10-vuotis hääpäivä

Tämä ilo ylittää kaiken muun ilon  

tänään käy toteen unelma, josta tuskin uskalsin uneksia.  

Kaikki onni on läsnä, kaikki toivo ja varmuus.  

Tänä päivänä me alamme rakentaa elämää –  

suurempaa kuin kumpikaan meistä  

olisi yksin kyennyt rakentamaan.

Näillä sanoilla kutsuimme vieraamme häihimme, jotka vietettiin tasan 10 vuotta sitten. Rehellisyyden nimissä, ei oltaisi itse tätä päivää edes muistettu, ellei anoppi olisi tuonut kuoharipulloa lahjaksi. Mehän juhlistimme tätä tasavuositaivalta jo keväällä Lontoon matkallamme.

Kaivoin hääkuvamme esille tätä kirjoitusta varten ja jäinkin selaamaan kansioita pitkäksi aikaa. Tuntuu, että häistä on vain hetki, mutta silti niin paljon on ehtinyt tapahtua. On rakennettu talo, perustettu perhe, reissattu siellä sun täällä ja pääasiassa nautittu ihan tavallisesta arjesta. Menty ylämäkia ja alamäkiä, kuitenkin tiukasti yhdessä. Mieheni isovanhemmat ehtivät olla yhdessä yli 60 vuotta. Meidän molempien vanhemmat taas ovat olleet naimissa yli 40 vuotta, joten junnujahan me silti tässä touhussa vielä ollaan ja särmiä vielä hiotaan ;)


Kuvien myötä huomasi, että paljon on tapahtunut myös muille. Kuvissa on isovanhempia, jotka eivät ole enää keskuudessamme. Puolisoita, joiden tiet ovat eronneet. Ystäviä, joiden kanssa elämät ovat kulkeneet eri suuntiin. Työkavereita, jotka ovat jo jatkaneet matkaansa uusiin haasteisiin. Ystäviä, joiden perheet ovat vuosien mittaan kasvanut lapsella jos toisellakin. Lapsia, jotka nyt jo lähestyvät kovaa vauhtia aikuisuutta. Vauva, jonka kymmenvuotissynttäreitä juuri vietimme. Paljon ihania hetkiä tallennettuina muistoiksi.

Strömsö minikasvihuone

Olen haaveillut pienestä kasvihuoneesta. Sellaisesta, jossa saisin pidettyä yrtit hengissä. Ei mitään isoa, sillä puutarhurinkykyni ovat varsin rajalliset. Valikoima vaan on ollut kehnonlainen. Liian isoja tai rumia. Tämän vuoden hullujen päivien esitteessä se vihdoin tuli vastaan. Juuri minulle sopiva kasvihuone, Strömsö kapea kasvihuone. Vain muutama hylly, tyylikäs ulkoasu ja mikä parasta todella edullinen hinta. Arvatkaapa vaan muistinko olla linjoilla juuri tiettynä päivänä uusien tuotteiden tullessa myyntiin. Niinpä....

Onneksi netissä kaikki on vain muutaman klikkauksen päässä ja samaa mallia löytyi lopulta monestakin paikasta. Ja samalla hullulla hinnalla. Niinpä kotiutin tämän pienen söpöliinin Verkkokauppa.comista.

Kokosin minikasvihuoneeni ihan itse (koska oli pakko saada se valmiiksi heti, eikä seuraavana päivämä) ja se kätkee sisälleen miniviljelmäni. Basilikaa (jota muuten en ole koskaan saanut pysymään hengissä näin kauaa), piparminttua ja persiljaa. Oikeastaan persilja on kaapissa tällä hetkellä vain piilossa, sillä lapset tykkäävät syödä sitä suoraan ruukusta. Raukka alkoi olla niin harva, että saa nyt kaapissa rauhassa kasvattaa lisää versoja.

Tämä minikasvihuone ilahduttaa joka päivä ♥

Kesän suunnitelmia

Sateisen viikonlopun aikana ajatukset ovat olleet jo kesässä. Tänä vuonna olen pilkkonut lomani kolmeen osaan. Onneksi takataskussa on kuitenkin sen verran keväältä kertyneitä saldovapaita, että ihan pikkupätkissä en joudu lomaani viettämään. Alkukesään viikko, keskelle kolme ja loppukesään vielä viikko. Kun välissä on vain muutaman viikon työputkia, tuntuu koko kesä lomalta. Tai näin ainakin toivon...

