmeellinen niskatukikin. Tuoli korjauttiin nuorten työpajalla. Nyt se on varmasti paremman näköinen kuin uutena ollessaan, mutta valitettavasti edelleen huono istua. Tuossa eteisessä se palvelee nyt lähinnä käsilaukkua.

Mikä se tyynynpäällinen sitten aikaisemmassa elämässään oli? Tallinnasta ostettu kilometrin pituinen villapipo. Ostettu varmaan parikymmentä vuotta sitten ja tuskin koskaan käytössä ollut, sen verran kutittavaa ja karheaa villaa materiaaliltaan.

Lahjavinkki: Oppia & iloa lapsille

Joskus vastaan tulee tuotteita, joista innostuu. Oppi & ilo -tuotteet ovat olleet minulle tällaisia. Kyseessä on tietoja ja taitoja kehittävä tuotesarja 0-12 vuotiaille lapsille.

Meillä on ollut tämän sarjan puuhakortteja, jotka ovat aivan loistavia. Paketissa on 100 puuhakorttia ja tussi. Kortteja voi tehdä uudelleen ja uudelleen, koska tussin voi pyyhkiä pois talouspaperilla. Nerokasta mun mielestä... Kokemuksia meillä on Touhunivaskasta, jonka suositusikä on 4+, mutta meillä on tehty 3 vuotiaasta alkaen. Pakassa on mm. sokkeloita, etsi eroja ja piirustustehtäviä. Lisäksi meillä on Puhinapakka (suositus 6+), jota meillä 4-vuotias on tehnyt ihan sujuvasti. Mukana on toki vaikeampiakin tehtäviä, mutta ihan tarpeeksi sellaisia jotka 4-vuotias osaa. Pakkauksessa on mukana musta tussi ja olen ostanut lisäksi sarjaan kuuluvan tussipaketin, jossa on punainen, sininen ja vihreä eli piirustustehtäviin saa vähän enemmän mielenkiintoa ja vaihtelua.

Näissä tuotteissa yhdistyy kivasti juuri se nimenmukainen oppi ja ilo. Puuhakortteja on vielä isommillekin  lapsille ja lisäksi sarjaan kuuluu mm. pelejä ja kirjoja. Itseasiassa yhdelle joulupukin korvikkeelle laitoin lahjatoiveeksi juuri sarjan Hoksotin-pelin. Toukokuun tyttö on blogissaan kehunut saman sarjan koululaisille sopivia osia.

Puuhakortit ainakin ovat oiva lahja leikki-ikäisille lapsille, voin suositella. Oppi & ilo sarjaa myydään heidän omassa verkkokaupassaan, mutta myös ainakin Suomalaisessa kirjakaupassa.

Viikolla tehtyä

Jouluisia juttuja on tälläkin viikolla hommailtu. Alkuviikosta koottiin ja koristeltiin piparkakkutalo. Muumi ja pikku Myy saivat oman leikkimökin.

Toinen projekti löytyy myös keittiöstä. Joka vuosi olen ripustanut keittiön ikkunaan lasipallot. Ne, joita ei tässä taloudessa uskalla mihinkään muuallekaan laittaa. Tänä vuonna näin valokuvaaja Krista Keltasen blogissa tämän kuvan. Se jäi kummittelemaan takaraivoon ja pakko oli lähteä kokeilemaan jotain samantapaista. Esikoinen oli kyllä sitä mieltä, että ei se sydämeltä näytä...

Terkkuja Murenasta

Jatketaan vielä vähän sarjaa joulupuodeista, joissa olen poikennut lähiviikkoina. Adalmiinan Helmen ja Loviisan Aitan lisäksi poikkesin Salossa Herkku ja Lahja Murenassa. Myös Murena on auki muulloinkin kuin jouluna, mutta joulun aikaan sieltä löytyy kaikkea ihanaa. 

Pikkuinen liike sijaitsee torin varrella ja siellä on lahja- ja sisustustavaroiden lisäksi myynnissä luomu- ja lähiruokaa sekä gourmet-herkkuja. Mikä voikaan olla parempaa kuin tinkimaidosta tehdyt vielä lämpimät karjalanpiirakat. Muutamaan otteeseen on käynyt niin, että pussi on ollut tyhjä ennenkuin olen kotiin ehtinyt... ja matka ei mikään huikean pitkä ole ;)

Liikkeen yksi erikoisuus on perjantaikassi. Aina loppuviikosta myyntiin tuleva ruokakassi, jossa on ainekset ja reseptit yhteen ruokaan. Me olemme ostaneet tuon kassin muutamaan otteseen, eikä ole tarvinnut pettyä. Reseptit ovat olleet helppoja ja herkullisia ja niitä ruokia on tehty useasti myöhemminkin.

 

 

Taisteluparit

Välillä jotain muutakin kuin joulua. Muistatteko vielä mun luonnonkosmetiikkaostokset. Lupasin palailla käyttökokemuksien kera. Tässäpä niitä on tulossa. Ajattelin samalla esitellä tuotteet joiden kanssa uudet tuotteet joutuivat kilpailemaan. Mä en ole kosmetiikan suhteen mikään kokeilija vaan kun löydän hyvän niin helposti jämähdän siihen. Niinpä olen ollut aika kriittinen näitä uusia tuotteita kohtaan. Kävin myös nykyisten tuotteitteni INCI-listaa läpi Rita Stiensin cosmetic-check -sivustolla.

