Tunteiden vuoristorata

Huh, onpa tämä viikko alkanut varsinaisella tunnerallilla. Olo on ollut odottava, jännittynyt, onnellinen, haikea, iloinen. Yllättäen vieraana on ollut myös suru. Sain kuulla ystäväni menehtyneen nopeasti edenneen sairauden myötä. Vaikka emme ole nähneet vuosiin niin suru on koskettanut syvältä. Tällä iällä niin monen asian kuuluisi olla vielä edessä.

Tällaiset tapahtumat saavat miettimään elämän haurautta. Sen yllätyksellisyyttä hyvässä ja pahassa. Miten hetkessä voi muuttua niin paljon ja miten tärkeää on juuri siksi elää tässä ja nyt. Muistaa kaikkien paineiden puristuksessa rakastaa elämää ja ihmisiä ympärillä.

Tänään olen onnellinen, että kotona odotti kaksi pientä lasta kädet ojossa syliin pääsyä. Iloinen, että olemme kaikki yhdessä ja terveitä. Tietoinen siitä, mikä elämässä oikeasti on tärkeää.

Onnellinen on se ihminen,

joka osaa nauttia pienistä asioista,

arkipäiväisistä tapahtumista

auringonpaisteesta, linnuista langoilla,

aamiaisesta, päivällisestä, lounaasta,

aamun lehdestä postilaatikossa,

vastaantulevasta ystävästä -

Niin monet tavoittelevat elämän nautintoja

menemällä niiden ohitse.

- Tommy Tabermann-