Osa kesän suunnitelmista on jo valmiina, osaa vasta mietitään. Varmaa on kaksi ulkomaanreissua. Kroatiaan perheen kanssa ja Kööpenhaminaan aikuisten kesken. Näiden lisäksi suunnitelmissa on ollut pariskuntamatka Tallinnaan ja onpa puheissa vilahtanut autoilumatka Pärnuseenkin.

Vakkarireissuja tulevat olemaan päivän matkat ainakin Turkuun, Fiskarsiin ja Tammisaareen. Vielä on vähän auki saadaanko tänäkin kesänä meille tukikohta tuonne ihanaan rannikkokaupunkiin. Ellei, niin silti tulemme Tammisaareen päätymään varmasti useamminkin kuin kerran. Myös PoriJazz kiinnostaisi monen vuoden tauon jälkeen.

Ehkä eniten odotan kuitenkin sitä aikatauluttomuutta ja fiiliksen mukana menemistä. Pitkään valvottuja iltoja, myöhään nukuttuja aamuja. Lämpöä, aurinkoa ja leppoisaa yhdessä olemista.

Kesän tuntua

 
Viimeksi uhosin, että arki alkaa helpottamaan ja mieli kevenemään, mutta taisin olla liian optimistinen. Pientä helpotusta työpaineissa on toki jo havaittavissa, mutta kaiken kevään stressaamisen jälkeen väsymys on nyt iskenyt kunnolla. Viime viikonloppukin meni migreenistä kärsien. Tiedättehän sellaisen ärsyttävän pienen säryn, joka takoo ohimoilla ja tekee ajatukset tahmeiksi. Laitan senkin stressinpurun piikkiin.

Onneksi ensimmäinen lomaviikko pilkottaa jo nurkan takana. Tuntuu itseasiassa siltä kuin kesä olisi jo alkanut, kun ilmat näin hellivät. Pikkuhiljaa alkaa pihaltakin löytyä jo kukkivia. Valitettavasti vaan näyttää siltä, että vähäluminen talvi on kurittanut kukkapenkkiäni ja tänä kesänä kukkivia on viime kesää vähemmän.

Pakko tähän loppuun lisätä hellyyttävä kuva tällaisista pikkuisista karvapalleroista. Naapurin pihamaalla asustelee pöllö, jonka poikaset rengastettiin viikko sitten. Siellä oltiin koko naapuruston voimin ihastelemassa pikkuisia. Nyt samaiset kaverit harjoittelevat lentämistä ja kököttävät pihapuitten oksilla.

Takarajalla

Olin antanut itselleni tälle keväälle takarajan. Takarajan, johon asti pitää tsempata ja jaksaa. Takarajan, joka tuntui jossain vaiheessa olevan ihan hurjan kaukana. Takarajan, joka vihdoin tuli vastaan tänä viikonloppuna.

Kun kevään on yrittänyt tehdä yksin kahden ihmisen työpanoksen, on panokset kaikkeen muuhun olleet vähän heikonlaiset. Työasiat ovat valvottaneet ja välillä jopa itkettäneet. Ajatukset olleet koko ajan jossain muualla. Mietin mitä olen unohtanut, tuliko kaikki sovittu tehtyä. Potenut huonoa omatuntoa niistä asioista joita en ole ehtinyt tehdä.

Koti on ollut hunningolla, sosiaalinen elämä...  hunningolla, blogi... hunningolla. Lapsista sentään on pidetty huolta, mutta valitettavan monta lelupäivää ja liikuntavaruste unohdusta sain tämän kevään aikana aikaiseksi. Onneksi mitä vaan jaksaa kun tietää että se on väliaikaista. Viime viikko puristettiin tosissaan ja uusi työparinikin aloitti vihdoin. Tilanne tasoittuu...