Deodorantti

Vastakkain joutuivat Doven invisible dry ja Santen deo roll-on cristal d'alun. Dovea olen käyttänyt jo monta vuotta ja ollut tosi tyytyväinen. Mä en ole mikään kovin kova hikoilemaan ja tämä on toiminut mulla oikein hyvin. Santen dödö joutui heti kovaan testiin. Heti ekana kokeilupäivänä menin hikijumppaan. Itseasiassa mulla iski tunnin alussa ihan paniikki, kun muistin vasta silloin, että nyt mulla on väärä dödö. Mutta Sante toimi hyvin. Ei (haju)ongelmaa.

Mä olen aika hajuherkkä ja siksi dödö onkin ollut mulla aina hyvin miedosti tuoksuvaa tai tuoksutonta. Santessa alkutuoksu oli vähän pistävä, epämiellyttäväkin, mutta kuivuttuaan tuoksu hävisi. Olinkin alkuun tosi tyytyväinen, sillä olen lukenut ja kuullut, että toimivan luonnonkosmetiikkadödön haku on vaikeaa. Alku meni hyvin kunnes huomasin, että mun kainalot alkoi punottaa deodorantin laittamisen jälkeen. En tiedä mikä ärsytti, mutta siihen loppui sen deodorantin käyttö :(   Tän erän vei siis mun luottotuotteeni 1-0.

Kuvassa taustalla Doven Pure, jossa ei ole parabeenejä, hajusteita, väriaineita tai alkoholia. Ehkä pienesti entistä parempi vaihtoehto, vaikka INCI-lista ei hyvää luettavaa ole siltikään.

Suihkusaippua

Suihkusaippua on mulla milloin mitäkin eli varsinaista luottotuotetta ei sieltä löydy. Parhaillaan käytössä on ollut Millefiorin suihkusaippua, josta jää iholle ihana mieto tuoksu. Nimen alla lukee natural bath ja  INCI-luettelo lupaili alkuun suht hyvää, mutta sitten... atsovärejä ja muutama muu pettymys löytyi listalta :(

Santen kookos & vanilja suihkusaippuassa oli mieto tuoksu, joka ei jäänyt iholle lainkaan. Tämä tuote ei tehnyt mitään lähtemätönsä vaikutusta, mutta suihkusaippua on mulle sellainen tuote, jonka valinnalle en paljon ole painoa laittanut, joten miksi en jatkossa valitsisi luonnonkosmetiikkaa. Kuvassa onkin messuilta ostamani deep steepin suihkusaippua, jolla jatkan kokeilujani.

Shampoo

Myöskään shampoissa mulla ei ole luottotuotetta, olen ehkä sellaista vähän etsinytkin. Mulla on ollut sekä marketti- että kampaamotuotteita. Tällä hetkellä hyllystä löytyy tämä Aussien Miracle Moist Shampoo, josta suurin osa valui treenilaukun pohjalle eli ei paljoa ole kokemusta tästäkään.

Mä en juurikaan käytä muotoilutuotteia vain joskus hiuspuuteria eli hiuksissani ei ole sellaisia jäämiä. Normaalisti pesen hiukset kolmisen kertaa viikossa. Santen appelsiini-kookos shampoo täytti tehtävänsä ihan hyvin.  Shampoo ei vaahdonnut ihan yhtä paljon kuin tavallinen shampoo, mutta jos olen ymmärtänyt oikein niin se vaahtoaminen ei kyllä vaikuta pesutulokseen mitenkään. Tämän kokemuksen perusteella uskallan kyllä ostaa shampoota luonnonkosmetiikkasarjasta jatkossakin.

Jos teillä jollain on kokemuksia näistä samoista tai jostain muista luonnonkosmetiikkatuotteista niin kuulisin kyllä mielelläni kokemuksia...

Kasvojenhoitotuotteet ovat vasta päässeet kokeiluun eli niistä kokemuksia myöhemmin.

PS. Klikkaa OBH:n ystävämyyntiin, jos luonnonkosmetiikka kiinnostaa. Hyvät alet!

Kirppislöytöjä ruskean sävyissä

Viime maanantain kirppiskierroksella löytyi vaikka mitä mukavaa, mutta ei niin tarpeellista. Tällä kertaa  järki pysyi päässä ja mukaan lähti vain nämä pienet ostokset.

Olen edelleen katsellut kirppareilla puisia kynttilänjalkoja tuunailua varten ja kun näin nämä teak-puiset kynttilänjalat olin myyty. Jälleen sama muoto kuin aiemmin tuunaamissani kynttilänjaloissa. Nämä tosin ovat niin kauniit näin, että en raaski näitä maalata. Kolmesta kynttilänjalasta maksoin yhteensä 4 euroa. Ei paha... Nyt laitoin ne samaan ryhmään mustien kanssa, mutta voi olla, että teen niistä ihan oman ryhmän jonnekin toisaalle.

Ja ihanasti ruskettuneita vanhoja lehtiä eurolla. Näitä käytän erilaisiin askartelujuttuihin. Ihan hauska näitä on selatakin :) Nämä Suomen kuvalehdet olivat vuodelta 1954 ja mikä ihana kansi.

Tämä oli pakko kuva.  Nyt halimaan omia muruja, ettei niistä tule "tunteettomia tyyppejä"...