Ulkona pihalla

Nyt kun lehdet tippuu jo puista voi varmuudella sanoa kesän olevan ohi. Nautin tästä kesästä todella paljon, nyt on akut ladattu talvea varten!

Tänä kesänä saatiin meidän ikuisuuspihaprojektia potkittua aimo askel eteenpäin. Ja vihdoin samalla saatiin suunniteltua jonkinlainen kokonaiskuva siitä. Meille ei ole tehty mitään pihasuunnitelmaa vaan itse ollaan palanen kerrallaan tehty ja suunniteltu. Vauhti on välillä ollut etanamaisen hidas, mutta eipä musta mitään apuakaan ole ollut kun vuoroin olen ollut kesät raskaana tai maitoautomaattina. Tänä kesänä vihdoin pystyimme yhdessä keskittymään pihaan ja saatiinkin hyviä juttuja aikaiseksi.

Nämä istutuslaatikot tehtiin tänä kesänä autotallin ja talon väliin.

Meidän asuinalueemme on rakennettu metsän keskelle joitakin vuosia sitten.  Tonttimme sijaitsee kadun päässä ja rajoittuu vain yhdeltä sivulta naapuriin. Yksi sivu rajoittuu kaupungin tiealueeseen ja kaksi sivua  metsään. Tontillamme oli aikamoiset korkeuserot ja koska emme halunneet rinnetaloa, on tontille tuotu monta kymmentä kuormaa maata. Pihan pohjarakenteen onkin käytännössä suunnitellut tuttu kaivurimies, joka nuo maakuormat sinne tasasi.

Lähtötilanne oli siis aika karu. Kummallakaan meistää ei ollut juurikaan kokemusta pihan hoidosta, mutta tällaisia ajatuksia meillä oli: vain vähän nurmikkoa, paljon havuja, hyötypuutarha jonnekin, selkeästi rajatut kukka-alueet. Nollasta lähdettiin liikkeelle ja nyt näyttää jo aika hyvältä. Kymmenittäin kasveja istutettu, laatoitettu, tehty porrastuksia, siirretty maata ja kasveja tuonne ja tänne ja hetken päästä taas toisaalle. Paljon on kuitenkin tekemistä jemmassa vielä ensi kesälle...