Niinpä olinkin ajatellut, että tämä viikonloppu otetaan tosi rennosti. Nukutaan pitkään ja ollaan vaan. Liekö syy sitten ihana auringonpaisteen vai minkä energiapiikin ollaan tänään puuhattu vaikka mitä. Kahdeksalta jo pesin jääkaappia ja ennen yhdeksää oltiin koko perhe matkalla ruokakauppaan. Nyt on järjestelty ja siivottu, haettu feng shuit kohdilleen huushollissa. Pyöräilty yhdessä torijätskille. Fiilis on kevyempi kuin pitkään aikaan. Kohta ajattelin vielä pinkaista pienen juoksulenkin ja sen jälkeen suoraan saunaan. Grilli kuumaksi ja vapun viettoon. Ei ole ilmapalloja tai vappukoristeita, ei munkkeja eikä simaa. Nakkeja ja perunasalaattia löytyy, eiköhän se vappu tule tänä vuonna niilläkin.

Aurinkoista vappua sinullekin!

Antiikkia, antiikkia

Viime kuukauden aikana meidän huushollin irtaimiston keski-ikä nousi heittämällä vuosia, sille meille kotiutui muutamia iäkkäitä aarteita. Vaikka sisustuksemme on pääasiassa aika selkeä ja skandinaavinen niin pienet tyylistä poikkeamat tekevät mielestäni sisustuksesta vain mielenkiintoisemman.

Ensimmäinen aarre matkasi kotiimme Lontoosta. Mieheni on innostunut vanhoista kartoista ja niitä löytyykin meiltä jo muutama. Lontoo on vanhojen karttojen aarreaitta ja tarjontaa on runsaasti. Portobello Roadin markkinoilla käväisimme karttakaupassa selaamassa kartan jos toisenkin. Lopulta haaviin jäi tämä 1600 -luvulta oleva skandinavian kartta. Tämä tulee saamaan ympärilleen tumman metsänvihreän paspartuurin ja yksinkertaiset kehykset. Loppusijoituspaikka on työhuone, johon muutenkin olen haaveillut sellaista vanhan englannin kirjastotyyliä.

Toinen meille muuttanut vanhus on yli 100-vuotias lypsyjakkara. Itse olen tällaisesta haaveillut jo kauan, mutta sopivaa yksilöä ei ole tullut vastaan. Enkä oikeastaan edes uskonut mieheni sellaista sisustukseemme hyväksyvän. Yllätys, yllätys tämä kaunis yksilö on kuitenkin juurikin mieheni bongaama ja hankkima.

Jakkara löysi tiensä meille mieheni ystävän second hand -liikkeestä. Four Seasons  on Skandinaaviseen designiin keskittynyt verkkokauppa, josta olemme tehneet aiemminkin löytöjä. Itse käyn säännöllisesti ihailemassa mm. teak huonekaluja, joille haluaisin löytää paikan kodistamme.

Vinkkejä Lontoon matkalle

Vielä viimeinen Lontoon postaus ulos. Muutama vinkki puhelimeen ladattavista ja matkailua helpottavista sovelluksista sekä lisäksi juttua Lontoossa liikkumisesta.

Vaikka Lontoo on suurkaupunki, on siellä liikkuminen todella helppoa. Kadut on selkeästi nimetty ja ohjeita ja kylttejä löytyy joka kulmalta. Lisäksi ihmiset olivat todella ystävällisiä ja valmiita auttamaan. Vähänkin kun olit hämmentyneet näköinen niin joku oli kysymässä "Is everything OK? Do you need help?"

Meillä oli lisäksi pari salaista asetta suurkaupungin valloitukseen. Olemme aiemmillakin reissuilla käyttäneet maps.me -sovellusta Ipadissa. Nyt latasin sovelluksen myös puhelimeeni. Sovellukseen voi ladata kartat haluamilta alueilta. Karttaa pystyy näppärästi zoomaamaan niin, että se näyttää niin kadun nimet kuin niiltä löytyvät kaupatkin. Voit myös etsiä hakusanoilla museoita, kauppoja tms. Tarvittaessa voit GPS:n avulla sijoittaa itsesi kartalle ja katsoa mihin suuntaan lähteä. Tätä käytimme silloin kun tultiin metrosta maan pinnalle eikä ollut ihan varmaa tietoa kumpaan suuntaan lähteä kävelemään. Parasta on, että sovellus toimii ilman nettiyhteyttä. Ei siis yllättäviä laskuja tiedossa.   Maps.me ja sen kartat ovat ilmaisia.

Toinen näppärä apuri oli Tube Map London Underground, joka on myös ilmainen sovellus. Ohjelma näyttää Lontoon metroverkoston ja sen avulla voit helposti suunnitella reittejä. Anna lähtöasema ja minne pitäisi päästä. Ohjelma näyttää reitin, kertoo vaihtopaikat ja metrolinjat. Voit valita nopeimman reitin tai reitin, jossa on vähiten vaihtoja. Myös tämä sovellus toimii ilman nettiyhteyttä ja on ilmainen. Nettiyhteyden ollessa käytössä, saat sovellukseen myös ajantasaisen tiedon metrojen aikatauluista.Tosin metrot kulkevat parin minuutin välein eli odottelemaan ei juurikaan joudu. Tiesitkö muuten, että ruuhka-aikaan metroverkostossa suhailee yli 500 metroa??

Lontoo on pinta-alaltaan suuri kaupunki ja askeleita kertyy väkisinkin. Kaupungissa on hyvin toimiva julkisten liikennevälineiden verkosto, jota kannattaa ehdottomasti käyttää hyväksi. Muutaman päivän matkalle kannattaa hankkia hankkia Oyster card, jolla liikkuminen tulee kaikista edullisimmaksi.

Oyster card on latauskortti, jonne voit ladata haluamasi summan rahaa sisälle. Kortista maksetaan pantti 5 puntaa, jonka saa takaisin kortin palauttaessa. Korttia voi käyttää eri liikennevälineisiin, me tosin käytimme vain metroa, jonka koimme helpoimmaksi tavaksi liikkua. Latauskortilta veloitetaan yksittäiset matkat, kunnes päivän hintakatto tulee vastaan. Tämän jälkeen tehdyt matkat ovat ilmaisia. Me liikuimme metrolla vain Zone 1 alueella, joka kattaa ydinkeskustan. Tämän alueen metron hintakatto oli 6,50 puntaa eli jo neljäs päivän aikana tehty metromatka oli käytännössä ilmainen. Jossakin vinkattiin hankkimaan kortti netin kautta ennakkoon, mutta niin helposti sen hankkiminen paikanpäälläkin käy, että en näe ennakkotilausta tarpeelliseksi. Jokaisella metroasemalla oli automaatteja, josta kortteja sai. Valitsit kuinka monta korttia tarvitset ja kuinka paljon haluat ladata kortille rahaa. Maksu kävi näppärästi kortilla. Kolmen päivän reissulle latasimme kortille 20 puntaa, joka riitti juuri sopivasti (käytimme 3 pvä x 6,50£). Huom! Jos käytät korttia jo lentokentältä tullessa, varaudu hieman korkeampaan maksuun, sillä Heatrown lentokenttä sijaitsee Zone 6:lla. (lisätietoja maksuista: https://oyster.tfl.gov.uk/oyster/entry.do)

Liikkuessa korttia vilautetaan metron porteilla mennessä ja tullessa. Joissakin porteissa on myös näyttö, joista näki kortilla olevan saldon. Matkan päättyessä kortin palautus kävi yhtä helposti. Samat automaatit antavat myös palautukset ja pantit takaisin. Vilautat vaan korttia automaatilla ja seuraat ohjeita. Kortti deaktivoituu ja rahat kilahtavat lokeroon.

Metroa tosiaan voi käyttää jo lentokentältä keskustaan tullessa. Se on edullisin, mutta myös hitain tapa, matka kestää yli tunnin. Muita vaihtoehtoja on tavallinen juna (n. 25 min) tai Heathrow express -juna (15 min). Mitä nopeampi kulkupeli, sitä kalliimpi hinta. Me päätimme tällä kertaa arvostaa aikaa ja helppoutta ja valitsimme alle Heathrow Expressin, joka matkaa suoraan terminaalista Paddingtonin asemalle. Ostimme meno-paluuliput kassalta ja hinta oli n. 25 eur/pää/suunta. Jos liput ostaa ajoissa etukäteen netistä voi hinnassa säästää muutaman euron.

Meidän ensimmäinen pidempi reissu ilman lapsia onnistui niin hyvin, että siitä innostuneena ja huippuhalpojen lentolippujen yllättäminä, ostimme extempore loppukesäksi lennot Kööpenhaminaan. Köpis on meidän lempikaupunkeja, joten sitäkin matkaa odottelen jo innolla!